Puutalon eläminen?

Niin ja sitten vielä ainakin se on huomattu, että kattopaneleihin (liitoskohtiin) ilmestyy rakoja. Osassa ne näyttävät ihan vaan raoilta, kun valkoista maalia on useampi kerros. Toisissa kohtaa sieltä näkyy puunväriä. Näissä kohdin maalia ei oo yhtä montaa kerrosta. Tästäkin oon kuullu, et ne panelit eläis aikalailla?

jälkikäteen maalattu katto on aina virhe, puu elää ja raot näkyy.
meillä lastulevyseinät ja ne elää 1-2mm, talvella kutistuu ja kesällä turpoaa, painovoimainen ilmanvaihto varmaan vaikuttaa?

lattian painumiseen kiinnittäisin het kuomion, lattia auki vaan jos seinän vierellä kaikkialla riittävästi elämisvaraa (0,5-1cm). siinä taitaa koolinki olla irti seinärakenteesta?

perustukset varmaan aika harvoin vaikuttaa näihin pieniin elämisiin, puu elää aina.

Kiitos huojentavasta vastauksesta!

No näin minäkin ajattelin, et puu vaan elää. Mutta jossain vaan peloteltiin, että jos tulee listojen väliin rakoja ja seiniin halkeamia, niin vähintään talo on sortumassa.

Nuo murtumat varmaan pysyis parhaiten piilossa, kun tapetoisi. Me poistettiin vanhat tapettikerrokset ja maalattiin, joten tietty ne murtumat nyt hyppää silmiin heti. Tuntuu, että näiden älyttömien pakkasien aikana nuo murtumat ovat tulleet, sekä tänä, että viime talvena. Ehkäpä tuo eläminen on sitten vielä vähäistä. Meillä on huippari talossa ja tosiaan tuntuu, että kovinhan täällä on kuiva ilma näillä pakkasille.

Täytyy tuota koolingin irtoamista tutkia. Sormet ristiin, että olisi vaan sitä. On tosiaan sellainen sentin painauma ikkunan alla keittiön lattiassa. Voisikohan tuohon vaikuttaa se, että lautalattian päälle on lyöty laatta? Koolinki ei oo kestänyt? Täytynee kysyä tuolta lattia puolelta. :)

Samaa elämistä täällä: yli 25 vuotta vanha tiiliverhottu puurunkoinen pienelementtitalo, jossa asuttu rakennuttamisesta asti. Jotain rakoja on ollut koko ajan, mutta uusia alkoi ilmestyä pari-kolme vuotta sitten, kovien pakkasten / kostean syksyn jälkiseurauksena ehkä(?).

Talossa on eletty siististi emmekä ole kyllästyvää sorttia, joten remontteja ei ole juuri tehty. Pari vuotta sitten kuitenkin poistin yhdestä huoneesta kellastuneet tapetit ja päädyin uudelleentapetoinnin sijasta maalaukseen. (Tällöin oli myös yhdessä ulkoseinässä koko seinän korkuinen halkeama tapetissa, oletettavasti levyn tai elementin liitoskohdassa.) Kittailujen jälkeen tuli kaksi kerrosta Luja-maalia. Tämä tapahtui keskikesällä. Viimeistään syksyn koittaessa huomasin, että sama kohta ulkoseinässä oli haljennut jälleen ja myös toisella seinällä, väliovenkarmin päältä kattoon asti oli halkeama.

Nyt syyskuussa tapetoimme toisen huoneen, tässä oli alunperinkin huonosti tapetoitu nurkka ja tässäkin huoneessa ovenkarmin päällä halkeama. Olimme kuitenkin todella tyytyväisiä tapetoinnin tulokseen, nurkka, saumat ym. onnistuivat todella hyvin. Mutta: jo muutaman viikon, ehkä n. kuukauden jälkeen oli halkeama samassa paikassa oven päällä ja hetikohta huomasin, että nurkkakin oli taas rypyssä. Nyt vielä enemmän.

Seinät ovat siis lastulevyä. Näissä uutena tapetoiduissa huoneissa rakennuttaja (talo on avaimet käteen -talo) on kitannut raot umpeen ja taitaapa siellä joku lasikuitunauhakin olla, kun sellaista verkkomaista pintaa olin tapetinpoiston jälkeen näkevinäni. Sen sijaan esim. keittiössä, jossa on alunperinkin ollut maalattu lastulevyseinä, on jätetty reilut n. 10 mm raot näkyviin, ovat mielestäni ihan hyvän näköiset.

Taitaa siis olla niin, että lastulevy vain elää ilmankosteuden mukaan koko ajan, kuten täälläkin on kirjoiteltu.

Lattialistojen alla olevat raot ovat olleet uudesta asti, johtuvat ihan epätasaisista lattioista.

Paras seinäpinnoite olisi varmaan puupaneeli, jota on meillä vain takkahuoneen seinissä. Se on varmaankin armeliaampi elämisen kannalta.

En tiedä surkeampaa taloa, kuin 20-30 vuotta vanhat puuelementtitalot. Sellaiseen taloon en haluaisi edes vierailullle, kun vaatteet haisee pahalle jo pienen hetken jälkeen. Koitapa arvata mistä se johtuu?
Nyt tehdään samaa paskaa hieman paskemmilla eristepaksuuksilla ja ollaan onnellisia, kun energian kulutus on pienempi.

Ainoa oikea ratkaisu nykyään on tehdä talo seuraavista materiaaleista: Betonielementti uretaani yms eristeellä, lämpövaluharkko, eristetty kevysoraharkko, tiili eriste tiili, viimeisenä ei niin suositeltavana siporexikin menettelee.

By the way,, Tämä olisi toki kuulunut alkuun! Te puhuitte painumista. Sitähän toki tapahtuu kaikissa taloissa ja kiinaa kohtihan ne pakkaa pyrkimään. Tässä tapauksessa nyt toki on niin, että talon seinät on kevymmät, kuin teräsbetonilaatta ja ehkäpä siellä oleva eristekin vieläkin aivan hivenen painuu. Tästä luonnollisesti listojen väliin jäävä rako kertoo, että jompikumpi rakenne painuu enemmän. Mikäi keittiössä lattia on painunut selkeästi niin se johtuu siitä, että keittiön laatta on luultavasti hajonnut kokonaan pohjien pettämisen johdosta. Nyt toki et kerro onko talossa rossilattia, vai maanvarainen betonilaatta jollaiseksi minä tulkitsen tämän kirjoituksesi perusteella. Mikäli talossa on rossilattia, niin silloin rossipohjan runko antaa periksi ja sitä en pidä vaarallisena tokikin ikävänä juttuna.

Mikäli
teillä on varaa niin myykää paska pois ja tehkää, teettäkää tai ostakaa uusi kivitalo niin ei tarvitse asua tuollaisessa läävässä.

(Mikäli
teillä on varaa niin myykää ***** pois ja tehkää, teettäkää tai ostakaa uusi kivitalo niin ei tarvitse asua tuollaisessa läävässä.)


-Olipa törkeästi neuvottu.

Minäpä kysyn sinulta kivitalomies,miksi h..elevetissä sinä olet puutalo osastolla kirjoittamassa.

Eikö se niin pirun hyvä olekkaan kun tänne pitää tulla tilittämään.

-Se että jollakin on vielä läjässä kivet niin on hyvä,mutta kun noita vanhoja kivitaloja olen katsonut ja paljon niin voi surkeus,ensinnäkin kalliitta rakennuttaa,toiseksi kallitta erittäin kalliita korjata,lähes kaikki 1970 luvun täystiili talot ovat kappeleena seinät halkeilu,uudemmissakin suuria ongelmia jo 10v vanhana.

Kaikki h.elevetin kivikoulut ja laitokset hometta täynnä ja purkukuntoisia,ei todellakaan näitä korjata niin helpolla ja halvalla siis halvalla kivitalo kun ruetaan korjaamaan niin se ei ole mitään mietoo.

Sä vaan et et tiedä,jopa rintamiestalot 60 vuotta vanhat ovat monesti melkohyviäkin ja edelleen asuttavia,tiedätkö sinä ammattikivimiehen hintaa tai kivimies porukkaa joka tulee noin vaan korjaamaan edullisesti sinun talon kun se eräänä päivänä pläsähtää siihen pisteeseen?ja se päivä on joka kerta lähempänä .

On oltava paksu kukkaro ken korjauttaa,suomessa hyvin monet koulut,virastot on homepommeja eikä noita kivikasoja kannata korjata koskaan.

Jyrällä maan tasalle sano kivimies kun lekaa heilautti.

Niin.. Tuossa entisessä naapurissa nostettiin 70-luvun painunut täystiilitalo uretaanilla n. 10 v sitten. Näytti noston jälkeen todella hyvältä ja vähän harmittelin, sillä talon olisi saanut todella halvalla..

Ei harmita enää, sillä sama talo on jälleen samassa kunnossa kuin 10 vuotta sitten - jos ei pahemmassakin. Tuskinpa yrittävät enää nostoa.. On täytynyt mennä melkoinen läjä rahaa hukkaan, sillä silloin 10 v sitten taloon tehtiin muutenkin täysremontti. Sisällä rakennettiin kaikki uudelleen ja myös vesikatto uusittiin..

Liittyy sillain puutalo-kivitalovertailuun, ettei samalla kadulla ole yksikään puutalo painunut.


Oman kokemuksen perusteella sanoisin, että materiaalien kosteus niitä elämisiä aiheuttaa. Nykyisessä ½ vuotta sitten valmistuneessa puutalossa ei ole ensimmäistäkään murtumaa, halkeamaa, tai painumaa missään. Syy lienee siinä, ettei ollut kiire ja lattialämmitys saatiin päälle jo alkuvaiheessa.

Aiemman talon (1995) kanssa oli kiire ja seuraukset sai huomata aika pian..

Puurakenteinen talo elää pääasiassa materiaaleihin vaikuttavien kosteusvaihtelujen vuoksi (talvella kuivaa - kesällä kosteaa). Elämisen tulisi pysyä muutaman mm rajoissa rakennusosasta riippuen (0,5-~3mm). Jos esiintyy lähes 10mm elämistä, on syytä tutkia syitä siihen - esim. lattian yhteydessä viittaa mahdollisen betonilaatan painumiseen tai käyristymiseen. Väliovet tms. panttaavat "turvotessaan", jos niiden sovitusvara on hyvin pieni. Puukipsilevyn eläminen on hyvin pientä. Listojen "eläminen" voi johtua myös (liikenne)tärinästä vuosien saatossa. Helpoiten kosteudesta aiheutuvan elämisen havaitsee yleensä kattopanelien ponteissa, erityisesti, jos ne on maalattu valmiina kattopintana. Itse asun -86 rakennetussa tiiliverhotussa pienelementtitalossa, eikä mitään silmiinpistävää elämistä tapahdu vuoden aikana paitsi juuri kattopaneleissa. Lattioissa puuparketit ovat lujilla pitkien kovien pakkasten aikaan sisäilman kuivuuden vuoksi kuten jokunen vuosi sitten oli. Kivestä tai puusta rakentaminen on pitkälti uskomusasia toiseenmateriaaliin. Omakotirakentaja asunee rakentamassaan talossa maksimi 30-40 vuotta. Tämän kestää kumpikin materiaali asianmukaisella hoidolla.