Haluisin tietää, miten olette reagoineet kun olette saaneet glaukooma-diagnoosin? Itse olen inan päälle 40-vuotias vasta ja se tuli minulle täytenä yllätyksenä. Diagnoosin jälkeen mennyt nyt muutama päivä ja olo ei helpota, masentaa ja itkettää vain. Pelkään nän menetystä/huononemista niin paljon että en suoriudu yksin.
Jos Satakunnan alueella sattuisi olemaan kohtalontovereita, olisi kiva jos voitaisi olla yhteydessä enemmänkin.
Jos Satakunnan alueella sattuisi olemaan kohtalontovereita, olisi kiva jos voitaisi olla yhteydessä enemmänkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mun pojalla (4v) glaucooma. Diagnoosi saatiin kun oli pari kk vanha. Silmätipoilla pysynyt ainakin tähän asti kurissa ihan hyvin...
Hei! Lopulta löysin jonkun joka puhuu samasta ongelmasta.Itselläni todettiin matalapaineglaukooma kuukausi sitten. Samanlaisia tuntemuksia itselläni myös.Olen koko ikäni ollut vahvasti miinusnäköinen, ikää nyt 55v. Silmänpaineet aivan kohtuutasolla, mutta näkökentässä puutoksia. Hämäränäkö vaikeutunut jne. Kuukauden kuluttua vielä uusi lääkärintarkastus sairaalassa. Silloin aion pommittaa lääkäriä kysymyksilläni. Eka kerralla ei oikein tajunnut koko asiaa.Olen nainen Itä-Suomesta.