Hiihtäminen ei ole sallittua erityislapsille Janakkalassa (pv-kodissa), sillä se vaatisi avustajan tuntien käyttämistä (vaikka ryhmäavustaja, joka alunperin palkattu juuri tämän kersan avustamiseen). Niinpä hiihdot laitetaan juuri sille päivälle (jo toistamiseen, ma), kun lapsella on erityispuheterapia toisella paikkakunnalla. Kuntaliitoksia vastustava köyhä Janakkala ottaa jälleen heikoimmiltaan pois.
Milloin selityksenä on kova pakkanen ja milloin selityksenä on vain ne tietyt päivät, jolloin voi hiihtää (ma, ke ja pe). Tänäänkin ke:na olisi ollut lähes siedettävä (rajalla) hiihtokeli, mutta sekin aika käytettiin postilaatikolla höpertämiseen (korttien vienti). Kummasti pakkanen ei ole silloin kovaa, kun pennut viedään pihalle happihyppelylle reilusti yli kahdenkymmenen pakkasasteen lukemissa. Vanhemmat ihmettelevät laillamme, miksi päiväkodeissa ei ole pakkasrajoja. Tässä pv-kodissa ei ole juuri mitään asiaa etukäteen mietitty. Miten samassa kunnassa voi olla niin erilaisia yksiköitä?
Viime viikolla saatiin hoitaa pari kolme päivää paleltumia käsistä eli pakkasessa pidettiin lapasitta (rukkasten alle) ja eilen oli sattunut jotain vessassa, kun pään oli pitänyt kopsahtaa vessapaperitelineeseen. Olihan tuo liian pitkä aika, ettei mitään ikävää tapahtunutkaan ja siis perin outoa.
Toki kullanmuru saa hiihtää isovanhempiensa pellollakin, mutta ei se korvaa porukassa oppimista ja sisuuntumista. Kun nämä pv-kodissa hiihtämättömät räkänokat sitten tulevat ekaluokalle, saa heille opettaa niinkin perusasioita kuin että sauvalla ei tarkoituksella tökitä toista lasta silmään tai mihinkään. Pv-koti ei ehdi opettaa näitä asioita edes esikoulussa, vaikka hiihtolatu olisi tien toisella puolella.
Vein tänäkin aamuna (edellisen kerran syksyllä ulkona tivatessani ulkovalvonnan puuttumista aamuisin) lto:n ja johtajan aikaa kysymyksilläni, muistivat tästä vihjasta! Asiat pitäisi kuulemma hoitaa muulla ajalla, joten jälleen täytyy sosiaaliasiamiehen järjestää palaveri, missä sovitaan erityislapsen oikeudesta hiihtoon ja riittävään ulkovaatetukseen sekä koskemattomuuteen vessakäynneillä. Tälläkin viikolla joku kersa kurkki vessan oven alta toista vessa-asioivaa eikä hoitajia ollut mailla eikä halmeilla. Pari päivää sitten yksi lto vahti kolmessa eri paikassa ollutta lapsiryhmää sisällä, joten mitenpä hän vielä vessaan ehtisi vahtimaan.
Milloin selityksenä on kova pakkanen ja milloin selityksenä on vain ne tietyt päivät, jolloin voi hiihtää (ma, ke ja pe). Tänäänkin ke:na olisi ollut lähes siedettävä (rajalla) hiihtokeli, mutta sekin aika käytettiin postilaatikolla höpertämiseen (korttien vienti). Kummasti pakkanen ei ole silloin kovaa, kun pennut viedään pihalle happihyppelylle reilusti yli kahdenkymmenen pakkasasteen lukemissa. Vanhemmat ihmettelevät laillamme, miksi päiväkodeissa ei ole pakkasrajoja. Tässä pv-kodissa ei ole juuri mitään asiaa etukäteen mietitty. Miten samassa kunnassa voi olla niin erilaisia yksiköitä?
Viime viikolla saatiin hoitaa pari kolme päivää paleltumia käsistä eli pakkasessa pidettiin lapasitta (rukkasten alle) ja eilen oli sattunut jotain vessassa, kun pään oli pitänyt kopsahtaa vessapaperitelineeseen. Olihan tuo liian pitkä aika, ettei mitään ikävää tapahtunutkaan ja siis perin outoa.
Toki kullanmuru saa hiihtää isovanhempiensa pellollakin, mutta ei se korvaa porukassa oppimista ja sisuuntumista. Kun nämä pv-kodissa hiihtämättömät räkänokat sitten tulevat ekaluokalle, saa heille opettaa niinkin perusasioita kuin että sauvalla ei tarkoituksella tökitä toista lasta silmään tai mihinkään. Pv-koti ei ehdi opettaa näitä asioita edes esikoulussa, vaikka hiihtolatu olisi tien toisella puolella.
Vein tänäkin aamuna (edellisen kerran syksyllä ulkona tivatessani ulkovalvonnan puuttumista aamuisin) lto:n ja johtajan aikaa kysymyksilläni, muistivat tästä vihjasta! Asiat pitäisi kuulemma hoitaa muulla ajalla, joten jälleen täytyy sosiaaliasiamiehen järjestää palaveri, missä sovitaan erityislapsen oikeudesta hiihtoon ja riittävään ulkovaatetukseen sekä koskemattomuuteen vessakäynneillä. Tälläkin viikolla joku kersa kurkki vessan oven alta toista vessa-asioivaa eikä hoitajia ollut mailla eikä halmeilla. Pari päivää sitten yksi lto vahti kolmessa eri paikassa ollutta lapsiryhmää sisällä, joten mitenpä hän vielä vessaan ehtisi vahtimaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Vai niin.....
Eipä ollut tädeillä mitään kommentoitavaa tapahtuneeseen. Mitäpä sitä tosiasioita kiistämään. Kun ei ole käsipareja, ei ole käsipareja. Pääasia että vingutaan kunnan itsenäisyyttä, mutta heikoimmista ei niin väliä ole.
Vierailin tänään vuodeosastolla. Tädit istuivat kansliassa klo 14 - 15 hievahtamatta (raportin ei tarvitse kestää noin kauan), loppuosaa istumisesta tai jonkin asian touhuamisesta en nähnyt, kun odotin omaisteni kanssa eteisessä invataksia, jota ei koskaan tullut. Hoitajahan soitti klo 14 ja sanoi, että omaisemme on valmiina ja taksi tilattuna (puolisonsa luokse saattohoitokotiin). Omainen makasi kuitenkin peiton alla sängyssä ja taksia ei oltu tilattu lainkaan!! Se tilattiin myöhemmin, mutta ei koskaan tullut. Huomenaamuna uusi yritys. Ei ole varmaan tottumusta, miten hoidetaan vuodepotilaan omaisensa luona käyminen eli homma kusi ja pahasti! Jokainen vanhus röhnötti sängyssään, paitsi yksi yritti heiluttaa pyörätuoliaan päivähuoneessa. Eli ei ole vuodeosastollakaan mietitty kaikkia asioita loppuun ja etukäteen.
"Tädit istuivat kansliassa klo 14 - 15 hievahtamatta" Kyllä se kuule kestää! Jos lääkäri on muuttanut lääkitystä, se pitää kertoa, jos on ollut sitä tai tätä, sekin pitää kertoa, kaik mitä siellä on tapahtunut, pitää kertoa! Ja toisekseen, ne kaik mitä tapahtuu osastolla päivän aikaan pitää kirjata!
Helppo on arvostella sivusta kun ja jos ei tiedä tapahtumia!
Eli tuossakin voi olla että on jäänyt kirjaamatta ja sanomatta ääneen että soita immulle taksi hakevat kylään!
Oisit kysynyt missä vika ja pyytänyt soittamaan uudelleen, ennekuin valitat täällä!
Taksi oli tilattu, mutta se ei koskaan tullut. Taksitarkastaja (Janakkalan ja lähialueen) lupasi selvittää asiaa ja ottaa yhteyttä, mutta mitäpä sitä yhteyttä ottamaan: kun ei tuu niin ei tuu. Onnistui lopulta seuraavana päivänä (tiukalla aikataululla koululaiskuljetusten välillä ja ohi taksikeskuksen, mistä kuulemma tulee pyyhkeitä jälleen) ja siitä parin päivän päästä puoliso jo kuukahtikin.
Invataksien tulemiseen ei voi luottaa, sen moni omainen on kokenut ja tulee kokemaan. Jatkossa vain muorit ja ukot köydellä kiinni pää edellä takapenkille henkilöautoon ja eikun perille päästään näinkin. Yhtä vaikeatako olisi invataksin saaminen lapselle? Eivät jaottele asiakkaita.
Mainittakoon, että erityislapset eivät myöskään luistele Janakkalassa - koettu on!
Luistelevat pari kertaa (mutta on tästä pitänyt mölyä pitääkin) ja ne muut kerrat laitetaan juuri niille päiville, jolloin erityislapsella on puheterapiaa toisella paikkakunnalla. Huomenna pitäisi olla luistelua, vaan eivätköhän keksi jonkin verukkeen, miksi sitä ei ollutkaan (yleensä hoitajavaje). Täytyy jatkossa yrittää sopia puheterapeutin kanssa tunnit aamu-ulkoilun ja päiväunien väliin, niin eivät voi viedä kakaran oikeutta kokeilla lajeja (siinä missä muutkin räkänokat saavat ryhmässä kokeilla ja oppia).
Kun tämä meidän "puuttuva resurssimme" ei ensi vuonna toivon mukaan ole enää päiväkodissa, voi vain siunailla miten aliresurssoitu ryhmä on ja tädit kera kersojen aivan lirissä. He ovat äärettömän helpottuneita, kun sen ja sen lapsen lausunnoilla on pakko järjestää "puuttuva resurssi".
Monet autismikirjon lapsen vanhemmat sanovat, kuinka mahdotonta on kunnan kautta päästä tutkimuksiin Lastenlinnaan. Niinpä: ei tule resurssoinnin pakkotarvetta. Kun lausunnon lapsen autismikirjosta antaa paikallinen hyvä veli, ei sillä lausunnolla vanhemmat voi vaatia sitä ja tätä lapselleen. Käytännössä lähetteet on haettava yksityisiltä lastenlääkäreiltä, myös Helsingistä eikä vain Hml:sta. Joskus joku uusi hövelö neuvolan täti voi tarkkaankin neuvoa, mitä kautta lapsen asioita pääsee parhaiten ajamaan. Mutta sellaisella sijaistädillä ei ole paikkaa enää sen jälkeen tippaiitana neuvolassa. Kerran pari olen kuullut senkin ihmeen, että tutkimuksiin on melko helposti päässyt (mutta lienee silloin tapaus kerralla selvä).
Jo muutama vuosi sitten (itse asiassa aikaa on jo 10 v.) alkoi nähdä säästämisen päiväkodeissa pikku paikkakunnalla, mm. piirtäminen ja värien käyttö hiipui huomattavasti. Kotiin tulevat töherrykset ovat samaa tasoa kuin "mee ny värittää ni kohta lähetään kotiin" (mäkkäristä). Eräänkin lastentarhan opettajan ukko kun oli valtiolla töissä ja sieltä sai ilmaista paperia lapsille, sitä muistettiin hehkuttaa (kuinka nyt voidaan piirtää, kun päiväkodin oma budjetti on siinäkin liian tiukka). Nyt tuo päiväkoti on homeremontissa.
Ipana sai tänään luistella muiden kanssa (kolmannen kerran, neljäs jo lienee liikaa). Kaksi tätiä ja 9 lasta lähtivät luistelemaan. Tädit ovat muistaneet ottaa lapsihavainnointia varten valokuvia luistelusta. Kuvassa kakara röhnöttää kelkkaa vasten ja hieman kumarassa. Kuvat ovat kaikkien vanhempien ihasteltavina päiväkodin seinällä.
Kyllä oot ilkee ihminen...
nosto^^
miten kiittämätön oletkaan siitä, että lapsesi pääsi kolmannen kerran luistelemaan ja vieläpä valokuvakin otettiin. Lienee parempi kaikille, että sinun kakarasi tosiaan jää jatkossa pois sekä luisteluista että kameran linssin edestä. Luistele itse lapsesi kanssa ja muista olla ehdottmasti kuvaamatta sitä...
Uskomatonta valitusta.
:)) Kohta on luistelu ja hiihtokelit ohi ja saadaan lukea kuinka kakara ei saa leikkiä hiekkalaatikolla,kakara ei saa keinua keinussa, ja kuinka hoitajat ei osaa laittaa pitkähihaisia päälle kun arska voi polttaa ja pörriäiset pistää ja ja ja ja loputtomiin vali vali vali vali.....
Ei meilläkään ole mitään pakkasrajoja. Joskus kymmenen asteen pakkanen voi olla tosi kylmä, jos tuulee ja taas yli viidentoista asteen pakkanen aurinkoisella säällä voi olla oikein mukava ulkoilusää. Ei meilläkään kovin kylmällä mennä hiihtämään, koska monot on jalassa paljon kylmemmät kuin talvikengät, varsinkin kun monella ei monoihin mahdu villasukat. Mutta eipä tähän aloitukseen varmaan kannata edes vastailla, kun on taas tätä kuuluisaa Janakkalassa kaikki on vialla.
Ehdottomasti kannattaa vastata, eihän asiat muuten muutu kuin julkiseksi tekemällä (siksi meillä on sananvapaus). Hienoa, että tekstini ovat jo kuuluisia - kuuluisuus auttaa aina!
valitat niin paljon että kukaan ei ota tuotoksia enää tosissaan, lähinnä huvittuvat.
Kukaan ei ajattele muuta kuin että liioittelet ja kitiset turgasta, eikä sinulla ole päiväkodin todellisuudesta tietoakaan, eikä halua ymmärtää tai tehdä yhteistyötä.
Siihen ei erityisymmärtämistä tarvita kuin se, että jokaisella lapsella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun vammoista tai muista rajoituksista huolimatta - myös erityislapsilla. Ja jos ei onnistu tavallisella henkilökuntamäärällä, sitten sitä on lisättävä. Syrjiminen ei ole sallittua vammaisuuden takia. Tämä koskee köyhiä ja kipeitä kuntiakin ja niiden niukkaresurssoituja päiväkoteja.
Eikö se puheterapia ole kutienkin tärkeämpää kuin hiihtäminen? Asiat niiden tärkeysjärjestykseen. Sinä voit opettaa lapsellesi hiihtoa kotona, mutta tuskin osaat antaa puheterapiaa.
Ja tosiasia on se että, resurssit ei riitä kaikkeen, niin ne ei silloin riitä. Maailma nyt ei vaan ole tasa-arvoinen. Jonkun erityislapsen kanssa voi hiihto olla niin haastellista, ettei siitä tule mitäään. Parempi että koko porukka voi hyvin ja on turvassa, kuin se että yksi on maailman napa.
Mistä lisäät henkilökuntaa? Ei ole rahaa, niin sitä ei ole? Koskee mitä koskee, mutta mistä otetaan rahat, kerropa besserwisser se? Ai niin rahoitus ei ole sinun ongelmasi, sinä vaan vaadit sitä ja tätä?
Nyt kun tulee nämä suurkunnat, niin kaikki vähenee vielä entisestään.
no mitä ihmettä täällä vingut, painu kunnantalolle polkemaan jalkaa jos kerran laki ei täyty, en minä täällä janakkalan päiväkodin henkilökunnaksi muutu!
Vanhemmat voivat itsekin lapsilleen opettaa, mitä hiihtosauvoilla tehdään tai ei tehdä. Mikäli viitsivät.
Ei tietenkään voi. Päivähoidon kuuluu opettaa kakaroille kaikki, eihän nyt vanhempien......
kumankekka joo! Penskat ei osaa enää itte pukeakkaan ku kaik laitetaan ja passataan valmiiks. Nih.
vai iin
Päiväkodin asia ei ole opettaa lapsia luistelemaan tai hiihtämään, vaan se on vanhempien asia! Vanhemmat voisivat olla aktiivisempia ja itse viikonloppuisin ulkoilla ja tehdä yhdessä lasten kanssa eri asioita. Ei kaikkea opetusta ja viriketoimintaa voi sysätä päiväkodin harteille.
Aina jaksetaan kaikesta valittaa. Olisitte kiitollisia, että Suomessa on tälläinen päivähoitojäjestelmä. Maksakaa lisää yksityisestä päivähoidosta, jolloin voitte vaatia pienempiä ryhmiä ym. virikeohjelmaa juuri teidän lapsellenne.
Meillä ei oteta luistelemaan tai hiihtämään lasta, joka ei ole käynyt yhtään kertaa kokeilemassa vanhempien kanssa. Ei riitä, että ottaa kaupan hyllyltä luistimet ja tuo päiväkotiin, ensimmäiset kerrat harjoitella tulee tehdä omien vanhempien kanssa, joilla on aikaa auttaa ja kannustaa vain ja ainoastaa omaa/omia lapsia.