Hei, koska jäin vaille vastauksia kysymyksiini ja keskustelu "Auditoinnista."-otsikolla kirjoittamani viestin alla on kääntynyt pitkälti toisille urille, ajattelin tehdä kysymyksistäni kokonaan uuden viestin. Ehkä nyt nekin huomaavat kysymykseni, joilta ne mahdollisesti edellisen viestin alla jäivät huomaamatta.
Eli, eli... Jos auditointi todella on yhtä jytyä tavaraa, kuin mitä esim. nimimerkki "Auditoija" kertoi, minua kiinnostaisi tietää, miksei sitä olla tieteellisillä tutkimuksilla verrattu muihin mielenterveyden häiriöihin hoitomuotoihin? Miksei olla järjestetty esim. yhteistyössä mielenterveysalan ammattilaisten kanssa suuren otoksen tutkimusta, jossa verrataan keskenään esim. auditoitua ryhmää, jonkinlaiseen terapiaan (pitkään/lyhyeen, analyyttiseen/johonkin muuhun...) osallistunutta ryhmää, lääkitystä saanutta ryhmää, lääkitystä ja terapiaa saanutta ryhmää ja kontrolliryhmää. Tai jotain tällaista...?
Jos tarkasti tieteellisten menetelmien (esim. oikeat otanta- ja satunnaistamismenettelyt, tilastolliset päätelmät jne.) mukainen tutkimus toteutettaisiin aiheesta ja vielä replikoitaisiin (toistettaisiin) useiden tutkimusryhmien toimesta eri puolilla maailmaa, voitaisiin saada asialle tieteellistä vahvistusta.
Onko tällaisia tutkimuksia tehty? Jos ei, miksi ei? Ja jos on, missä niihin voisi tutustua?
Lisäksi: Muistelen jostain lukeneeni, että engrammit olisivat solutasolle rakentuneita mielikuvia. Engrammien pohja siis löytyisi soluista. Psyykenlääkitys puolestaan vaikuttaa solunsisäiseen ja solujen väliseen toimintaan. Eikö voitaisi ajatella, että psyykenlääkitys voisi siis olla edesauttamassa engrammien muokkaamista ja poistamista - ja siten esim. edistämässä auditointiprosessia? Ja jos ei, miksi ei?
Haluaisin vielä tehdä kaksi huomiota: En ota mitään kantaa ECT:hen (sähköhoitoon), koska en tiedä siitä tarpeeksi. Sitä paitsi sähköhoito taitaa olla nykyisin hyvinkin marginaalinen osa mielenterveystyötä eikä kosketa mitenkään suurinta osaa psykiatrisesta käytännöstä.
Toisekseen, en missään tapauksessa ehdota psyykenlääkkeitä ainoaksi hoitomuodoksi. Itse asiassa en tunne yhtäkään mielenterveysalan ammattilaista, joka pitäisi psyykenlääkkeitä hyvänä hoitomuotona ilman että sitä yhdistettäisiin jonkinlaiseen keskusteluhoitoon.
Oikeastaan en ota kantaa mitenkään psykiatriseen hoitoon sinällään... Tiedustelen ainoastaan Scientologian näkemystä. Jos engrammit rakentuvat soluissa ja psyykenlääkkeet vaikuttavat soluihin, eikö voitaisi ajatella psyykenlääkkeillä olevan mahdollisesti engrammien purkamista edesauttava vaikutus? Ja perusteluita, kiitos!
PS: Aion kyllä lukea Dianetiikka-kirjankin, kunhan löydän aikaa siihen... Tällä hetkellä minulla kuitenkin on niin pitkä jono kirjoja, jotka odottavat lukemistaan, että toivoisin tähän muutakin vastausta kuin kehoitusta kirjan lukemiseen. Kiitoksia kaikille myös aiemmista ystävällisistä vastauksista!
Eli, eli... Jos auditointi todella on yhtä jytyä tavaraa, kuin mitä esim. nimimerkki "Auditoija" kertoi, minua kiinnostaisi tietää, miksei sitä olla tieteellisillä tutkimuksilla verrattu muihin mielenterveyden häiriöihin hoitomuotoihin? Miksei olla järjestetty esim. yhteistyössä mielenterveysalan ammattilaisten kanssa suuren otoksen tutkimusta, jossa verrataan keskenään esim. auditoitua ryhmää, jonkinlaiseen terapiaan (pitkään/lyhyeen, analyyttiseen/johonkin muuhun...) osallistunutta ryhmää, lääkitystä saanutta ryhmää, lääkitystä ja terapiaa saanutta ryhmää ja kontrolliryhmää. Tai jotain tällaista...?
Jos tarkasti tieteellisten menetelmien (esim. oikeat otanta- ja satunnaistamismenettelyt, tilastolliset päätelmät jne.) mukainen tutkimus toteutettaisiin aiheesta ja vielä replikoitaisiin (toistettaisiin) useiden tutkimusryhmien toimesta eri puolilla maailmaa, voitaisiin saada asialle tieteellistä vahvistusta.
Onko tällaisia tutkimuksia tehty? Jos ei, miksi ei? Ja jos on, missä niihin voisi tutustua?
Lisäksi: Muistelen jostain lukeneeni, että engrammit olisivat solutasolle rakentuneita mielikuvia. Engrammien pohja siis löytyisi soluista. Psyykenlääkitys puolestaan vaikuttaa solunsisäiseen ja solujen väliseen toimintaan. Eikö voitaisi ajatella, että psyykenlääkitys voisi siis olla edesauttamassa engrammien muokkaamista ja poistamista - ja siten esim. edistämässä auditointiprosessia? Ja jos ei, miksi ei?
Haluaisin vielä tehdä kaksi huomiota: En ota mitään kantaa ECT:hen (sähköhoitoon), koska en tiedä siitä tarpeeksi. Sitä paitsi sähköhoito taitaa olla nykyisin hyvinkin marginaalinen osa mielenterveystyötä eikä kosketa mitenkään suurinta osaa psykiatrisesta käytännöstä.
Toisekseen, en missään tapauksessa ehdota psyykenlääkkeitä ainoaksi hoitomuodoksi. Itse asiassa en tunne yhtäkään mielenterveysalan ammattilaista, joka pitäisi psyykenlääkkeitä hyvänä hoitomuotona ilman että sitä yhdistettäisiin jonkinlaiseen keskusteluhoitoon.
Oikeastaan en ota kantaa mitenkään psykiatriseen hoitoon sinällään... Tiedustelen ainoastaan Scientologian näkemystä. Jos engrammit rakentuvat soluissa ja psyykenlääkkeet vaikuttavat soluihin, eikö voitaisi ajatella psyykenlääkkeillä olevan mahdollisesti engrammien purkamista edesauttava vaikutus? Ja perusteluita, kiitos!
PS: Aion kyllä lukea Dianetiikka-kirjankin, kunhan löydän aikaa siihen... Tällä hetkellä minulla kuitenkin on niin pitkä jono kirjoja, jotka odottavat lukemistaan, että toivoisin tähän muutakin vastausta kuin kehoitusta kirjan lukemiseen. Kiitoksia kaikille myös aiemmista ystävällisistä vastauksista!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Erittäin hyvä kysymys tämä minkä esitit. Tässäpä vastaus sinulle ystäväiseni.
Ron olisi halunnut esitellä kyseiselle taholle (valtion tukemille mielenterveysalan ammattilaisille), mutta he kieltäytyivät tapaamasta ja katsomasta mitä Roni oli tutkimuksissaan tutkinut, löytänyt ja havainnut. Tämä asia löytyy myös mainittuna hänen kirjallisuudestaan.
Uskoisin sinun ymmärtävän tätä taustaa vasten miksi tällaisia kaiken kattavia yhteistyökuvioita ei ole näihin päiviin asti tehty. Jos kommunikointi ei onnistu kahden pisteen välillä niin vaikeaa on selvittää yhtään mitään. Jos tutkitut, löydetyt ja havaitut asiat olisi haluttu pitää vain sisäpiiri tietona, miksi niitä koskaan olisi edes julkaistu esim. kirjoina. Tämän kieltäytymisen jälkeen Ron nimenomaan halusi tuoda nämä tutkimuksiensa tulokset meidän suuren yleisön tietoisuuteen.
Kun esitin tämän asiani mielenterveys puolella (suomi24:n palstalla) niin kirjoitukseni/scientologia kokonaisuudessaan haukuttiin tietystikkin täydeksi huijaukseksi. Miksi siis näin suuri älämölö asiasta, jolla ei ole mitään merkitystä kenellekkään?
On se vaan kumma asia, että Ron on saanut aikoinaan kiitosta ihmisiä auttavista toiminnoista. Hänelle on esim. myönnetty erittäin monen kaupungin avain omassa kotimaassaan eli Yhdysvalloissa. Jokin ristiriitahan siinä on siihen asiaan, että scientologiassa ei olisi yhtään mitään tutustumisen arvoista.
Esim. näistä engrammeista tosiaankin on asiaa Ronin kirjoissa. Dianetiikka kirjan jälkeisiäkin havaintoja engrammeista on olemassa. Niistäkin suosittelen ottamaan selvää hänen kirjallisuutensa avulla. Hyviä lukuhetkiä sinulle, kun vain sinne asti ennätät.
Kiitos ystävällisestä vastauksesta. Tietyllä tapaa ymmärrän, jos esim. tieteelliset aikakauslehdet eivät heti ryntää julkaisemaan kovin uskomattoman kuuloisia tutkimustuloksia ilman riittäviä replikointeja jne. Tällaisissa tilanteissa kun herää aina kysymys tulosten tekaisusta tai tutkimuksessa vahingossa (tai pahimmassa tapauksessa tahallaan) tehdyistä virheistä. Näin kävi eräälle tuntemalleni tutkijalle muutama vuosi sitten. Hänen aluksi uskomattomilta kuulostavat tuloksensa (psykoosin hoidosta ilman lääkkeitä, muuten) kuitenkin alkuvastustuksen jälkeen hyväksyttiin, kun näyttöä alkoi useasta tutkimuksesta kertyä tarpeeksi.
Oikeastaan juuri tästä syystä pitäisin tärkeänä replikoida vanhoja Hubbardin tutkimuksia: jos niissä on perää, se varmasti näkyisi eri tutkijoiden eri puolilla maailmaa tekemissä replikoinneissa. Eihän ainoassakaan tieteessä hyväksytä ainoitakaan tuloksia, ellei muilla tutkijoilla ole ollut mahdollisuutta tutkia samaa ilmiötä ja joko hankkia tukea alkuperäisille tuloksille tai kumota niitä. Toinen syy replikointiin voisi olla se, että L. Ron Hubbardin tulokset ovat viiden vuosikymmenen takaa ja maailma on ehtinyt käydä läpi melkoisia muutoksia sen jälkeen.
Lisäksi uskoisin, että hyvinkin löytyisi maailmasta mielenterveysalan tutkijoita, jotka olisivat valmiit vertailemaan omia menetelmiään auditoijien kanssa - jos ei muuta niin täsmälleen samasta syystä, kuin miksi auditoijat ehkä haluaisivat testata omia menetelmiään muiden kanssa: verratakseen menetelmiä ja selvittääkseen, mikä niistä on tuloksellisin / kustannustehokkain.
Jos L. Ron Hubbard teki tutkimuksensa tieteellisen metodin mukaisesti, hän on varmaankin laatinut niistä myös tarkan tieteellisen metodin mukaiset tutkimusraportit. Siis artikkelit, jotka pitäisivät sisällään tiedot esim. tutkimusmenetelmistä (koe- ja kontrolliryhmät, satunnaistaminen, otanta jne.) ja tulosten analyyseistä (käytetyt tilastolliset menetelmät yms). Hänen kirjoistaan (mm. "Scientology: the Fundamentals of Thought") olen löytänyt vain tarkemmin määrittelemättömiä viittauksia "lukuisiin tapaustutkimuksiin", mutta tarkemmin metodia ja tulosten analyysia ei niissä selvitetä (tämä tosin on ihan yleinen käytäntö). Mistähän siis olisi mahdollista löytää itse tutkimusraportteja? Ilman niitä, pelkkien kirjojen perusteella, kun ei oikein voi arvioida itse tutkimusmenetelmän ja johtopäätösten luotettavuutta... Näinhän on asia kaikkien tieteiden kohdalla: kirjoissa selitetään ja kerrotaan suurelle yleisölle, mutta se, kuinka tuloksiin on päästy löytyy tutkimusraporteista. Tämän vuoksi haluaisinkin lukea itse tutkimusraportteja...
Niin, kiitoksia lukuvinkeistä Hubbardin kirjojen suhteen... Tarkoitus onkin tarkemmin perehtyä, mutta kuten alkuperäisessä viestissäni toin esille, en kiireideni vuoksi ehdi vielä hyvään aikaan. Siksi toivoisinkin jonkinlaista, vaikka tiivistettyäkin, vastausta kysymykseeni koskien engrammeja ja psyykenlääkitystä.
Kiitos!
Hei, mitäs sinä tuumailet tästä mielenterveyspuolen ammattilaisten kieltäytymisestä tavata L.Ron.Hubbardia tai tutustua hänen tutkimustensa tuloksiin? En ottanut siihen mitään kantaa viestissäsi. Jos ei tietoa olla edes valmiita katsomaan niin mites siitä saadaan havaintoa useamman ihmisen voimin. Logiikka ei nyt oikein toimi. Pitäisi kyllä tarkistaa ja todeta asian todenperäisyys, mutta kun ei JOSTAIN SYYSTÄ tehdä koko asialle yhtään mitään. Joutuisiko joku kenties myöntämään tietämättömyytensä? Miksi näistä tutkimuksista nyt oltaisiin sitten kiinnnostuneita kun silloin viitattiin kinttaalla koko asialle?
En ota kantaa, koska en tiedä tapahtumia tarkemmin... Oudolta kyllä vaikuttaisi. Mutta mielestäni tällä ei ole edes suuremmin merkitystä, koska loppujen lopuksi alan ammattilaisetkaan eivät oikein voi hyväksyä mitään menetelmää tieteelliseksi ja siirtää sitä käytäntöön, ennen kuin se on asianmukaisesti julkaistu ja käsitelty tieteellisessä aikakauslehdessä. Eli mielestäni tiedelehdissä julkaistavat tutkimusraportit ovat edelleenkin avainasemassa.
Teorian/menetelmän siirtämisessä käytäntöön ei ole kysymys loppujen lopuksi juuri muusta kuin siitä, että tutkimusraportit lähetetään johonkin tieteelliseen aikakauslehteen, jossa toimituskunta ne tarkistaa. Ja jos niillä on tarpeeksi tukea ja asiaa on oikein menetelmin tutkittu & johtopäätökset ovat perusteltuja, ne julkaistaan. Jos puutteita esiintyy, työ palautetaan ja sitä pyydetään korjaamaan. Oikeastaan juuri mitään teoriaa tai menetelmää ei oteta laajamittaisesti käytännön työhön ennen kuin se on käynyt läpi tällaisen prosessin.
Ja tällöinhän ei kysymyksessä ole koskaan henkilökohtainen tapaaminen vaan joukko asiantuntijoita lukee ja arvioi tutkimusraportin tietämättä, kuka tutkimuksen on tehnyt. Kaikki raportit siis käsitellään riippumatta siitä, kuka on tutkimuksen takana.
Haluaisinkin juuri siksi tietää näistä tutkimusraporteista, että voisin itse katsoa, miksi ne mahdollisesti ovat tulleet bumerangeina takaisin. Vai onko niitä edes lähetetty tiedeyhteisölle tällä tapaa?
Ja tähän kysymykseeni et sinä vastannut. Eli mistä voisin löytää alkuperäisiä tutkimusraportteja?
Kiitos asiallisista vastauksistasi!
Tämä kaikki on pelkkää spekulaatiota ja arvailua, koska en ole (vielä) ehtinyt tarkemmin tutustumaan dianetiikan menetelmiin ja historiaan... Uskoisin kuitenkin, että mielenterveysalan ammattilaisten epäuskoisuus saattaa paljolti olla yhteydessä Hubbardin melko... no, "villeihin" päätelmiin engrammeista ja niiden synnystä, ihmiskunnan alkuperästä, Thetaneista jne. Vaikea kuvitella tutkimusaineistoa, josta voitaisiin yksiselitteisesti ja validisti tehdä tällaisia päätelmiä. (Juuri tästä syystä haluaisinkin nähdä tutkimusraportit -> saadakseni selville, kuinka Hubbard on johtopäätöksiinsä päätynyt.)
Vaikkakin minun on hankala kuvitella aineistoa, joka yksiselitteisesti tukisi Hubbardin teoriaa ihmisen alkuperästä ja esim. engrammien synnystä - etenkään ajalla ennen aivojen rakenteen kuvausmenetelmiä (engrammienhan pitäisi hänen mukaansa rakentua soluissa ja (hermo)solujen toimintaa oli silloisilla menetelmillä aika mahdotonta kovin tarkasti tutkia) - ei se silti merkitse, etteikö dianetiikka voisi ollakin pätevä hoitomuoto. Jo pelkästään siitä syystä, että sillä ainakin minun havaitakseni (tietoni dianetiikasta ovat tosin hyvin rajalliset) on käsitteistön eroista huolimatta tiettyjä yhtäläisyyksiä mm. psykoanalyysiin sekä biofeedback-tekniikkaan. Ja sen vuoksi uskoisinkin, että pelkästään dianetiikan toimivuutta tarkastelevat tutkimustulokset saattaisivatkin (mikäli ne ovat kaikin puolin ja alusta loppuun tieteellisen metodin mukaisia) hyvinkin mennä läpi tieteellisissä julkaisuissa - ja pakkohan niiden olisi, jos niissä ei mitään epätieteellistä ole.
Haluaisinkin tehdä eron dianetiikka-menetelmän sekä Hubbardin ihmis- ja maailmakäsityksen välillä: jälkimmäistä on minun nähdäkseni aivan yhtä mahdotonta todistaa tieteellisesti kuin Jumalan olemassaoloa/-olemattomuutta (kysymyksessä on siis minun mielestäni enemmänkin uskon asia), mutta en näe syytä, miksei dianetiikan toimivuutta (vähintäänkin sen toimivuutta, teoriasta en ole varma) voitaisi tieteellisesti tutkia.
Eli yhteenvetona sanottakoon: Ymmärrän kyllä, jos tiedeyhteisö on ollut haluton hyväksymään teorioita Thetaneista ja ihmisen galaktisesta alkuperästä, koska kysymyksessä on nähdäkseni yhtä hankalasti tutkittava ilmiö kuin esim. suurten uskontojen luomiskertomukset. Kuitenkin uskoisin, että pelkästään esim. dianetiikan toimivuuteen keskittyvä tutkimus voisi olla hyvinkin mahdollista toteuttaa enkä näe syytä, miksi tällainen tutkimus jätettäisiin julkaisematta, mikäli se tehtäisiin tieteen pelisääntöjen mukaan.
Nämä olivat vain eräitä ajatuksia. Kuten sanoin, tunnen paremmin tieteellistä metodologiaa kuin dianetiikkaa, joten tekstissäni saattaa olla räikeitäkin asiavirheitä dianetiikkaa koskien. Pyydän anteeksi, jos näin on päässyt käymään. Ehkä tämä kuitenkin herätti edes joitakin ajatuksia joissakin... Toivotaan näin...
Se, että sanoin Hubbardin ihmis- ja maailmakäsityksen olevan mielestäni enemmänkin "uskon asioita" ja hankalasti (mahdottomasti?) tutkittavissa, ei merkitse, että ne olisivat epätosia tai mitenkään väheksyisin niitä. Maailmassa kuuluukin olla joitain asioita, jotka täytyy vain uskoa, ja jokainen tässä maailmassa uskoo johonkin: joku johonkin jumalaan/joihinkin jumaliin, joku jälleensyntymiseen, joku pelkästään moderniin luonnontieteeseen...
Totesin vain, että voin ymmärtää, että (pääosin jonkinlaista kristinuskoa kannattavat / agnostiset / ateistiset) mielenterveysalan ammattilaiset suhtautuisivat skeptisesti, jos dianektiikan yhteydessä heille esiteltäisiin teorioita Thetaneista, Xenusta jne. :) Ja vaikka suuri osa näistä "alan miehistä/naisista" onkin kristittyjä, eivät he silti sovella työssään käytännöllistä kristillistä teologiaa, koska se ei ole tiedettä... Kirkon sielunhoitajat ovat sitten erikseen...
Kuten sanoin, pitäisin vallan mahdollisena tutkia dianektiikan toimivuutta tieteellisesti. Mutta näistä tutkimusraporteista on ehkä syytä jättää Thetanit ja Xenut pois, sillä voin hyvin ymmärtää, että tiedelehtien raadilla saattaisi olla aika kova paikka hyväksyä niitä. Ne ovat ehkä enemmän uskon asioita - esim. jälleensyntymistä ja ihmisten galaktista alkuperää kun voi olla hieman hankalaa yksiselitteisesti tutkimuksin osoittaa, ilman että jäisi varaa myös toisenlaisille tulkinnoille. Ei tieteellisissä lehdissä varmasti julkaista myöskään kertomuksia eräiden kristillisten piirien edelleenkin harjoittamasta manauksesta (eksorsismista) mielenterveyden häiriöiden hoitomuotona - siitäkään huolimatta, että huomattavasti suurempi osa alan ammattilaisia on kristittyjä kuin scientologeja.
Mutta vaikka Hubbardin opit ihmisen alkuperästä olisivatkin enemmän uskon asioita (= niitä on ehkä mahdotonta tieteellisesti osoittaa todeksi), ei se yhtään vähennä niiden merkitystä tai arvoa. Jokainen tarvitsee jotain mihin uskoa ja nämä opit ovat varmasti tärkeä osa monen tätäkin viestiä lukevan maailmankatsomusta - ja hyvä niin! Integroitunut maailmankuva nyt on aina hyvä olemassa!
Ja edelleen, mielestäni dianetiikan toimivuus on tutkittavissa tieteellisesti - ja sitä olisi syytäkin tutkia!
Jos jonkun asiaan perehtyneemmän (itse kun olen perehtynyt varsin vähän) mielestä olen väärässä esittäessäni, että Hubbardin opit ihmisen ja maailman alkuperästä ovat kovan tieteen ulottumattomissa, olisin kiitollinen, jos hän asiasta minulle huomauttaisi. Ja perustelujen kanssa, tietysti. :)
Sekö on siis totuuksien määritelmä. Yleisesti ja yhteisesti hyväksytyt asiat ovat todellisia totuuksia ja piste.
Otappas yhteyttä pääkonttorille.
Ei toki! Eihän esim. ikinä tieteessä pyritä tai päästä mihinkään, minkä voitaisiin sanoa olevan lopullista totuutta - koko tieteen tavoitteena on tutkia oletuksia ja katsoa löytyykö niille tukea havainnoista, ei etsiä totuuksia. (Itse asiassa en pitäisi tieteenä mitään, minkä väitetään olevan Totuutta ja Varmaa. Nämä sanat eivät kuulu tieteelliseen ajattelutapaan.)
Mistä loppujen lopuksi voidaan tietää, mikä on totuus?
Tämä ei tietenkään merkitse, etteikö totuutta tulisi etsiä, arvon Totuuden etsijä. Kunnioitan paljon niitä, jotka niin tekevät. Itsekin yritän etsiä totuutta elämäni jokaisena päivänä. En vain oikein usko, että absoluuttista ja kiistatonta Totuutta kukaan koskaan löytää. Siksi luen sekä psykologiaa/psykiatriaa että keskustelen teidän kanssanne täällä ja tutustun Hubbardin tuotantoon - haluan selvittää asioiden kaikki puolet.
Onnea siis sinullekin etsintääsi, arvoisa Totuuden etsijä! :)
...tutkimusraportteja ei siis löydy esim. netistä tai kirjastoissa olevasta kirjallisuudesta?
Viestsisi ja kysymyksesi ovat asiallisia, kiitos siitä. Pyysit tiivistettyä vastausta, sellaista on hankala antaa, kun käsitellään näin laajaa aihetta. Vaikka joku vastauksen tiivistäisikin, se ei varmaankaan kattaisi kaikkea ja sinulle tulisi heti lisäkysymyksiä. Lisäksi scientologiassa kehotetaan itse tutkimaan asioita, eikä kuunnella toisia. Näin saat oman havainnon asiasta, mikä on hyvin tärkeää.
Netistä en suosittle tietoa hankkimaan, koska siellä on hyvin epäilyttäviä sivuja.
Dianetiikkahan oli koko scientologian "isoisä". Eli siis koko scientologian edeltäjä.
Ron teki myöhemmin uusia löydöksiä ja havaintoja asioista, jotka liittyivät myös dianetiikkaan. Eli kuinka paljon ja missä suhteessa engrammi nyt sitten on loppukädessä solutason tallennus? Näitä lisähavaintoja hän teki, kun hän tutki ihmisen henkisyyttä. Ronihan keskittyi pääsääntöisesti mahdollisuuteen purkaa se engrammi.
Eihän sitä (ihmisen henkisyyttä) voikkaan katsoa samanlailla kuin esim. edessä olevaa palloa. Se havainto (että on henkinen olento) on tehtävä ehdottomasti itse. Se ei valitettavasti auta mitään, jos minä sanon sinulle, että sinäkin olet henkinen olento (sehän olisi uskoa, jos sinä uskoisit sen ja sillä ei valitettavasti pötkitä pitkälle). Se on tietenkin mielenkiintoinen/kiinnostava asia, minulle ainakin.
Henkisyyden kautta tietenkin olisi helpompi ymmärtää ihmisten kaikenlaiset ihmeelliset kyvykkyydet, joita aivoteoriat eivät pysty selittämään. Mielisairauden todellinen parantaminen nykyisillä käytettävissä olevilla teknologioilla näyttää myös olevan ratkaisematon. Kyllähän näiden asioiden valossa olisi syytä ihan tosissaan miettiä, josko kuvaan astuu jokin aikaisemmin aliarvioitu/hylätty/havaitsematon ulottuvuus ihmisessä.