välinpitämätön isä

loukattu tytär kirjoitti:

olen parikymppinen nainen ja suhteeni isään on aina ollut hieman ristiriitainen. yleensä tulemme toimeen todella hyvin ja rakastan isääni. mutta joskus minusta tuntuu että hän ei lainkaan välitä siitä miltä minusta tuntuu. asun vielä vanhempieni luona, koska en ole päässyt opiskelemaan. epävarmuus tulevaisuudesta ahdistaa minua: mistä tiedän pääsenkö koskaan haluamilleni aloille, kuinka monta välivuotta minun täytyy vielä pitää, milloin pääsen elämään itsenäistä elämää omillani. äskettäin sain tietää että kaikki asiat järjestyvät. nyt minulla on selkeä suunta elämälleni: jos en pääse vieläkään opiskelemaan, muutan kansanopistoon ja suoritan avoimen yliopiston opintoja eikä minun tarvitse kantaa taloudellista huolta sillä saan opintotukea kyseisistä opinnoista. kun kerroin asiasta vanhemmilleni, he eivät innostuneet yhtään. kun puhuin lisää asiasta, isä vaikutti siltä kuin ei olisi jaksanut kuunnella ja lähti huoneestani ikäänkuin hänellä olisi ollut kovakin kiire jonnekin. tällaisia tapauksia on sattunut useampiakin, aina jos olen innoissani jostakin asiasta erityisesti isäni reaktioista minulle tulee sellainen olo ettei hän välitä tuon taivaallista mitä elämässäni tapahtuu tai miltä minulle kuuluu. olen sanonut isälleni asiasta, mutta yleensä hän vain loukkaantuu ja toteaa että tuenhan minä sinua koko ajan, sinulla ei ole mitään huolta, isä kyllä auttaa sinua taloudellisesti. mutta entä se henkinen puoli? siihen hän yleensä vastaa: en minä tiedä, mitä minun pitäisi sinulle sanoa. miten saan isäni uskomaan että minä tarvitsen hänen tukeaan ja kannustustaan ja että olen loukkaantunut isäni välinpitämättömästä asenteesta?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä