Maine coon kotikissalle kaveriksi?

Hei. Minulla on ollut aina maatiaiskissoja, nyt ensimmäinen Maine coon, narttu. En osaa sanoa, miten tulee toimeen toisten kissojen kanssa, mutta näin mututuntumalla voisin kuvitella, että varsin hyvin.
En halua mollata mitään muita rotuja tai muuta, mutta olen kerrassaan ihastunut Mainen luonteeseen; on hyvin seurallinen, tykkää olla mukana kaikessa ja mikä ihastuttavinta, nukkuu öisin. Erikoisuutena oma rakas kisuni tykkää nukkua joko vatsani päällä tai ihan kyljessä kiinni puskien samalla päätään ihan päähäni. Vaikea näin sanoin kuvailla, mutta toivottavasti saan esiin joitain erinomaisia piirteitä tuosta rodusta tai ainakin meidän kissasta. Minun maineni ei juurikaan hypi esim. hyllyjen päälle, ei roiku verhoissa eikä raavi huonekaluja. Kissaksi kaikkinensa varsin ei kissamainen. Sitä en osaa sanoa miten käy, jos maatiaiskissa haluaa enempi olla hereillä öisin, lähteekö maine siihen mukaan. Mielelläni kuulisin, kuinka yhteispeli kissoillasi toimii, jos päädytte maineen.

Jokainen kissa on aina yksilö, ja pienestäkin MCOnaaraasta voi kasvaa kunnon jytky. Kissan luonteessakin voi olla hyvin paljon hajontaa pentueen kesken, joten käytännössä voi sanoa että aika näyttää ja opettaa.

Tokihan pentua voi ja pitääkin kasvattaa hellästi uuteen maailmaan; mikä on kiellettyä ja mikä on sallittua.

Me otimme maatiaiskollimme kaveriksi MaineCoon kollin ja olia kyllä taas kerran elämäni paras valinta ottaa kissa :)

Entinen kisumme saimme aivan liian aikasin (kiitos urpojen kissanomistajien, jotka sen antoivat) ja nyt olen huomannut jo monia piirteitä mitä mainemme osasi jo silloi 3kk iässä, mitä maatiaisemme ei vieläkään osaa! Tämä toinen kisumme täyttääkin huomenna vuoden ja hän on aina ollut siis vähän riehakkaampi ja aluksi kun maine tuli meille, näytti siltä, että vanha kisumme tappaa pian tämän :D Tätä kuitenkin kesti oikeasti vain viikko ja nyt kisut ovat jo parhaita kavereita! ihana nähdä kun vanhempi kisu on saanut uutta elämän iloa nuoremmasta. Samoin on muuten jättänyt meidän rauhaan, kun ennen kiusasi meitä.

Kisut juoksevat toistensa perässä ja pesevät toisaan. Yönsä nukkuvat suunnilleen toistensa päällä. :) Todella hyvin siis tulevat juttuun! Ja tosiaan tämä vanha kisumme ei ole mikään "normaalein" kissa vaan selkeästi lievästi käytöshäiriöinen juuri tuon liian aikaisen luovutusajan takia. Selkeästi vähän kasvanut ja rauhoittunut uuden kissan myötä :)

Maine taas on mitä valloittavin pikku otus! Heti meille tullessaan se alkoi tuomaan lelua samalla tavalla kuin koirat, vaikka emme tätä sille edes yrittäneet opettaa. Tulee syliin aina kun mahdollista ja oikein etsii sen kaikkein lähimmän kolon mihin kaivautua. Välillä tämä yltiö rakkaus menee jo yli, kun kisu herättelee yölläkin antamaan ruokaa ja sen jälkeen leikkimään. Nälkä tällä on 24/7 ja silloinhan aina "määitään" niin kauan, että ruokaa tulee :D

Parhaita päätöksiä molemmat kisut

Meille tuli Maine kun maatiaiset olivat 3 vuotiaita ja hyvin reviiritietoisia. Aluksi molemmat maatiaiset (kolli 4,5kg ja narttu 2,5kg) olivat hyvinkin väkivaltaisia tulokasta kohtaan.

Maine kuitenkin sitkeästi teki tuttavuutta vanhempien kissojen kanssa ja noin viikon päästä saikin jonkilaisen hyväksynnän elää samalla reviirillä. Nyt Maine painaa 8,5kg ja kokonsa puolesta voisi hyvinkin nöyryyttää vanhempia maatiaisia.

Mutta kaikki 3 elävät sulassa sovussa ja suunnittelevatkin kaikenlaista yhdessä. Takaa-ajoleikit kyllä lisääntyvät varmasti Mainen myötä ja meillä sitä tapahtuu myös yöaikaan. Maatiaisnarttu on eniten se, joka vahtii, ettei kollien meno äidy liian villiksi.

Samanlaisia kokemuksia minullakin. Aikanaan kahden kotikissan seuraksi tuli ensin yksi cooni ja kohta toinen. Kaikki toimi tosi hienosti, coonin luonne on kuitenkin aikas rauhallinen (verrattuna moneen muuhun rotuun) ja niillä on pitkä pinna.
Nyt on kotikissat jo kissojen taivaassa, coonit ovat saaneet seurakseen huomattavasti vilkkaamman rodun edustajia muutaman kappaleen ja viihtyvät ihan hyvin näidenkin kanssa.