Olen huolissani

Kommenttini ytimenä on se, että he eivät tiedä siitä YHTÄÄN MITÄÄN. He eivät siis tiedä nykyistä tilannetta, vaan uskovat vain kaikki jutut, joita kerrotaan mediassa. Eivät tiedä kuka on arkkipiispa ja arkkipiispa on kuitenkin ajamassa ulos sieltä kristittyjä, jotka hänen mielestään ovat äärilaidasta (itse en nyt ota kantaa asiaan). Tarkoitan, että koska he eivät käy eivätkä seuraa vähääkään tilannetta, heidän kuvansa on jäänyt jonnekin 1500-luvulle. Ei edes Luther-säätiö ole 1500-luvulta.

Ilmeisesti he eivät ole huomanneet, että nämä heidän parjaamansa KRISTITYT (ääri- tai ei) kuitenkin vihkivät heitä avioliittoon, eivät tuomitse heitä jne. , tämähän on siis kansankirkko. Nyt kuitenkaan kansa ei ole tyytyväinen, vaikka papit päällään seisoisivat. Eivät tiedä, että puolet papeista ovat valmiit vihkimään homot avioliittoon esim. Miten joku voi olla noin tietämätön laitoksesta, johon kuuluu. Ja kuten sanottu, tuolla paikkakunnalla nuo papit olivat kuitenkin mielestäni keskitien pappeja, joten vähän ihmettelin, kun paikkakunnan kirkkoherra sai kuulla kunniansa. Voi ei...Näyttää olevan pääasia, että se on ev.lut. kirkko ja kaikki PARJAAVAT JOSTAIN ASIASTA.

Menee hassuksi kirjoitti:

Kommenttini ytimenä on se, että he eivät tiedä siitä YHTÄÄN MITÄÄN. He eivät siis tiedä nykyistä tilannetta, vaan uskovat vain kaikki jutut, joita kerrotaan mediassa. Eivät tiedä kuka on arkkipiispa ja arkkipiispa on kuitenkin ajamassa ulos sieltä kristittyjä, jotka hänen mielestään ovat äärilaidasta (itse en nyt ota kantaa asiaan). Tarkoitan, että koska he eivät käy eivätkä seuraa vähääkään tilannetta, heidän kuvansa on jäänyt jonnekin 1500-luvulle. Ei edes Luther-säätiö ole 1500-luvulta.

Ilmeisesti he eivät ole huomanneet, että nämä heidän parjaamansa KRISTITYT (ääri- tai ei) kuitenkin vihkivät heitä avioliittoon, eivät tuomitse heitä jne. , tämähän on siis kansankirkko. Nyt kuitenkaan kansa ei ole tyytyväinen, vaikka papit päällään seisoisivat. Eivät tiedä, että puolet papeista ovat valmiit vihkimään homot avioliittoon esim. Miten joku voi olla noin tietämätön laitoksesta, johon kuuluu. Ja kuten sanottu, tuolla paikkakunnalla nuo papit olivat kuitenkin mielestäni keskitien pappeja, joten vähän ihmettelin, kun paikkakunnan kirkkoherra sai kuulla kunniansa. Voi ei...Näyttää olevan pääasia, että se on ev.lut. kirkko ja kaikki PARJAAVAT JOSTAIN ASIASTA.

Lue lisää

Lähinnä tulee mieleen, että ihmiset yrittävät keksiä tekosyitä jostain asiasta, että voivat hyvällä omallatunnolla erota kirkosta. Ilmeisesti se on tuo vetämättömyys, eikä kaiken kiireen keskellä ehditä ajattelemaan näitä asioita ollenkaan.

Mitä ihmettä Jumala on tekemässä? Minkä takia Jumala teki luterilaisesta kirkosta niin kiinnostamattoman?

Menee hassuksi kirjoitti:

Kommenttini ytimenä on se, että he eivät tiedä siitä YHTÄÄN MITÄÄN. He eivät siis tiedä nykyistä tilannetta, vaan uskovat vain kaikki jutut, joita kerrotaan mediassa. Eivät tiedä kuka on arkkipiispa ja arkkipiispa on kuitenkin ajamassa ulos sieltä kristittyjä, jotka hänen mielestään ovat äärilaidasta (itse en nyt ota kantaa asiaan). Tarkoitan, että koska he eivät käy eivätkä seuraa vähääkään tilannetta, heidän kuvansa on jäänyt jonnekin 1500-luvulle. Ei edes Luther-säätiö ole 1500-luvulta.

Ilmeisesti he eivät ole huomanneet, että nämä heidän parjaamansa KRISTITYT (ääri- tai ei) kuitenkin vihkivät heitä avioliittoon, eivät tuomitse heitä jne. , tämähän on siis kansankirkko. Nyt kuitenkaan kansa ei ole tyytyväinen, vaikka papit päällään seisoisivat. Eivät tiedä, että puolet papeista ovat valmiit vihkimään homot avioliittoon esim. Miten joku voi olla noin tietämätön laitoksesta, johon kuuluu. Ja kuten sanottu, tuolla paikkakunnalla nuo papit olivat kuitenkin mielestäni keskitien pappeja, joten vähän ihmettelin, kun paikkakunnan kirkkoherra sai kuulla kunniansa. Voi ei...Näyttää olevan pääasia, että se on ev.lut. kirkko ja kaikki PARJAAVAT JOSTAIN ASIASTA.

Lue lisää

Korjaapas nyt minua jos olen väärässä, mutta milloinkas sitä kirkon pyhää kirjaa eli raamattua onkaan viimeksi päivitetty? Oliko se joskus viime vuosikymmeninä? Vaiko joitain vuosisatoja sitten? Vai kenties mainitsemallasi 1500-luvulla?

Oikea vastaus: Ei milloinkaan.

Raamatun ikuisesti erehtymättömät jumalalliset totuudet ovat edelleen täsmälleen ne samat, jotka 390-luvulla kirkolliskokous tikkaa heittämällä arpoi raamattuun kuuluviksi, jättäen suuren osan kaikkein typerimmistä teksteistä ulkopuolelle.

Tämäkään ei tosin auttanut, kun Jeesus monista lupauksistaan huolimatta unohti tulla pian tai edes koskaan, eikä koulutettu nykyihminen enää katso hyvällä satukirjaa, jossa aurinko kiertää litteää maankiekkoa, aasit osaavat puhua ja spitaalista parenee kun uhraa kaksi lintua, iisopin oksia, kaksi pässiä ja karmiininpunaista villaa. Myöskin noitien poltto rovioilla tai orjien ottaminen naapurikansoista tai ei-neitsyiden kivittäminen kuoliaiksi on nykyään So last season.

Nykyajan koulutetut ja lukutaitoiset ihmiset kun eivät enää olekaan sellaisia taikauskoisia typeryksiä, vaan huomaavat koska heille yritetään ihan pokkana syöttää jotain täysin luokatonta taikauskoista sontaa, jonka vertaaminen koiranpökäleeseen olisi todella suuri loukkaus koiranpökälettä kohtaan.

Niin siis naurettavaa tässä juuri on se, että kirkko on jo äärimmäisen suvaitsevainen ja sitä haukutaan suvaitsemattomaksi joiltakin tahoilta. Itsekin kyllä sain sen kuvan, että sitä kyllä ehkä on alettu luulemaan joko suvaitsemattomaksi tai karkkikaupaksi ja voidaan kiristää kaikella mahdollisella.

Toki mietin tuossa tilanteessa myös sitä, että erosivatko he myös siksi että vaikka olivat eri ikäluokista ja vauraita (eivät rikkaita) kuten melko monet ihmiset nykyään, he eivät kuitenkaan ole keskiluokkaisia.

Oliko se siis kosto sivistynyttä keskiluokkaa vastaan vai mistä oli kyse? Eli kaikki omasta kulmastaan katselevat kuka mistäkin syystä kirkkoa, josta on tullut kivityksen kohde ja kuten sanottu naurettavaa, koska mistään uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta tässä nyt ei voi enää puhua. Jos tämä olisi alkuseurakunta, heillä ei taitaisi olla sinne mitään asiaa (mikä sinänsä ei myöskään ollut suvaitsemattomuutta, sillä eihän ollut tarkoitus että roomalaisten villiä menoa jatketaan seurakunnassa). Mutta jos tällainen alkuseurakunta olisi nyt, ymmärtäisin ihmisten luulon sen suvaitsemattomuudesta, vaikka en tästä suvaitsemattomuudesta samaa mieltä olisikaan.

Nykyään vain tuntuu, että ihmisille ei riitä enää mikään. Ei edes se, että papit vaikka esiintyisivät alastomina. Hmm....

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Toki mietin tuossa tilanteessa myös sitä, että erosivatko he myös siksi että vaikka olivat eri ikäluokista ja vauraita (eivät rikkaita) kuten melko monet ihmiset nykyään, he eivät kuitenkaan ole keskiluokkaisia.

Oliko se siis kosto sivistynyttä keskiluokkaa vastaan vai mistä oli kyse? Eli kaikki omasta kulmastaan katselevat kuka mistäkin syystä kirkkoa, josta on tullut kivityksen kohde ja kuten sanottu naurettavaa, koska mistään uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta tässä nyt ei voi enää puhua. Jos tämä olisi alkuseurakunta, heillä ei taitaisi olla sinne mitään asiaa (mikä sinänsä ei myöskään ollut suvaitsemattomuutta, sillä eihän ollut tarkoitus että roomalaisten villiä menoa jatketaan seurakunnassa). Mutta jos tällainen alkuseurakunta olisi nyt, ymmärtäisin ihmisten luulon sen suvaitsemattomuudesta, vaikka en tästä suvaitsemattomuudesta samaa mieltä olisikaan.

Nykyään vain tuntuu, että ihmisille ei riitä enää mikään. Ei edes se, että papit vaikka esiintyisivät alastomina. Hmm....

Lue lisää

Minusta siinä, että ateismista on tullut viime vuosina "muotia", on paljolti kyse nimenomaan kapinoinnista - ja kapinassa voi puolestaan olla kyse myös arvoista.

Kun sanoit tuntevasi, että ihmisille ei riitä enää mikään, niin sama tunne on tuttu minullekin. Media on tuonut koko maailman ulottuvillemme, ja kaikki on tavallaan jo nähty ja koettu. Kokemuksen täytyy olla todella extreemiä, jotta se ylipäätään tuntuu joltain. Lasten- ja nuortenkirjatkin ovat pullollaan noituutta ja vampyyreja, koska kaikki muu on liian tavallista.

Aiemmin murkkuiässä kapinoitiin vaatteiden, kampausten ja musiikki-idoleiden välityksellä. Nyt julistetaan koko maailmalle, että ollaan ateisteja, pilkataan Jumalaa ja nimitetään Raamattua satukirjaksi. Omassa nuoruudessani sellainen ei olisi tullut kysymykseenkään.

YAK-42 kirjoitti:

Minusta siinä, että ateismista on tullut viime vuosina "muotia", on paljolti kyse nimenomaan kapinoinnista - ja kapinassa voi puolestaan olla kyse myös arvoista.

Kun sanoit tuntevasi, että ihmisille ei riitä enää mikään, niin sama tunne on tuttu minullekin. Media on tuonut koko maailman ulottuvillemme, ja kaikki on tavallaan jo nähty ja koettu. Kokemuksen täytyy olla todella extreemiä, jotta se ylipäätään tuntuu joltain. Lasten- ja nuortenkirjatkin ovat pullollaan noituutta ja vampyyreja, koska kaikki muu on liian tavallista.

Aiemmin murkkuiässä kapinoitiin vaatteiden, kampausten ja musiikki-idoleiden välityksellä. Nyt julistetaan koko maailmalle, että ollaan ateisteja, pilkataan Jumalaa ja nimitetään Raamattua satukirjaksi. Omassa nuoruudessani sellainen ei olisi tullut kysymykseenkään.

Lue lisää

Kyllä on myös paljon meitä 70-80-luvuilla syntyneitä, joilla on koulussa vielä ollut "vanhan kaavan" uskonnonopetusta ja auktoriteetit voimissaan, mutta jotka ovat ateisteja. Se on ihan tietoinen valinta eikä mikään muodin oikku. kasvatamme myös lapsistamme ateisteja, sillä emme usko Jumalaan. Toki jokainen lapsikin tekee lopulta omat päätöksensä, mutta luulen, että seuraavassa sukupolvessa tulee olemaan vähemmän tapakristittyjä, sillä kirkkoon ei haluta kuulua edes tavan vuoksi.

valinta kirjoitti:

Kyllä on myös paljon meitä 70-80-luvuilla syntyneitä, joilla on koulussa vielä ollut "vanhan kaavan" uskonnonopetusta ja auktoriteetit voimissaan, mutta jotka ovat ateisteja. Se on ihan tietoinen valinta eikä mikään muodin oikku. kasvatamme myös lapsistamme ateisteja, sillä emme usko Jumalaan. Toki jokainen lapsikin tekee lopulta omat päätöksensä, mutta luulen, että seuraavassa sukupolvessa tulee olemaan vähemmän tapakristittyjä, sillä kirkkoon ei haluta kuulua edes tavan vuoksi.

Lue lisää

Ei tuossa välttämättä ollut edes kyse puhtaista ateisteista, paremminkin ihmisistä, jotka saattavat hämärästi ajatella, että Jumala saattaa olla olemassa, mutta ei ole kuitenkaan niin tärkeä, että pitäisi tällaiselle asialle uhrata ajatuksia ja sen lisäksi hänet voisi muokata täysin mieleisekseen, jonkinlaiseksi joulupukiksi. Joka tapauksessa täysin sivuolento kirkossa, joten sitten ihmetellään, kun siellä ei voi ihan kaikesta periksi antaa.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Ei tuossa välttämättä ollut edes kyse puhtaista ateisteista, paremminkin ihmisistä, jotka saattavat hämärästi ajatella, että Jumala saattaa olla olemassa, mutta ei ole kuitenkaan niin tärkeä, että pitäisi tällaiselle asialle uhrata ajatuksia ja sen lisäksi hänet voisi muokata täysin mieleisekseen, jonkinlaiseksi joulupukiksi. Joka tapauksessa täysin sivuolento kirkossa, joten sitten ihmetellään, kun siellä ei voi ihan kaikesta periksi antaa.

Lue lisää

On sellaisia "kaiken varalta" uskovia, jotka eivät pidä uskontoa osana elämäänsä, mutta kysyttäessä sanovat uskovansa, että on varmaankin olemassa jotain ihmistä suurempaa. Jeesus on kuitenkin heidän mielestään usein täysin kuvitteellinen hahmo. Nämä ihmiset haluavat naimisiin kirkossa, mutta eivät halua, että toimituksessa puhutaan Jumalasta tai uskosta. Heitä ei muutenkaan kiinnosta kirkon toiminta missään muodossa.

Heitäonpaljon kirjoitti:

On sellaisia "kaiken varalta" uskovia, jotka eivät pidä uskontoa osana elämäänsä, mutta kysyttäessä sanovat uskovansa, että on varmaankin olemassa jotain ihmistä suurempaa. Jeesus on kuitenkin heidän mielestään usein täysin kuvitteellinen hahmo. Nämä ihmiset haluavat naimisiin kirkossa, mutta eivät halua, että toimituksessa puhutaan Jumalasta tai uskosta. Heitä ei muutenkaan kiinnosta kirkon toiminta missään muodossa.

Lue lisää

Tunnen kovin monta kuvaamasi kaltaista ihmistä ja oletan, että suurin osa suomalaisista kuuluu nykyään tuohon tapauskovaisten ryhmään. Heidät on kastettu lapsena, he ovat käyneet rippikoulun, solmineet avioliiton kirkossa, maksavat kirkollisveroa ja haluavat tulla haudatuksi kirkollisin menoin.

Kirkon toiminta ei heitä todellakaan kiinnosta ja he käyvät kirkossa vain sukujuhlissa ja ehkä jouluna. Useimmat heistä uskovat Jumalan olemassaoloon, mutta usko ei ole osa heidän jokapäiväistä elämäänsä, eivätkä he tiedä, mitä uskoon tuleminen tai henkilökohtainen jumalasuhde tarkoittaa. Heillä ei ole kokemusta siitä. En ole koskaan nähnyt kenenkään heistä taistelevan kirkkoa vastaan, koska kuten sanoit, he pitäytyvät uskossaan "kaiken varalta". Sen sijaan uskovaisiin ihmisiin he suhtautuvat usein varauksella tai jopa kielteisesti.

valinta kirjoitti:

Kyllä on myös paljon meitä 70-80-luvuilla syntyneitä, joilla on koulussa vielä ollut "vanhan kaavan" uskonnonopetusta ja auktoriteetit voimissaan, mutta jotka ovat ateisteja. Se on ihan tietoinen valinta eikä mikään muodin oikku. kasvatamme myös lapsistamme ateisteja, sillä emme usko Jumalaan. Toki jokainen lapsikin tekee lopulta omat päätöksensä, mutta luulen, että seuraavassa sukupolvessa tulee olemaan vähemmän tapakristittyjä, sillä kirkkoon ei haluta kuulua edes tavan vuoksi.

Lue lisää

"Se on ihan tietoinen valinta eikä mikään muodin oikku. kasvatamme myös lapsistamme ateisteja, sillä emme usko Jumalaan. "

Oletko jutellut palstalla vaikuttavan ateisti1982:n kanssa? Hänen mielestään uskovat eivät saisi kasvattaa lapsistaan uskovia. Mirka on samaa mieltä.

Se, mikä tuossa mättää on se, etteivät kirkko ja Jumala ole auktoriteetteja niille, jotka eivät usko. Heillä ei siis ole myöskään tarvetta kapinoida niitä vastaan. Eiköhän enemmän ole vain kyse siitä, että usko ylipäänsä nähdään ärsyttävänä "huijauksena" ja turhana sotien ja riitojen aiheuttajana, eikä sen haluttaisi olevan niin näkyvästi esillä kuin se vielä nykyään on.

ei kapinaa kirjoitti:

Se, mikä tuossa mättää on se, etteivät kirkko ja Jumala ole auktoriteetteja niille, jotka eivät usko. Heillä ei siis ole myöskään tarvetta kapinoida niitä vastaan. Eiköhän enemmän ole vain kyse siitä, että usko ylipäänsä nähdään ärsyttävänä "huijauksena" ja turhana sotien ja riitojen aiheuttajana, eikä sen haluttaisi olevan niin näkyvästi esillä kuin se vielä nykyään on.

Lue lisää

Jos haluaa edistää rauhaa, silloin kannattaa aloittaa omasta itsestä ja välttää riitaisten kommenttien lähettämistä kirkon palstalle.

Jos et sinä Mirka tarvitse kirkkoa, ei se tarkoita että kaikki muutkaan ei tarvitse. Minä tarvitsen ja käyn joka sunnuntai ja viikollakin jos on tapahtumia. Uskon Jumalaan ja Jeesukseen japahtajanani, tiedän uskoni tähden että kun kuolen, pääsen taivaaseen. Tiedätkö sinä mihin menet kuoltuasi, ilmeisesti et, surullista.

Tuo fundamentalisti-sanakin on jotenkin huvittava, kun ei Suomesta juuri fundamentalisteja löydy. (Itselleni ei ole oikein selvinnyt, missä tarkoituksessa sitä lopultakin käytetään nyt, ja onko sanan käyttäminen sinällään muuttunut tarkoittamaan kaikkia muita paitsi liberaaleja? Sen lisäksi todellakin saa kuvan, että kirkko on heitä täynnä ja yleensäkin Suomi. Itse en ole heitä onnistunut tapaamaan missään.)

Tämä on yksi asia minkä media on saanut ihmisten päähän. Ja tietysti on sooloilijoita, jotka kirjoittelevat kaikenlaisilla yleisillä palstoilla ja antavat väärän kuvan koko asiasta. Sen on siis jotenkin sääli, jos väärän kuvan takia sellaisetkin poistuvat, jotka näin luulevat olevan.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Tuo fundamentalisti-sanakin on jotenkin huvittava, kun ei Suomesta juuri fundamentalisteja löydy. (Itselleni ei ole oikein selvinnyt, missä tarkoituksessa sitä lopultakin käytetään nyt, ja onko sanan käyttäminen sinällään muuttunut tarkoittamaan kaikkia muita paitsi liberaaleja? Sen lisäksi todellakin saa kuvan, että kirkko on heitä täynnä ja yleensäkin Suomi. Itse en ole heitä onnistunut tapaamaan missään.)

Tämä on yksi asia minkä media on saanut ihmisten päähän. Ja tietysti on sooloilijoita, jotka kirjoittelevat kaikenlaisilla yleisillä palstoilla ja antavat väärän kuvan koko asiasta. Sen on siis jotenkin sääli, jos väärän kuvan takia sellaisetkin poistuvat, jotka näin luulevat olevan.

Lue lisää

Saat olla onnellinen, jos et ole koskaan törmännyt uskonnolliseen fundamentalismiin. Kovin moni muu on. Sitä esiintyy etenkin lahkojen piirissä, eikä se ole edes ainut uskonlahkoihin liittyvä ongelma. Jos haluat lisätietoa aiheesta niin käväisepä vaikka Uskontojen uhrien tuen sivustolla:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/

YAK-42 kirjoitti:

Saat olla onnellinen, jos et ole koskaan törmännyt uskonnolliseen fundamentalismiin. Kovin moni muu on. Sitä esiintyy etenkin lahkojen piirissä, eikä se ole edes ainut uskonlahkoihin liittyvä ongelma. Jos haluat lisätietoa aiheesta niin käväisepä vaikka Uskontojen uhrien tuen sivustolla:
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Lue lisää

Minä olen heitäkin tavannut. Eihän se päälle päin näy, ja usein taitavat olla hiljaa omista mielipiteistään ja näkemyksistään, paitsi sitten ne, joilla on enemmän valtaa yhteisössä. Muut ovat hiljaa ja kauhistelevat liberaalien sanoja ja tekoja mielessään.

Tämä nyt oli tällainen yleistys, mutta näin minä olen nähnyt tapahtuvan.

Heillä vasta sitä pahaa sanottavaa onkin kirkosta!

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Tuo fundamentalisti-sanakin on jotenkin huvittava, kun ei Suomesta juuri fundamentalisteja löydy. (Itselleni ei ole oikein selvinnyt, missä tarkoituksessa sitä lopultakin käytetään nyt, ja onko sanan käyttäminen sinällään muuttunut tarkoittamaan kaikkia muita paitsi liberaaleja? Sen lisäksi todellakin saa kuvan, että kirkko on heitä täynnä ja yleensäkin Suomi. Itse en ole heitä onnistunut tapaamaan missään.)

Tämä on yksi asia minkä media on saanut ihmisten päähän. Ja tietysti on sooloilijoita, jotka kirjoittelevat kaikenlaisilla yleisillä palstoilla ja antavat väärän kuvan koko asiasta. Sen on siis jotenkin sääli, jos väärän kuvan takia sellaisetkin poistuvat, jotka näin luulevat olevan.

Lue lisää

Mitä tulee itse fundamentalismi-sanaan, niin sillä tarkoitetaan lakihenkisyyttä. Uskonnollinen fundamentalismi tarkoittaa puolestaan sitten sitä, että Raamattuun suhtaudutaan kuin lakikirjaan ja painotetaan ehkä enemmän Vanhan testamentin opetuksia kuin Uuden testamentin armoon pohjautuvaa oppia.

YAK-42 kirjoitti:

Mitä tulee itse fundamentalismi-sanaan, niin sillä tarkoitetaan lakihenkisyyttä. Uskonnollinen fundamentalismi tarkoittaa puolestaan sitten sitä, että Raamattuun suhtaudutaan kuin lakikirjaan ja painotetaan ehkä enemmän Vanhan testamentin opetuksia kuin Uuden testamentin armoon pohjautuvaa oppia.

Lue lisää

Kiitos tiedosta. Kuitenkin fundamentalismi-sana on tarkoittanut ihan muuta aikaisemmin.

Toisaalta tuossa on vaara, että myös sellaisia aletaan sanomaan fundamentalisteiksi, jotka eivät sitä ole. Olen huomannut paljonkin ihmisten luulevan tavallista klassista kristinuskoa ja konservatismiin kallistuvaa fundamentalismiksi.

Itse pidän fundamentalistina amerikkalaisia kreationisteja ja muita outoja lahkoja ja sen lisäksi he yleensä vaativat kuolemanrangaistusta rikoksista. Onneksi Suomessa, jos tuollaisia teidän kuvailemia lahkoja, ovat niin pieniä, että on erittäin epätodennäköistä joutua sellaiseen. En ole uskonnollinen seikkailija ja ev.lut. kirkko on sangen rauhallinen.

ainakin näin kirjoitti:

Minä olen heitäkin tavannut. Eihän se päälle päin näy, ja usein taitavat olla hiljaa omista mielipiteistään ja näkemyksistään, paitsi sitten ne, joilla on enemmän valtaa yhteisössä. Muut ovat hiljaa ja kauhistelevat liberaalien sanoja ja tekoja mielessään.

Tämä nyt oli tällainen yleistys, mutta näin minä olen nähnyt tapahtuvan.

Heillä vasta sitä pahaa sanottavaa onkin kirkosta!

Lue lisää

Pitää paikkansa. Omassa suvussani on Jehovan todistajia, ja yhteentörmäykseni heidän kanssaan ovat olleet vailla vertaa! Kirkkoon heitä ei saa lähtemään edes jouluna, vaikka he saapuvat joka joulu sukujuhliin riitelemään. Suvussani on myös vanhoillislestadiolaisia, joiden oppi on hyvin lakihenkistä, mutta he eivät juuri arvostele kirkkoa.

Jo tästäkin voi päätellä, ettei minulla ollut mitään halua tulla uskoon, mutta Jumala johdatti minut henkilökohtaiseen uskoon niin ovelalla tavalla, etten älynnyt pistää vastaan. :)

YAK-42 kirjoitti:

Pitää paikkansa. Omassa suvussani on Jehovan todistajia, ja yhteentörmäykseni heidän kanssaan ovat olleet vailla vertaa! Kirkkoon heitä ei saa lähtemään edes jouluna, vaikka he saapuvat joka joulu sukujuhliin riitelemään. Suvussani on myös vanhoillislestadiolaisia, joiden oppi on hyvin lakihenkistä, mutta he eivät juuri arvostele kirkkoa.

Jo tästäkin voi päätellä, ettei minulla ollut mitään halua tulla uskoon, mutta Jumala johdatti minut henkilökohtaiseen uskoon niin ovelalla tavalla, etten älynnyt pistää vastaan. :)

Lue lisää

Jehovantodistajat eivät ole kristittyjä. Vaikka jehovantodistajien uskonto on saattanut poimia jotain kristinuskosta, ei se kuitenkaan ole kristinuskoa, koska sen pääjuonet poikkeavat niin paljon tästä.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Kiitos tiedosta. Kuitenkin fundamentalismi-sana on tarkoittanut ihan muuta aikaisemmin.

Toisaalta tuossa on vaara, että myös sellaisia aletaan sanomaan fundamentalisteiksi, jotka eivät sitä ole. Olen huomannut paljonkin ihmisten luulevan tavallista klassista kristinuskoa ja konservatismiin kallistuvaa fundamentalismiksi.

Itse pidän fundamentalistina amerikkalaisia kreationisteja ja muita outoja lahkoja ja sen lisäksi he yleensä vaativat kuolemanrangaistusta rikoksista. Onneksi Suomessa, jos tuollaisia teidän kuvailemia lahkoja, ovat niin pieniä, että on erittäin epätodennäköistä joutua sellaiseen. En ole uskonnollinen seikkailija ja ev.lut. kirkko on sangen rauhallinen.

Lue lisää

Ja jehovantodistajat eivät tietääkseni ole kristittyjä, siis kristinuskoon piiriin kuuluvia, joten miksi he kirkkoon tulisivat.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Kiitos tiedosta. Kuitenkin fundamentalismi-sana on tarkoittanut ihan muuta aikaisemmin.

Toisaalta tuossa on vaara, että myös sellaisia aletaan sanomaan fundamentalisteiksi, jotka eivät sitä ole. Olen huomannut paljonkin ihmisten luulevan tavallista klassista kristinuskoa ja konservatismiin kallistuvaa fundamentalismiksi.

Itse pidän fundamentalistina amerikkalaisia kreationisteja ja muita outoja lahkoja ja sen lisäksi he yleensä vaativat kuolemanrangaistusta rikoksista. Onneksi Suomessa, jos tuollaisia teidän kuvailemia lahkoja, ovat niin pieniä, että on erittäin epätodennäköistä joutua sellaiseen. En ole uskonnollinen seikkailija ja ev.lut. kirkko on sangen rauhallinen.

Lue lisää

No, kyllähän ihmisten käsitykset uskonnoista ovat nykyään ihan mitä sattuu ja suurimmaksi osaksi ne johtuvat silkasta tietämättömyydestä. Lisäksi monikin suhtautuu uskontoon niin välinpitämättömästi, ettei lähde etsimään itse tietoa. Ja sitten tarjolla on vielä ihan väärääkin tietoa, joka saattaa levitä nopeasti. Eräänä esimerkkinä mainitsisin Dan Brownin romaanit, jotka ovat erittäin suosittuja, ja joiden opillinen sisältö on vähintäänkin harhaanjohtavaa - etten sanoisi vahingollista.

Aito usko on niin henkilökohtainen kokemus, ettei sitä kukaan voi toiselle ymmärrettävästi välittää. Siksi jokaisen on etsittävä Jumalaa itse. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että nykyihminen haluaisi uskonsakin pikaruuan tapaan valmiissa paketissa ja kirkkoa syytetään siitä, ettei omaa makua vastaavaa "ruokaa" satu olemaan hyllyssä. Siinä mielessä tämä palsta on mitä erinomaisin keksintö. Täällähän on mahdollista saada haluamaansa tietoa suoraa asiantuntijoilta. Toivoisinkin, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tämän mahdollisuuden.

YAK-42 kirjoitti:

Pitää paikkansa. Omassa suvussani on Jehovan todistajia, ja yhteentörmäykseni heidän kanssaan ovat olleet vailla vertaa! Kirkkoon heitä ei saa lähtemään edes jouluna, vaikka he saapuvat joka joulu sukujuhliin riitelemään. Suvussani on myös vanhoillislestadiolaisia, joiden oppi on hyvin lakihenkistä, mutta he eivät juuri arvostele kirkkoa.

Jo tästäkin voi päätellä, ettei minulla ollut mitään halua tulla uskoon, mutta Jumala johdatti minut henkilökohtaiseen uskoon niin ovelalla tavalla, etten älynnyt pistää vastaan. :)

Lue lisää

Tulikin mieleen tuosta, että ehkäpä juuri tästä on kyse. Kun ihmiset eivät käy kirkossa (eivätkä näin ollen tiedä, ettei kirkossa tällaisia valtavasti esiinny), he tapaavat tällaisia lestadiolaisia ja jehovantodistajia (joita - siis jehovantodistajia - ei siis lasketa kritittyihin kuuluviksi) lähinnä mediassa, kenties korkeintaan jehovantodistajia ovellaan jakelemassa lehtisiä. Tavallinen keskivertosuomalainen ei törmää koskaan elinaikanaan pieneen lestadiolaisten lahkoon tai johkaannu jonnekin muutaman kymmenen hengen outoon Koivuniemen lahkoon, joten on aika hurjaa, että kirkosta on nyt sitten tehty tällainen fundamentalistien lahko monen mielessä. He kun eivät käy siellä ja sekoittavat kaikki uskon suuntaukset keskenään, siis jopa eri uskontoihin kuuluvat. Sen lisäksi kun näitä toistellaan mediassa, kuvasta todella tulee yksipuolinen. Koko yleisjoukosta kirkko ja kristityt ollaan maalaamassa jotain kauhukuvaa tai ainakin tuomitsijoita.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Ja jehovantodistajat eivät tietääkseni ole kristittyjä, siis kristinuskoon piiriin kuuluvia, joten miksi he kirkkoon tulisivat.

Olet oikeassa. Lahko on aivan virallisesti epäkristillinen, mutta käännyttäessään ihmisiä he useinkin väittävät oppinsa olevan kristinuskoa.

Eräs huomioitsija kirjoitti:

Jehovantodistajat eivät ole kristittyjä. Vaikka jehovantodistajien uskonto on saattanut poimia jotain kristinuskosta, ei se kuitenkaan ole kristinuskoa, koska sen pääjuonet poikkeavat niin paljon tästä.

Lue lisää

Pitää paikkansa.

Kirjoitukseni koski fundamentalismia, ei kristinuskoa. Ja fundamentalismia sinänsä voi liittyä moniin muihinkin asioihin kuin uskontoon.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Tulikin mieleen tuosta, että ehkäpä juuri tästä on kyse. Kun ihmiset eivät käy kirkossa (eivätkä näin ollen tiedä, ettei kirkossa tällaisia valtavasti esiinny), he tapaavat tällaisia lestadiolaisia ja jehovantodistajia (joita - siis jehovantodistajia - ei siis lasketa kritittyihin kuuluviksi) lähinnä mediassa, kenties korkeintaan jehovantodistajia ovellaan jakelemassa lehtisiä. Tavallinen keskivertosuomalainen ei törmää koskaan elinaikanaan pieneen lestadiolaisten lahkoon tai johkaannu jonnekin muutaman kymmenen hengen outoon Koivuniemen lahkoon, joten on aika hurjaa, että kirkosta on nyt sitten tehty tällainen fundamentalistien lahko monen mielessä. He kun eivät käy siellä ja sekoittavat kaikki uskon suuntaukset keskenään, siis jopa eri uskontoihin kuuluvat. Sen lisäksi kun näitä toistellaan mediassa, kuvasta todella tulee yksipuolinen. Koko yleisjoukosta kirkko ja kristityt ollaan maalaamassa jotain kauhukuvaa tai ainakin tuomitsijoita.

Lue lisää

Kyllä luulisin, että ihmiset tietävät olevan olemassa erilaisia ääripäitä, joihin kirkko ei kuitenkaan kuulu. Taitaa vain olla niin, että ilman uskonnollista kasvatusta eivät uskonasiat kiinnosta paljoakaan. Uskovia voidaan tosiaan vielä pitää typerinä, kun uskovat "satuihin".

Tätä se maallistuminen on. Nuorissa saattavat herättää enemmän kiinnostusta aasialaiset uskonnot, joissa kait on enemmän kyse yksilöllisestä uskosta ja meditatiivisuudesta. Luterilaisuus nähdään yhä joukon uskontona, jollainen se toki on ollutkin yli tuhat vuotta. Eivätkö nämä "jokainen uskoo tavallaan" ja "jokainen etsii Raamatusta eri asioita" -kommentit ole melko moderneja ev.lut. kirkossa?

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Tulikin mieleen tuosta, että ehkäpä juuri tästä on kyse. Kun ihmiset eivät käy kirkossa (eivätkä näin ollen tiedä, ettei kirkossa tällaisia valtavasti esiinny), he tapaavat tällaisia lestadiolaisia ja jehovantodistajia (joita - siis jehovantodistajia - ei siis lasketa kritittyihin kuuluviksi) lähinnä mediassa, kenties korkeintaan jehovantodistajia ovellaan jakelemassa lehtisiä. Tavallinen keskivertosuomalainen ei törmää koskaan elinaikanaan pieneen lestadiolaisten lahkoon tai johkaannu jonnekin muutaman kymmenen hengen outoon Koivuniemen lahkoon, joten on aika hurjaa, että kirkosta on nyt sitten tehty tällainen fundamentalistien lahko monen mielessä. He kun eivät käy siellä ja sekoittavat kaikki uskon suuntaukset keskenään, siis jopa eri uskontoihin kuuluvat. Sen lisäksi kun näitä toistellaan mediassa, kuvasta todella tulee yksipuolinen. Koko yleisjoukosta kirkko ja kristityt ollaan maalaamassa jotain kauhukuvaa tai ainakin tuomitsijoita.

Lue lisää

Olen asunut useilla eri paikkakunnilla, ja suuren osan elämässäni seudulla, jossa etenkin vanhoillislestadiolaisuutta on paljon. Niinpä kokemuksemme ovat hyvin erilaisia.

Olen usein huomannut ns. tapauskovaisten kanssa keskustellessani, että heidän käsityksensä uskonnosta ja uskovaisista ihmisistä vastaa kuvaa, jonka he ovat saaneet herätysliikkeisiin tai lahkoihin kuuluvista ihmisistä. Ja niin oli aikoinaan omalla kohdallanikin.

Jos kuitenkin ajatellaan ns. uskoon tulemista, niin ihmisen käsityksillä uskonnosta tai uskovaisista ihmisistä ei ole siinä prosessissa mitään väliä. Jumala ei puhuttele kaikkia, mutta jos Jumala tosissaan ryhtyy ihmistä puhuttelemaan, niin se on sitten menoa!

Puhun kokemuksesta.

tuli mieleeni kirjoitti:

Kyllä luulisin, että ihmiset tietävät olevan olemassa erilaisia ääripäitä, joihin kirkko ei kuitenkaan kuulu. Taitaa vain olla niin, että ilman uskonnollista kasvatusta eivät uskonasiat kiinnosta paljoakaan. Uskovia voidaan tosiaan vielä pitää typerinä, kun uskovat "satuihin".

Tätä se maallistuminen on. Nuorissa saattavat herättää enemmän kiinnostusta aasialaiset uskonnot, joissa kait on enemmän kyse yksilöllisestä uskosta ja meditatiivisuudesta. Luterilaisuus nähdään yhä joukon uskontona, jollainen se toki on ollutkin yli tuhat vuotta. Eivätkö nämä "jokainen uskoo tavallaan" ja "jokainen etsii Raamatusta eri asioita" -kommentit ole melko moderneja ev.lut. kirkossa?

Lue lisää

Näen asian aivan samoin.

tuli mieleeni kirjoitti:

Kyllä luulisin, että ihmiset tietävät olevan olemassa erilaisia ääripäitä, joihin kirkko ei kuitenkaan kuulu. Taitaa vain olla niin, että ilman uskonnollista kasvatusta eivät uskonasiat kiinnosta paljoakaan. Uskovia voidaan tosiaan vielä pitää typerinä, kun uskovat "satuihin".

Tätä se maallistuminen on. Nuorissa saattavat herättää enemmän kiinnostusta aasialaiset uskonnot, joissa kait on enemmän kyse yksilöllisestä uskosta ja meditatiivisuudesta. Luterilaisuus nähdään yhä joukon uskontona, jollainen se toki on ollutkin yli tuhat vuotta. Eivätkö nämä "jokainen uskoo tavallaan" ja "jokainen etsii Raamatusta eri asioita" -kommentit ole melko moderneja ev.lut. kirkossa?

Lue lisää

Kysymyksiisi

"Eivätkö nämä "jokainen uskoo tavallaan" ja "jokainen etsii Raamatusta eri asioita" -kommentit ole melko moderneja ev.lut. kirkossa?"

vastaisin, että mielestäni ovat. Muistan, että etenkin 1970- ja 1980-luvuilla "uskoon tulemisella" tarkoitettiin kansankielessä samaa kuin johonkin uskonlahkoon (useimmiten ehkä helluntailaisiin) liittymistä. Henkilökohtaisen uskon käsite ei tuntunut kuuluvan kansankirkkoon laisinkaan.

Suurin syy siihen, että lähdin "etsimään itseäni" uushindulaisista, zenbuddhalaisista ja sufilaisista opeista oli nimenomaan se, että koin luterilaisuuden kollektiiviseksi ja etsin uskonnosta jotain omaa. Olen kuitenkin saanut elämälleni vankan luterilaisen pohjan isovanhemmiltani, joten löysin henkilökohtaisen uskoni lopulta tutusta ja turvallisesta kansankirkosta.

YAK-42 kirjoitti:

No, kyllähän ihmisten käsitykset uskonnoista ovat nykyään ihan mitä sattuu ja suurimmaksi osaksi ne johtuvat silkasta tietämättömyydestä. Lisäksi monikin suhtautuu uskontoon niin välinpitämättömästi, ettei lähde etsimään itse tietoa. Ja sitten tarjolla on vielä ihan väärääkin tietoa, joka saattaa levitä nopeasti. Eräänä esimerkkinä mainitsisin Dan Brownin romaanit, jotka ovat erittäin suosittuja, ja joiden opillinen sisältö on vähintäänkin harhaanjohtavaa - etten sanoisi vahingollista.

Aito usko on niin henkilökohtainen kokemus, ettei sitä kukaan voi toiselle ymmärrettävästi välittää. Siksi jokaisen on etsittävä Jumalaa itse. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että nykyihminen haluaisi uskonsakin pikaruuan tapaan valmiissa paketissa ja kirkkoa syytetään siitä, ettei omaa makua vastaavaa "ruokaa" satu olemaan hyllyssä. Siinä mielessä tämä palsta on mitä erinomaisin keksintö. Täällähän on mahdollista saada haluamaansa tietoa suoraa asiantuntijoilta. Toivoisinkin, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tämän mahdollisuuden.

Lue lisää

Hyvin sanottu. Ja mielenkiintoista juuri onkin, että ihmiset ovat valmiit nielemään mitä vain, jopa tällaisia Dan Brownin romaaneita, mikä oli juuri hyvä esimerkki siitä, koska ihmiset olivat jostain syystä iloisia että asia olisikin noin. Joka tapauksessa aika moni nieli sen sellaisenaan. Ikään kuin ihmiset olisivat kyllästyneet kristinuskoon ja valmiit ottamaan tilalle mitä vain tai sitten keksimään mitä hurjempia tulkintoja.

Sen sijaan kristinuskon sanoma on kuitenkin jotain, mitä kerta kaikkiaan vastustetaan ja pidetään fiksuna, jos sitä kynsin hampain vastustaa. Todennäköisesti kirkko joutuukin lopulta poistamaan Kristuksen sovituksen kokonaan ilmoituksestaan ja tyydytään johonkin yleis-ehkäpä Jumala on - käsitteeseen, josta voidaan sitten muokata erilaisia paketteja kullekin.

YAK-42 kirjoitti:

Kysymyksiisi

"Eivätkö nämä "jokainen uskoo tavallaan" ja "jokainen etsii Raamatusta eri asioita" -kommentit ole melko moderneja ev.lut. kirkossa?"

vastaisin, että mielestäni ovat. Muistan, että etenkin 1970- ja 1980-luvuilla "uskoon tulemisella" tarkoitettiin kansankielessä samaa kuin johonkin uskonlahkoon (useimmiten ehkä helluntailaisiin) liittymistä. Henkilökohtaisen uskon käsite ei tuntunut kuuluvan kansankirkkoon laisinkaan.

Suurin syy siihen, että lähdin "etsimään itseäni" uushindulaisista, zenbuddhalaisista ja sufilaisista opeista oli nimenomaan se, että koin luterilaisuuden kollektiiviseksi ja etsin uskonnosta jotain omaa. Olen kuitenkin saanut elämälleni vankan luterilaisen pohjan isovanhemmiltani, joten löysin henkilökohtaisen uskoni lopulta tutusta ja turvallisesta kansankirkosta.

Lue lisää

Menettääkö kansankirkko jotain siinä, että uskonasioita ei tulkitakaan enää niin kollektiivisesti? Jotkut puhuvat siitä, ettei kaiken suvaitseva kirkko ole enää toimiva, ja toiset taas näkevät, että suvaitsevaisuus on ainoa keino sovittaa uskonto nykypäivään. Nykyaikaa tai tulevaa emme voi kuitenkaan rakentaa menneisyyden arvoille, mutta kirkkoa voimme muokata tähän päivään sopivammaksi. Mutta onko muokkaantuva uskonto jo niin puhtaasti ihmisen luomus, että se käy turhaksi, vain ihmisen etuja ajavaksi instituutioksi ilman hengellisyyttä? Puolesta ja vastaan, miten käy?

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Hyvin sanottu. Ja mielenkiintoista juuri onkin, että ihmiset ovat valmiit nielemään mitä vain, jopa tällaisia Dan Brownin romaaneita, mikä oli juuri hyvä esimerkki siitä, koska ihmiset olivat jostain syystä iloisia että asia olisikin noin. Joka tapauksessa aika moni nieli sen sellaisenaan. Ikään kuin ihmiset olisivat kyllästyneet kristinuskoon ja valmiit ottamaan tilalle mitä vain tai sitten keksimään mitä hurjempia tulkintoja.

Sen sijaan kristinuskon sanoma on kuitenkin jotain, mitä kerta kaikkiaan vastustetaan ja pidetään fiksuna, jos sitä kynsin hampain vastustaa. Todennäköisesti kirkko joutuukin lopulta poistamaan Kristuksen sovituksen kokonaan ilmoituksestaan ja tyydytään johonkin yleis-ehkäpä Jumala on - käsitteeseen, josta voidaan sitten muokata erilaisia paketteja kullekin.

Lue lisää

Kirkolla ei sitten saisi olla enää minkäänlaisia oppeja, tai kannanottoja asioihin, vaan sen tarkoitus on ainoastaan pitää hengissä vihkimisen ja siunaamisen perinteitä ja diakoniatyötä. rippileireistäkin voidaan luopua, koska siellähän nimenomaan opetetaan kristinuskon perusteita. Kuntien tapaan seurakuntiakin voitaisiin yhdistellä niin, ettei joka kylässä enää olisi "turhaa ja kallista" kirkkoa.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Hyvin sanottu. Ja mielenkiintoista juuri onkin, että ihmiset ovat valmiit nielemään mitä vain, jopa tällaisia Dan Brownin romaaneita, mikä oli juuri hyvä esimerkki siitä, koska ihmiset olivat jostain syystä iloisia että asia olisikin noin. Joka tapauksessa aika moni nieli sen sellaisenaan. Ikään kuin ihmiset olisivat kyllästyneet kristinuskoon ja valmiit ottamaan tilalle mitä vain tai sitten keksimään mitä hurjempia tulkintoja.

Sen sijaan kristinuskon sanoma on kuitenkin jotain, mitä kerta kaikkiaan vastustetaan ja pidetään fiksuna, jos sitä kynsin hampain vastustaa. Todennäköisesti kirkko joutuukin lopulta poistamaan Kristuksen sovituksen kokonaan ilmoituksestaan ja tyydytään johonkin yleis-ehkäpä Jumala on - käsitteeseen, josta voidaan sitten muokata erilaisia paketteja kullekin.

Lue lisää

Tämä kommenttisi on hyvin mielenkiintoinen:

"Ja mielenkiintoista juuri onkin, että ihmiset ovat valmiit nielemään mitä vain, jopa tällaisia Dan Brownin romaaneita, mikä oli juuri hyvä esimerkki siitä, koska ihmiset olivat jostain syystä iloisia että asia olisikin noin."

En minäkään eilen osannut sanoa, mistä tuo ihmisten vahingonilo tuli, mutta ainakin Da Vinci Koodissa oli vikana se, että se "maallisti" Jeesuksen. Jeesus kuvattiin kirjassa tavalliseksi mieheksi, jolla oli puoliso ja jälkeläisiä. Hän ei siis enää ollut mitään suurta, vaan ihan tavallinen tallaaja. Ja samalla kirkko sai huijarin roolin.

Enkelit ja Demonit -kirjaa en jaksanut lukea loppuun saakka, koska se oli mielestäni varsinaista roskaa. Toisaalta uskon, että suomalaistenkin kritiikki Paavia ja Vatikaania kohtaan saattaa osittain juontua siitä kirjasta.

"Ja mitä tulee nykyihmisen elämyshakuisuuteen, niin paljon olen elämässä kokenut ja paljon maailmaa nähnyt, mutta ehdottomasti huikein extreme-kokemukseni on ollut henkilökohtaisen jumalasuhteen löytäminen. Sen myötä pääsin niin kivuistani, peloistani kuin katkeruudestanikin."

tää on just se pointti mikä uskossa olemisessa on hienoo:) ei voi ku hymyillä tolle.kiitos Jeesus!:)

Tätä mieltä minäkin olen jo pitkään ollut. Ja vielä kun jonkin lahkon tai herätysliikeen sisällä tapahtuu väärinkäytöksiä ja niistä syntyy mediakohu, niin sekin menee valitettavasti kirkon piikkiin.

Mielestäni kirkko tekee arvokasta työtä ja tämä palsta on yksi osoitus siitä.

ja jotka huutavat monta kertaa päivässä kun ei ole tärkeempää tekemistä...

Ei tämä kyllä valitettavasti itselleni ihan täysin tuntematon tilanne ole. Arvelen, että ihmiset ovat kuitenkin niissä tilanteissa kun käyvät kirkossa harvoissa tilaisuuksissa häissä etc., kohteliaita papeille mutta kyllä näitä juttuja valitettavasti kuulee hiukan muuallakin. Itse asiassa huolettaa tämä yhä yltyvä viha, ikään kuin tästä olisi tullut ihmisten syntipukki, jokin johon he voivat kohdistaa kaiken kaunansa. Sen lisäksi suhtaudutaan pilkallisesti, vaikka ei olisi mikään kovin ei-maallistunut kristitty itsekään eikä todellakaan fanaatikko. Huh huh.

Sikäli ei ole järkevää mediassa toistella kristillisvihamielisiä juttuja, siis maallisiltakaan tahoilta.

Enpä tiennyt, että Viisaiden kirja on otettu luterilaistenkin Raamattuun! katolisessahan se on ollutkin jo. Raamatullamme in siis mahdollisuus muutokseen.

Taneli-pappi,

Löysin tieni tälle palstalle muutama päivä sitten ja olin aivan kauhuissani. Vaikka olenkin ollut hyvin tietoinen siitä, millaisia suomalaiset nettikeskustelut ovat, niin tämän palstan ketjuissa näkemäni kirjoittelu on sieltä pahimmasta päästä. En voi kuin ihmetellä, millaisista kokemuksista ihmisten aggressio uskonnollisia asioita kohtaan kumpuaa. Mitä noille ihmisille on siis tapahtunut ja kuka heitä loppujen lopuksi on vahingoittanut? Tuskinpa ainakaan kirkko.

En voi kuin hattua nostaa kaikille teille, jotka olette tänne kirkon työntekijän ominaisuudessa kirjoitelleet. Kirjoituksenne ovat aivan upeita ja aion selata tätä palstaa pitkälti taaksepäin, koska täällä on keskusteltu hyvin mielenkiintoisista aiheista. Olen löytänyt jo monta vastausta itseäni kiinnostaviin kysymyksiin.

Päätin kirjoitella tänne jo ihan siksikin, koska monikaan uskovainen ei taida uskaltautua tänne sekaan. Kaiken kaikkiaankin suomalaíset keskustelupalstat taitavat olla pahimpia, mitä netistä löytyy, joten uskon, että tällä palstalla esiintyvä pilkka ja halveksunta johtuu suurelta osin täkäläisestä nettikulttuurista. Lisäksi syynä on varmasti se, että elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa lapset pisteään kilpailemaan keskenään jo päiväkodissa. Niinpä nettikeskustelukin mielletään kilpailuksi, jossa jokainen pyrkii tuomaan esille itseään ja näkemyksiään (hinnalla millä hyvänsä) eikä kukaan kuuntele.

Kysymyksiisi

"Missä on tämän päivän impivaaralaisten pakopaikka? Mitä pitää sattua, että he heräävät ja huomaavat oman tilansa? Tarvitaanko mökin paloa tai taistelua sonnilaumaa vastaan, että he tulisivat takaisin?"

voin vain sanoa, että olen itse pohtinut juuri samaa. Työskentelen lasten ja nuorten parissa, joten näen kapinoinnin kirkkoa ja Jumalaa vastaan myös rajojen etsimisenä. Toisaalta olen pohtinut paljon myös sitä, että asiat ovat olleet Suomessa pitkään niin hyvin, ettei suurelle osalle kansasta ole tullut vastaan tilannetta, jossa heidän olisi täytynyt turvautua Jumalaan.

Olen asunut ulkomailla mm. seudulla, jossa oli tapahtunut joitakin vuosia aiemmin hirvittävä luonnonkatastrofi. Se oli palauttanut ihmiset turhuudesta elämän perusasioiden äärelle ja uskonnon asema oli alueella erittäin vahva. Kun näen, kuinka mitättömistä asioista suomalaiset tekevät suuren numeron, ajattelen niitä ihmisiä. Monet heistä olivat menettäneet omaisiaan, kotinsa ja omaisuutensa, mutta siitä huolimatta he vaikuttivat onnellisemmilta kuin yltäkylläisyydessä elävät suomalaiset.

Tämä on naurettavaa kirjoitti:

Ei tämä kyllä valitettavasti itselleni ihan täysin tuntematon tilanne ole. Arvelen, että ihmiset ovat kuitenkin niissä tilanteissa kun käyvät kirkossa harvoissa tilaisuuksissa häissä etc., kohteliaita papeille mutta kyllä näitä juttuja valitettavasti kuulee hiukan muuallakin. Itse asiassa huolettaa tämä yhä yltyvä viha, ikään kuin tästä olisi tullut ihmisten syntipukki, jokin johon he voivat kohdistaa kaiken kaunansa. Sen lisäksi suhtaudutaan pilkallisesti, vaikka ei olisi mikään kovin ei-maallistunut kristitty itsekään eikä todellakaan fanaatikko. Huh huh.

Sikäli ei ole järkevää mediassa toistella kristillisvihamielisiä juttuja, siis maallisiltakaan tahoilta.

Lue lisää

Minä näen tässä laajemman yhteiskunnallisen kehityksen: Suomeen tuotu uskonto, joka on itse asiassa täällä vielä melko nuori, ei ole juurtunut loppujen lopuksi kansaan niin hyvin kuin on luultu, sillä uskontopakon alla uskovilta ovat vaikuttaneet nekin, jotka eivät tosiasiassa usko. Tämä viha ja pettymys uskontoihin on nyt purkautumassa, kun se vihdoin on mahdollista. Tällaista on tapahtunut ennenkin:

"Keskiajan ja uuden ajan kynnyksellä alempien kansanluokkien uskonnollinen levottomuus vain paheni. Reformaatio, joka lakkautti pyhimysten ja pyhäinjäännösten kultin ja eräitä muita manifestaatioita, joiden varassa vanha kansankulttuuri oli voinut säilyä, ei poistanut tätä levottomuutta vaan se kärjisti sitä. Evnakeliumi ei koskaan ollut tavoittanut metsien, nummien, alppiniittyjen, Espanjan mesetan eikä Skotlannin ylämaiden (highlands) köyhiä talonpoikia sen enempää kuin puutteen ja aika ajoin myös kulkutautien koettelemaa suurkaupunkien kurjalistoakaan." (Uskon voima, toim. Wim Blockmans, 1995, s.27)

YAK-42 kirjoitti:

Taneli-pappi,

Löysin tieni tälle palstalle muutama päivä sitten ja olin aivan kauhuissani. Vaikka olenkin ollut hyvin tietoinen siitä, millaisia suomalaiset nettikeskustelut ovat, niin tämän palstan ketjuissa näkemäni kirjoittelu on sieltä pahimmasta päästä. En voi kuin ihmetellä, millaisista kokemuksista ihmisten aggressio uskonnollisia asioita kohtaan kumpuaa. Mitä noille ihmisille on siis tapahtunut ja kuka heitä loppujen lopuksi on vahingoittanut? Tuskinpa ainakaan kirkko.

En voi kuin hattua nostaa kaikille teille, jotka olette tänne kirkon työntekijän ominaisuudessa kirjoitelleet. Kirjoituksenne ovat aivan upeita ja aion selata tätä palstaa pitkälti taaksepäin, koska täällä on keskusteltu hyvin mielenkiintoisista aiheista. Olen löytänyt jo monta vastausta itseäni kiinnostaviin kysymyksiin.

Päätin kirjoitella tänne jo ihan siksikin, koska monikaan uskovainen ei taida uskaltautua tänne sekaan. Kaiken kaikkiaankin suomalaíset keskustelupalstat taitavat olla pahimpia, mitä netistä löytyy, joten uskon, että tällä palstalla esiintyvä pilkka ja halveksunta johtuu suurelta osin täkäläisestä nettikulttuurista. Lisäksi syynä on varmasti se, että elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa lapset pisteään kilpailemaan keskenään jo päiväkodissa. Niinpä nettikeskustelukin mielletään kilpailuksi, jossa jokainen pyrkii tuomaan esille itseään ja näkemyksiään (hinnalla millä hyvänsä) eikä kukaan kuuntele.

Kysymyksiisi

"Missä on tämän päivän impivaaralaisten pakopaikka? Mitä pitää sattua, että he heräävät ja huomaavat oman tilansa? Tarvitaanko mökin paloa tai taistelua sonnilaumaa vastaan, että he tulisivat takaisin?"

voin vain sanoa, että olen itse pohtinut juuri samaa. Työskentelen lasten ja nuorten parissa, joten näen kapinoinnin kirkkoa ja Jumalaa vastaan myös rajojen etsimisenä. Toisaalta olen pohtinut paljon myös sitä, että asiat ovat olleet Suomessa pitkään niin hyvin, ettei suurelle osalle kansasta ole tullut vastaan tilannetta, jossa heidän olisi täytynyt turvautua Jumalaan.

Olen asunut ulkomailla mm. seudulla, jossa oli tapahtunut joitakin vuosia aiemmin hirvittävä luonnonkatastrofi. Se oli palauttanut ihmiset turhuudesta elämän perusasioiden äärelle ja uskonnon asema oli alueella erittäin vahva. Kun näen, kuinka mitättömistä asioista suomalaiset tekevät suuren numeron, ajattelen niitä ihmisiä. Monet heistä olivat menettäneet omaisiaan, kotinsa ja omaisuutensa, mutta siitä huolimatta he vaikuttivat onnellisemmilta kuin yltäkylläisyydessä elävät suomalaiset.

Lue lisää

"asiat ovat olleet Suomessa pitkään niin hyvin, ettei suurelle osalle kansasta ole tullut vastaan tilannetta, jossa heidän olisi täytynyt turvautua Jumalaan."

Tuota minäkin olen ajatellut ja sanonutkin siitä, mutta monille todella vaikeat elämäntilanteet tuntuvat olevan niin vieraita, etteivät he osaa kuvitella sellaista. He vain puhuvat asioista niinkuin hyvät olot olisivat itsestäänselvyys ja automaattisesti myös tulevaisuudessa vallitseva asiain tila, ja siinä asiain tilassa he näkevät sitten hirveitä vääryyksiä ja epäkohtia kuten että kouluissa on uskonnonopetusta.

Minusta tuntuu, että tuo viha tulee pitkälti turhautuneisuudesta. Ihmisillä ei ole todellisia vaikeuksia, joista pitäisi selvitä, eikä mitään todella tärkeää, minkä puolesta elää. Energiaa on, mutta sille ei ole mielekästä kohdetta, ja se purkautuu vihana esim. kirkkoa kohtaan, koska sekin kelvoton on pettänyt heidät ja on niin heikko, ettei uskalla edes sanoa että suu kiinni.

Fundamentalismi vs. modernisaatio

Palaanpa vielä fundamentalismin käsitteeseen, koska jotkut kirjoittajat ovat tulkinneet erään aiemman kirjoitukseni siten, että näen evankelisluterilaisen kirkon fundamentalistisena yhteisönä. Vaikka en viitannutkaan kirjoituksessani evankelisluterilaiseen kirkkoon tai edes kristinuskoon, niin kyllähän evankelisluterilaisen kirkon oppi on perinteisesti aika fundamentalistista ollut. En kuitenkaan pidä sitä pahana asiana.

Kuten edellä olevista kirjoituksista voi päätellä, osa kirjoittajista on sitä mieltä, että koko fundamentalismi-käsitettä tulisi välttää, koska se saattaa pelottaa ihmisiä ja ajaa heitä pois kirkon piiristä. Toisaalta täällä on myös monia kirjoituksia, joissa kirkon ajatellaan modernisoituneen liikaa, ja joissa kirkolta toivotaan fundamentalistisempaa suhtautumista tämän päivän kysymyksiin. Lisäksi Tehu kirjoitti, että "Energiaa on, mutta sille ei ole mielekästä kohdetta, ja se purkautuu vihana esim. kirkkoa kohtaan, koska sekin kelvoton on pettänyt heidät ja on niin heikko, ettei uskalla edes sanoa että suu kiinni."

Niinpä palaan jälleen alkuperäiseen väitteeseeni siitä, että kirkon vastustamisessa on kyse ensi sijassa kapinoinnista auktoriteetteja vastaan. Jos esim. nuoren tai muuten heikon ihmisen omat rajat ovat heikot ja sisäinen maailma kaaoksessa, hän tuntee tarvitsevansa voimakkaan auktoriteetin, joka asettaa rajat ulkoa päin. Nykyään niitä auktoriteetteja vaan ei tahdo löytyä mistään. Kun esim. vanhemmat ja opettajat koetaan liian pehmeiksi auktoriteeteiksi, kapina kohdistetaan kirkkoon tai pahimmassa tapauksessa jopa poliisiin. Ja jos kirkonkin havaitaan olevan pehmeä auktoriteetti, joka pyrkii vaan miellyttämään seurakuntalaisia, seurauksena on pettymys ja viha kirkkoa kohtaan.

Fundamentalismille on siis kysyntää, ja se selittää ehkä myös sen, että evankelisluterilainen oppi vaihdetaan nyt ateismiin, eikä esimerkiksi lahkouskoon. Ateismissahan on kyse mitä fundamentalistisimmasta opista ja nykyihmisen usko tieteeseenkin hipoo fundamentalismia. Ja jos tähän lisätään vielä yltiöindividualismi, joka johtaa väistämättä omavoimaisuuteen, fundamentalistisille opeille on nyky-yhteiskunnassamme huikeat markkinat. Ei tämän päivän ihminen ole valmis luovuttamaan elämäänsä Jumalalle, kun hän haluaa hallita kaikkea itse. Niinpä hän valitsee mielummin jonkin fundamentalistisen opin, joka antaa turvalliset rajat, mutta ei uhkaa omaa hallintaa.

YAK-42 kirjoitti:

Fundamentalismi vs. modernisaatio

Palaanpa vielä fundamentalismin käsitteeseen, koska jotkut kirjoittajat ovat tulkinneet erään aiemman kirjoitukseni siten, että näen evankelisluterilaisen kirkon fundamentalistisena yhteisönä. Vaikka en viitannutkaan kirjoituksessani evankelisluterilaiseen kirkkoon tai edes kristinuskoon, niin kyllähän evankelisluterilaisen kirkon oppi on perinteisesti aika fundamentalistista ollut. En kuitenkaan pidä sitä pahana asiana.

Kuten edellä olevista kirjoituksista voi päätellä, osa kirjoittajista on sitä mieltä, että koko fundamentalismi-käsitettä tulisi välttää, koska se saattaa pelottaa ihmisiä ja ajaa heitä pois kirkon piiristä. Toisaalta täällä on myös monia kirjoituksia, joissa kirkon ajatellaan modernisoituneen liikaa, ja joissa kirkolta toivotaan fundamentalistisempaa suhtautumista tämän päivän kysymyksiin. Lisäksi Tehu kirjoitti, että "Energiaa on, mutta sille ei ole mielekästä kohdetta, ja se purkautuu vihana esim. kirkkoa kohtaan, koska sekin kelvoton on pettänyt heidät ja on niin heikko, ettei uskalla edes sanoa että suu kiinni."

Niinpä palaan jälleen alkuperäiseen väitteeseeni siitä, että kirkon vastustamisessa on kyse ensi sijassa kapinoinnista auktoriteetteja vastaan. Jos esim. nuoren tai muuten heikon ihmisen omat rajat ovat heikot ja sisäinen maailma kaaoksessa, hän tuntee tarvitsevansa voimakkaan auktoriteetin, joka asettaa rajat ulkoa päin. Nykyään niitä auktoriteetteja vaan ei tahdo löytyä mistään. Kun esim. vanhemmat ja opettajat koetaan liian pehmeiksi auktoriteeteiksi, kapina kohdistetaan kirkkoon tai pahimmassa tapauksessa jopa poliisiin. Ja jos kirkonkin havaitaan olevan pehmeä auktoriteetti, joka pyrkii vaan miellyttämään seurakuntalaisia, seurauksena on pettymys ja viha kirkkoa kohtaan.

Fundamentalismille on siis kysyntää, ja se selittää ehkä myös sen, että evankelisluterilainen oppi vaihdetaan nyt ateismiin, eikä esimerkiksi lahkouskoon. Ateismissahan on kyse mitä fundamentalistisimmasta opista ja nykyihmisen usko tieteeseenkin hipoo fundamentalismia. Ja jos tähän lisätään vielä yltiöindividualismi, joka johtaa väistämättä omavoimaisuuteen, fundamentalistisille opeille on nyky-yhteiskunnassamme huikeat markkinat. Ei tämän päivän ihminen ole valmis luovuttamaan elämäänsä Jumalalle, kun hän haluaa hallita kaikkea itse. Niinpä hän valitsee mielummin jonkin fundamentalistisen opin, joka antaa turvalliset rajat, mutta ei uhkaa omaa hallintaa.

Lue lisää

Mikäköhän siinä tosiaan on, että jostain syystä ärsyttää se, että joku uskoo Jumalaan? En itsekään tiedä sitä, mutta kyllä se vaan ottaa päähän. Ehkä on ollu tliikaa kokemuksia uskovista, jotka pitävät itseään jotenkin muita parempina. Siinä on vähän samaa kuin siinä, miten köyhempiä ärsyttää se, että joku saa pelkällä perinnöllä itselleen asunnot ja autot. Jotain tällaista, täytyypä miettiä tarkemmin. eihän sen nyt pitäisi näin paljoa haitata, jos joku haluaa Jumalaansa uskoa.

en tiedä miksi kirjoitti:

Mikäköhän siinä tosiaan on, että jostain syystä ärsyttää se, että joku uskoo Jumalaan? En itsekään tiedä sitä, mutta kyllä se vaan ottaa päähän. Ehkä on ollu tliikaa kokemuksia uskovista, jotka pitävät itseään jotenkin muita parempina. Siinä on vähän samaa kuin siinä, miten köyhempiä ärsyttää se, että joku saa pelkällä perinnöllä itselleen asunnot ja autot. Jotain tällaista, täytyypä miettiä tarkemmin. eihän sen nyt pitäisi näin paljoa haitata, jos joku haluaa Jumalaansa uskoa.

Lue lisää

Hieno juttu, että olet päättänyt pohtia asioita. Loppujen lopuksi monetkin mieltymyksistämme ja inhoamistamme asioista juontuvat niistä mielikuvista, jotka olemme niistä saaneet.

Mitä tulee tuohon arsytyksen tunteeseen, niin tunnetko esim. jääväsi ulkopuoliseksi jostain siitä huolimatta, että et välttämättä uskovaisten joukkoon haluaisikaan? Itselläni oli aikoinaan vähän sen tapaisia tuntemuksia.

Toisaalta en voinut edes kuvitella tulevani uskoon, koska lähes kaikki tuntemani uskovaiset kuuluivat johonkin herätysliikkeeseen tai lahkoon. He vaikuttivat värittömiltä, tosikoilta ja vakavamielisiltä. Ja sitten olivat vielä Jehovan todistajat, jotka kulkivat ihmisten ovilla tyrkyttämässä oppiaan, enkä tosiaankaan halunnut tulla sellaiseksi. Säälin tosissani uskovaisia, koska heidän täytyi elää tiukkojen sääntöjen mukaan, ja kaikki näyttivät kyttäävän toinen toisiaan.

Ymmärsin vasta aikuisena, että ihminen voi elää uskossa, vaikka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään, ja että uskovaisia on vaikka mistä päästä. Onhan meillä nykyään täällä Suomessa monia eri uskontojakin. Minä tulin uskoon aivan itsekseni ja olen aina ollut vain evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, kuten suurin osa suomalaisista.

YAK-42 kirjoitti:

Hieno juttu, että olet päättänyt pohtia asioita. Loppujen lopuksi monetkin mieltymyksistämme ja inhoamistamme asioista juontuvat niistä mielikuvista, jotka olemme niistä saaneet.

Mitä tulee tuohon arsytyksen tunteeseen, niin tunnetko esim. jääväsi ulkopuoliseksi jostain siitä huolimatta, että et välttämättä uskovaisten joukkoon haluaisikaan? Itselläni oli aikoinaan vähän sen tapaisia tuntemuksia.

Toisaalta en voinut edes kuvitella tulevani uskoon, koska lähes kaikki tuntemani uskovaiset kuuluivat johonkin herätysliikkeeseen tai lahkoon. He vaikuttivat värittömiltä, tosikoilta ja vakavamielisiltä. Ja sitten olivat vielä Jehovan todistajat, jotka kulkivat ihmisten ovilla tyrkyttämässä oppiaan, enkä tosiaankaan halunnut tulla sellaiseksi. Säälin tosissani uskovaisia, koska heidän täytyi elää tiukkojen sääntöjen mukaan, ja kaikki näyttivät kyttäävän toinen toisiaan.

Ymmärsin vasta aikuisena, että ihminen voi elää uskossa, vaikka ei kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään, ja että uskovaisia on vaikka mistä päästä. Onhan meillä nykyään täällä Suomessa monia eri uskontojakin. Minä tulin uskoon aivan itsekseni ja olen aina ollut vain evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, kuten suurin osa suomalaisista.

Lue lisää

En koe jääväni minkään ulkopuolelle. Ärsyttää vain se, että miten joku voi uskoa Jumalaan/jumaliin tai että Raamattu on muka jotenkin Jumalan kertomaa/inspiroimaa. Miksi ihmeessä täytyy keksiä monimutkaisia järjestelmiä ja sitten kiistellä niistä? Ihan kuin todellisessa maailmassa ei olisi tarpeeksi asioita hoidettavana.

ärsyttää vain kirjoitti:

En koe jääväni minkään ulkopuolelle. Ärsyttää vain se, että miten joku voi uskoa Jumalaan/jumaliin tai että Raamattu on muka jotenkin Jumalan kertomaa/inspiroimaa. Miksi ihmeessä täytyy keksiä monimutkaisia järjestelmiä ja sitten kiistellä niistä? Ihan kuin todellisessa maailmassa ei olisi tarpeeksi asioita hoidettavana.

Lue lisää

Sepä se. Ihminen on älykäs olento, jolla on älykkyytensä vuoksi tarve selittää itselleen olemassaoloaan. Eivät eläimet kysele, mistä ne ovat tänne tulleet, mikä paikka maailmankaikkeus oikeastaan on, tai minne ne menevät maallisen elämänsä päätyttyä. Ihminen on kuitenkin pohtinut olemassaolon kysymyksiä aina.

Oppikiistat syntyvät siitä, kun kukin näkee olemassaolonsa omalla tavallaan, eivätkä ne tavat ole aina sovitettavissa yhteen. Kyse on siis tavallisesti henkilökohtaista mielikuvista ja näkemyksistä eikä niinkään siitä, mitä uskonnollisissa teksteissä sanotaan. Ja jokaisellahan meistä on omat näkemyksemme milloin mistäkin asiasta.

Todellisessa maailmassa on toki ihan tarpeeksi asioita hoidettavana, mutta kyse on myös siitä, mikä on kenellekin todellista. Sellaisella ihmisellä, joka ei usko mihinkään "Korkeampaan", elämän todellisuus aikaa syntymästä ja päättyy kuolemaan, kun taas uskovaisen ihmisen todellisuus on paitsi rajattomalla että "syvemmällä" aikajanalla. Todellisuudella ei ole tällöin alkua eikä loppua, ja siinä on mukana myös jatkuva tunne Jumalan läsnäolosta. Se ei kuormita elämää lisää, vaan antaa siihen oman, hyvin mielenkiintoisen lisävärinsä. Sitä paitsi monia elämän pikkuasioita on paljon helpompi sietää, kun niihin pystyy ottamaan etäisyyttä ja ajattelemaan niitä pitemmällä aikajanalla.

en tiedä miksi kirjoitti:

Mikäköhän siinä tosiaan on, että jostain syystä ärsyttää se, että joku uskoo Jumalaan? En itsekään tiedä sitä, mutta kyllä se vaan ottaa päähän. Ehkä on ollu tliikaa kokemuksia uskovista, jotka pitävät itseään jotenkin muita parempina. Siinä on vähän samaa kuin siinä, miten köyhempiä ärsyttää se, että joku saa pelkällä perinnöllä itselleen asunnot ja autot. Jotain tällaista, täytyypä miettiä tarkemmin. eihän sen nyt pitäisi näin paljoa haitata, jos joku haluaa Jumalaansa uskoa.

Lue lisää

Juuri niin, eihän mitään ole sinulta pois jos joku uskoo Jumalaan, se on henkilökohtainen asia. Ja voin sanoa että ei raamattu olisi säilynyt tuhansia vuosia jos se ei olisi Jumalan sanaa.

uskova olen kirjoitti:

Juuri niin, eihän mitään ole sinulta pois jos joku uskoo Jumalaan, se on henkilökohtainen asia. Ja voin sanoa että ei raamattu olisi säilynyt tuhansia vuosia jos se ei olisi Jumalan sanaa.

Lue lisää

Koraani on säilynyt vain 500 vuotta vähemmän ja hindujen kirjallisuus Raamattuakin kauemmin. Kun joku kirjallisuus määritellään pyhäksi ja riittävän suuri ihmismäärä alkaa uskoa siihen, kirjat ja niihin perustuvat uskonnot säilyvät .Pian niillä on historian luomaa patinaa, joka auttaa säilymistä nykyisessäkin ajassa :muinoinkin uskottiin näin koska silloin Jumala itse ilmoitti itsensä / ilmestyi näille muinaisille henkilöille joista kirjat kertovat.