Täällä paljon siteeratussa Etuoven hintatilastossa on se vika, että kun se kertoo pyyntihinnan, niin se on aikaansa edellä ja lähes kaikissa tapauksissa yläkantissa.
Toiseesa paljon siteeratussa Tilastokeskuksen tilastossa on se vika, että sen (todelliset) hintatiedot ovat varainsiirtoverolaskelmista. Varainsiirtovero tulee maksettavaksi kaksi kuukautta luovutuksen jälkeen. Asuntokaupasta sovitaan normaalisti useita kuukausia ennen asunnon luovutusta, eli Tilastokeskuksen hintakehitys kertoo lähes puolen vuoden takaisista tapahtumista.
Olkaa hyvä, ja päivittäkää omat asenteenne tämän mukaisesti tilastoja siteeratessanne!
Toiseesa paljon siteeratussa Tilastokeskuksen tilastossa on se vika, että sen (todelliset) hintatiedot ovat varainsiirtoverolaskelmista. Varainsiirtovero tulee maksettavaksi kaksi kuukautta luovutuksen jälkeen. Asuntokaupasta sovitaan normaalisti useita kuukausia ennen asunnon luovutusta, eli Tilastokeskuksen hintakehitys kertoo lähes puolen vuoden takaisista tapahtumista.
Olkaa hyvä, ja päivittäkää omat asenteenne tämän mukaisesti tilastoja siteeratessanne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asuntokaupassa nuo muutaman kuukauden syklit ovat nekin lyhyitä aikajänteitä, joten viiveet eivät haittaa. Realiaikaisten hintamuutosten perusteella ei voisi kuitenkaan tehdä mitään johtopäätöksiä asuntomarkkinoiden kehityksestä.
Katsopa vaikka oheista tilastokeskuksen käppyrää;
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp_tied/tiedotteet/v2004/131asus.html
Kuten huomaat, jos katsot tarkkaan vaikka viivaimen kanssa, on viime vuosina ok-talojen hinnoissa tapahtunut joka vuosi alkuvuodesta muutaman prosentin laskua ja syksyllä/loppuvuodesta taas nopeampaa nousua.
Varmaankin hinnat vähän tasaantuvat l. nousu hidastuu niillä kasvualueilla, joissa vanhojen asuntojen hinnat ovat kivunneet niin lähelle rak. kustannuksia, että rakentaminen houkuttaa yhä enemmän. Siellä, missä vanhojen asuntojen hintojen ja rak.kustannusten ero on vielä suuri, nähdään edelleen melko nopeaa nousua, siis kasvualueilla. Taantuvat syrjäseudut ovat sitten erikseen.
vain tapahtuneen, olipa kyse unelmista (Etuoven pyyntihinnat) tai realismista (Tilastokeskuksen kauppahinnat).
Omakotitaloja myydään pääkaupunkiseudulla niin vähän, että niistä syntyneistä kaupoista ei voi vetää yleispäteviä johtopäätöksiä. Jokainen omakotitalo on sijainniltaan, iältään ja varustelultaan ainutkertainen yksilö (myös puutteiltaan) että niitä ei voi, eikä pidä niputtaa. Ne eivät ole massatuotetta. Kerrostalokaksioissa hintavertailu jotenkin toimii.
Huomiosi vuosittaiseen hintasykliin ok-taloissa pk-seudulla on sikäli ontuva, että sitä vähäistä kauppojen määrää ei saa millään ilveellä vertailukelpoiseksi. Perunoiden hinnoissakin on vaihtelua.
Meillä tehdään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pienistäkin asuntokaupan värähtelyistä.
Aika hyvä indikaattori asuntokaupan suunnasta on Aamulehden ja Hesarin asuntoliitteen koko. Mitä enemmän ilmoituksia, sitä enemmän asuntoja jää lehden kautta myytäväksi eli sitä rauhallisempaa asuntokauppaa.
Aamulehden asuntoliite oli pari viikkoa sitten sunnuntaina 12 sivua. En muista sen olleen koskaan niin iso. Kysynnän ja tarjonnan laki: enemmän tarjontaa kuin kysyntää => hinnat laskevat.
Nyt on huonot ajat kiinteistönvälittäjille, kauppa ei käy.
Nuo ovat liian lyhyen aikavälin spekulaatioita. Aika näyttää parhaiten, eikä asuntomarkkinoilla ole koskaan kiire. Kun katsotaan toteutuneiden hintojen käppyröitä (tilastokeskus) vuoden päästä, nähdään jo vähitellen, että ollaanko käänteessä tai suvannossa. Silloinkaan ei voida sanoa, ovatko hinnat isommassa laskussa vaiko vain vuoden 2000/2001 tyylisessä pienessä notkossa ennen nousun jatkumista.