Voilla voittaa ja margariinilla ennenaikaiseen hautaan!

Voilla voittaa ja margariinilla ennenaikaiseen hautaan!
Eläinrasva ei todellakaan ole vaarallista. THL:lla on aihetta pyytää anteeksi Suomen kansalta. Teidän kannattaa kysyä mihin tutkimuksiin eläinrasvan vaarallisuus perustuu. Aina kun lehdessä tulee vastaan jokin älytön väite, kuten esimerkiksi, että voi tai eläinrasvaa tukkii suonet tai niitä syömällä kuolee sydänkohtaukseen, pyytäkää silloin jutun julkaisseelta lehdeltä perustelut miksi kirjoittavat juuri sillä tavalla. Jos jutussa haastatellaan jotain asiantuntijaa, pyytäkää häneltä viipymättä tietoa siitä, mihin tutkimuksiin hän perustaa näkemyksensä eläinrasvojen vaarallisuudesta.

Margariini aiheuttaa tulehdusta elimistössä (mm. suolistossa ja verisuonissa), jonka seurauksena yleinen vastustuskyky heikkenee. Lisäksi margariinit lisäävät riskiä sairastua syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä suolistosairauksiin.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm

Teollisesti käsiteltyjä kevytlevitteitä pyritään voimallisesti markkinoimaan terveystuotteina. Mutta mikä on lopulta totuus tämän takana? Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä? Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/01/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html

"" Margariinin valmistuksessa kasvisöljyjä käsitellään lipeällä, niitä valkaistaan ja hydrogenoidaan, niihin lisätään nikkeliä ja emulgointiaineita ja taas valkaistaan. Harmaa massa höystetään sitten väri- ja makuaineilla. Hydrogenoinnin yhteydessä syntyvät transrasvahapot ovat juuri niitä rasvapaholaisia, joina viralliset ravintosuositukset nyt ja yhä pitävät tyydyttyneitä rasvoja (Hbl 6.1.2010). Margariini lisää astmaa, ekseemaa, allergioita ja paksusuolen haavaumia. Useat tutkimukset osoittavat, että margariinia ja muita omega 6-ruokia syövillä lapsilla on kohonnut tulehdustautien riski. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lapsilla jotka syövät voita on muita vähemmän astmaa (Hbl 4.12.2009). Minusta on käsittämätöntä, että terveysviranomaiset voivat suositella margariineja, kevytlevitteitä, kevytmaitoja ja vastaavia lapsille ja nuorille, ylipäätään kenellekään. Ja käsittämätöntä on, että lasten on pakko syödä niitä päiväkodeissa ja kouluissa.
http://www.elinahytonen.fi/2011/03/lyhyt-rasva-aapinen/


THL:n tuhannet tutkimukset eläinrasvan muka haitallisuudesta kutistuivat nollaan!
http://www.koltta.com/2011/10/asiantuntijalaitosko.html
20340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Näin on!

Äänestä

"""" KELA:n “johtava tutkija” Paula Hakala osoittaa jälleen kerran suojatyöpaikkojen tarpeellisuuden. Eihän kukaan Hakalan logiikalla (tai sen puutoksella) varustettu voisi pärjätä yksityisellä sektorilla. Hakala mainitsee tuoreessa artikkelissaan, että työikäisten on helppo saada ruoasta riittävästi D-vitamiinia. Riittävä määrä ko. kohderyhmälle on Hakalan mukaan edelleen se “maaginen” 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jos ruokavalio sisältää runsaasti D-vitaminoituja elintarvikkeita ja kalaa, voi saanti yltää n. 10 mikrogrammaan vuorokaudessa. Samaisessa raapustuksessaan Hakala siteeraa tuoretta katsausartikkelia, jonka mukaan ihanteellinen veren D-vitamiinipitoisuus (S-D25 tai 25-OHD) on yli 75 nmol/l ja riittävä taso 50-75 nmol/l.

Alla on nähtävissä Tanskan lääkärilehdessä julkaistu kuvio D-vitamiinin saannin vaikutuksista veren D-vitamiinipitoisuuteen. Hakalalla ei selvästikään ole mitään hajua annos-vastesuhteesta. Kuviossa tavoitearvoksi on laitettu 70 nmol/l, johon päästään n. 66 mikrogramman vuorokausiannoksella. Mihin päästään Hakalan ehdottamalla 7,5 milligramman annoksella? Suojatyöpaikkaan. """"

http://www.manninen.info/blog/?p=179

Äänestä

Kyllä ne molemmat rasvaksi kelpaavat, kun pannaan perseeseen.

Äänestä

Arkkiatri Pelkosen ja THL:n on turha väittää, ettei kukaan tiennyt narkolepsian ja Pandemrix-rokotteen yhteydestä. Me tiesimme ja varoitimme jo syyskuussa 2009 omilla nettisivuillamme rokotteen vaarallisuudesta, erityisesti rokotteen sisältämän adjuvantti skvaleenin vuoksi. Kerroimme, että USA on kieltänyt skvaleenia sisältävien rokotteiden käytön kansalaisillaan, koska sen on havaittu aiheuttavan neurologisia sairauksia.

http://www.luontaisnetti.fi/index.php?valikko=valikko&sivu=arkisto_2011_narkolepsia_oli_odotettavissa


Lehti: Sikainfluenssaan kuolleisuus sama Saksassa ja Ruotsissa


Sikainfluenssaan kuolleisuus oli Saksassa yhtä suurta kuin Ruotsissa, kirjoittaa Svenska Dagbladet. Ruotsissa tautia vastaan rokotettiin noin 60 prosenttia väestöstä, kun Saksassa kansasta rokotettiin vain kahdeksan prosenttia.


Kuolleisuus oli sekä Ruotsissa että Saksassa 0,31 sataatuhatta ihmistä kohden. Puolassa, missä väestöä ei rokotettu lainkaan, kuolleisuus oli 0,47 sataatuhatta kohden.

Lehden mukaan eri maiden kuolleisuusluvut ovat huomiota herättävän samankaltaisia, vaikka maiden rokotuskattavuudessa oli eroja.

Ruotsin tartuntatauti-instituutin mukaan rokotusten ansiosta Ruotsissa säästyi kuusi ihmishenkeä. Ruotsissa rokotettiin yli viisi miljoonaa ihmistä yhdessä maan historian kalleimmista rokotuskampanjoista.

http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2012/02/lehti_sikainfluenssaan_kuolleisuus_sama_saksassa_ja_ruotsissa_3260364.html

Äänestä

D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129


D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä
sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina. Duodecim 2011;127:1242–3

Suomalaiset tarvitsevat 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä, etenkin nyt talviaikaan ja kun influenssa- ja flunssa-aalto uhkaa. Seerumin D-vitamiinin (S-D-25) tulee nousta 75–150 nmoliin/l, jolloin immuunijärjestelmä toimii parhaiten. Turvallisena päiväannoksena jatkuvassa käytössä yli 9-vuotiaille lapsille pidetään nyt 100 µg ja aikuisille jopa 250 µg. D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa monia sairauksia vaikuttamalla suotuisasti satoihin geeneihin. D-vitamiini ehkäisee masennusta ja tehostaa mm. syöpälääkkeiden vaikutusta. Syöpäpotilaan tarve on 175 mikrogrammaa päivässä ja S-D-25:n tavoitearvo vähintään 125 nmol/l. D-vitamiini vahvistaa myös ikääntyvien lihaskuntoa. Raskausajan D-vitamiini ehkäisee vauvojen virusinfektioita. Odottavan äidin D-vitamiinin tarve on yli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Äänestä

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) piilottelee valtion ravitsemusneuvottelukunnan selän takana D-vitamiinin saantisuositusasiassa. Hänen tulisi vaatia valtion ravitsemusneuvottelukuntaa nostamaan suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle, sillä nykyinen suositus heikentää kansalaisten terveyttä ja lisää yhteiskunnan kuluja. Suomalaiset tarvitsevat 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä, etenkin nyt talviaikaan ja kun influenssa- ja flunssa-aalto uhkaa. Seerumin D-vitamiinin (S-D-25) tulee nousta 75–150 nmoliin/l, jolloin immuunijärjestelmä toimii parhaiten. Turvallisena päiväannoksena jatkuvassa käytössä yli 9-vuotiaille lapsille pidetään nyt 100 µg ja aikuisille jopa 250 µg. D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa monia sairauksia vaikuttamalla suotuisasti satoihin geeneihin. D-vitamiini ehkäisee masennusta ja tehostaa mm. syöpälääkkeiden vaikutusta. Syöpäpotilaan tarve on 175 mikrogrammaa päivässä ja S-D-25:n tavoitearvo vähintään 125 nmol/l. D-vitamiini vahvistaa myös ikääntyvien lihaskuntoa. Raskausajan D-vitamiini ehkäisee vauvojen virusinfektioita. Odottavan äidin D-vitamiinin tarve on yli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

Äänestä

Auringon säteily saa aikaan ihossa D-vitamiinin tuotannon. Valitettavasti tätä ilmaista elämän eliksiiriä ei näillä leveysasteilla saa kuin keskellä kesää ja silloinkin vain keskipäivän aikaan. Iän myötä tämäkin herkku vähenee: mitä vanhempi, sen huonommin iho kykenee sitä muodostamaan. D-vitamiinin muodostuminen voi jäädä vain neljännekseen nuoriin verrattuna. Järkevät ihmiset eivät polta nahkaansa keskipäivän aikaan, vaan käyttävät aurinkosuojavoiteita, jotka myös estävät D-vitamiinin muodostumista. Niinpä järkevät ihmiset saavat ruskettuneen ihon, mutta eivät D-vitamiinia. Huonona kesänä he eivät saa kumpaakaan.

Luiden ja lihasten lisäksi D-vitamiini näyttää suojaavan sydäntä ja verenkiertoa. D-vitamiinin puute lisää riskiä kuolla sydämen ja verenkierron sairauksiin. Erityisen myönteinen vaikutus sillä näyttäisi olevan aivojen verenkierrolle. Nyt jo selvitetään voisiko se osaltaan suojata aivohalvauksilta.

D-vitamiini on olennainen steroidihormoni, joka lisää lihassolujen määrää ja massaa. Näin se vaikuttaa tukielimistön toimintaan. Se vaikuttaa lihaskipuihin myös analgeettisesti.

D-vitamiini on elintärkeä luuston ylläpitäjä, kasvattaja ja lujuuden rakentaja. Sitä tarvitaan, jotta kalsium imeytyisi luustoon. Se on hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Riittävä D-vitamiinin saanti ehkäisee myös monia kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia ja edistää siten suomalaisten yleistä hyvinvointia. D-vitamiinin on todettu parantavan lihasten toimintaa ja siten vähentävän esimerkiksi vanhusten kaatumisriskiä. Myös syövän, diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin ehkäisyssä D-vitamiinin käytöstä on näyttöä.
Lapsilla vakava D-vitamiinin puutos johtaa riisitautiin ja aikuisilla luiden pehmenemiseen. Lisäksi D-vitamiinilla saattaa olla vaikutusta myös kaamosmasennuksen ja sydäntautien torjumisessa. Sen on myös todettu parantavan vastustuskykyä ja ehkäisevän influenssaa. D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan jatkuvasti.

Lihas- ja luustokivut ovat yleisiä ja ne voivat johtua D-vitamiinin piilevästä puutteesta, kertoo uusi Manchesterin yliopiston tutkimus. Sen tekijöiden joukossa on myös suomalainen nimi, Huhtaniemi, IT. Raportin julkaisee reumalääkäreiden lehti Annals of Rheumatic Diseases.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/puhutaandeesta.pdf

D-vitamiini ja urheilu
http://youtu.be/gQs4CFc3yNE

Peak Athletic Performance and Vitamin D
http://www.vitamindcouncil.org/news-archive/2007/peak-athletic-performance-and-vitamin-d/

Riittävä D-vitamiinitaso veressä, yli 80 nmol/l, auttaa ylläpitämään tervettä luuntiheyttä ja -kovuutta kaikenikäisillä, erityisesti ikääntyvillä. Terve luu paranee nopeammin murtumasta kuin pehmennyt. D-vitamiini myös lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, jolloin kaatumiset vähenevät.. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumalle. On arvioitu, että Suomessa on yli 400 000 osteoporoosista kärsivää henkilöä, ja ehkä saman verran niitä, joilla luun haurastuminen on alkanut lievänä (osteopenia). Ja vuosittain tapahtuu noin 30 000 - 40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen.
http://www.pronutritionist.net/luusto-lujaksi-kirja-apua-osteoporoosin-itsehoitoon/

Äänestä

Lapset saavat uusista suosituksista huolimatta yhä liian vähän D-vitamiinia, arvioi HYKSin lasten ja nuorten sairaalan apulaislääkäri Outi Mäkitie Kaleva-lehden verkkosivuilla.
D-vitamiinin saantisuosituksia nostettiin vuosi sitten, mutta käytännössä uusia suosituksia ei ole omaksuttu. Mäkitie tutki helsinkiläisten koululaisten D-vitamiinin saantia. Mittaukset osoittivat, että jopa 70 prosentilla koululaisista oli D-vitamiinin puutos. Mäkitien mukaan tulos on yleistettävissä koko maahan. Kaleva kirjoittaa, että D-vitamiinilisää suositellaan kaikille lapsille 18-vuotiaaksi asti kaikkina vuodenaikoina. Alle kaksivuotiaiden suositeltava päiväannos on kymmenen mikrogrammaa ja sitä vanhemmille lapsille 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Lastenlääkäri Outi Mäkitien mukaan nykyisetkin D-vitamiinisuositukset ovat liian alhaisia. Tutkitut lapset saivat D-vitamiinia keskimäärin nykyisten suositusten mukaisesti ja joivat maitoa. Siitä huolimatta heidän verestä mitattiin liian vähäisiä pitoisuuksia.
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2012/01/kaleva_lapset_saavat_yha_liian_vahan_d-vitamiinia_3156627.html

Tässä Lastenlääkäri Outi Mäkitien aikaisempi kirjoitus:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

70 prosenttia eurooppalaisista kärsii D-vitamiinin vajauksesta. Näin arvioidaan tuoreessa asiantuntijaraportissa. Riittävänä pidettiin 75 nmol/l (30 ng/ml) ylittävää D-vitamiinitasoa.
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2012-01/f-sf-7oe011012.php

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250


Ja on edullista:
http://www.iherb.com/Vitamin-D

http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/

Äänestä
  • Jokainen joka pitää terveydestään huolta, ei lue tietoa täältä.

    Aivan turhaan kopioit !!

    Äänestä

Lapset saavat uusista suosituksista huolimatta yhä liian vähän D-vitamiinia, arvioi HYKSin lasten ja nuorten sairaalan apulaislääkäri Outi Mäkitie. D-vitamiinin virallisia saantisuosituksia nostettiin vuosi sitten, mutta käytännössä uusia suosituksia ei ole omaksuttu. Mäkitie tutki helsinkiläisten koululaisten D-vitamiinin saantia. Mittaukset osoittivat, että yli 90% koululaisista oli D-vitamiinin puutos. Mäkitien mukaan tulos on yleistettävissä koko maahan. Apulaisylilääkäri Outi Mäkitie Helsingin Lastenklinikalta kertoo, että lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia 20 viime vuoden aikana. Lastenlääkäri Outi Mäkitien mukaan nykyisetkin D-vitamiinisuositukset ovat liian alhaisia. Tutkitut lapset saivat D-vitamiinia keskimäärin nykyisten suositusten mukaisesti ja joivat maitoa. Siitä huolimatta heidän verestä mitattiin liian vähäisiä pitoisuuksia.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

70 % eurooppalaisista kärsii D-vitamiinin vajauksesta. Näin arvioidaan tuoreessa asiantuntijaraportissa. Riittävänä pidettiin 75 nmol/l (30 ng/ml) ylittävää D-vitamiinitasoa.
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2012-01/f-sf-7oe011012.php

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2250


Ja rahasta sen syöminen ei ole kiinni:
http://www.iherb.com/Vitamin-D

http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/

Äänestä
  • mitäon dvtimanini ? En tieadä

    Äänestä

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos. Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.
Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."

- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.

1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l.

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä. Se voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.
http://ruohikolla.blogspot.com/search/label/D-vitamiini

Valtaosa tilastoista osoittaa, että useimmilla vakavasti sairailla ihmisillä on D-vitamiinin puutos tai heillä on ollut se menneisyydessä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini voi suojata sairauksilta tavallisesta flunssasta syöpään. Lasten sairaudet kuten autismi, astma ja nuoruuden diabetes ovat leimaa-antavia niinä vuosina, jolloin meitä on käsketty välttämään aurinkoa. On alettu epäillä, että D-vitamiinin puutos liittyy näihin lasten sairauksiin.
http://www.terveydenjuuri.fi/D3vit.pdf

Äänestä

mutta annan 4/5 koska siinäei maistu salami

Äänestä

Christel Lamberg-Allardt maailmalla:
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."

- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.

1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l.

Ja Suomessa:

"Lamberg-Allardtin mielestä ei voida ajatella, että kaikki söisivät D-vitamiinia purkista... Se pitää saada ravinnosta, siihen pyritään."

Niin, onhan se aika ikävää huomata että:

1: Aurinkoa ei voi syödä eikä siitä ole paljon iloa 9 kuukauteen täällä 60 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa asuu meidän pohjoismaalaisten lisäksi lähinnä inuiitteja.

2: Ihmisten D-vitamiinitasot nyt eivät vaan nouse nykyisillä 10 µg homeopaattisilla annoksilla kuin väräyksen.

3: Eihän ravinnon riittävyyttä joka tarpeeseen voi ideologiaksi kutsua, vaikka Homo sapiensilla yli 90% D-vitamiinin optimaalisesta saannista saadaan aina väkisinkin auringosta.

4: Jos aurinkoa ei ole eikä kuhaa/siikaa huvita syödä puolta kiloa joka päivä, niin pitää mennä purkille - mielestäni meidän pitää syödä kuhaa & siikaa puoli kiloa joka päivä 9 kuukauden ajan vuodesta ja pulinat pois.

Äänestä

Joo, moi, ketään ei kiinnosta.

Ihmiset syökööt mitä ikinä haluavat, jos se tekee heidät onnelliseksi.

Vituttaa, kun kaikki maailmanparantajat tulevat sanomaat kuinka muiden pitäisi elää. Menkää itseenne ja syökää vaikka sitä AITOA voita suoraan paketista, jos se saa teidät tuntemaan itsenne paremmiksi ihmisiksi.

Äänestä

Aitoa voita pitääkin syödä. Petrokemian tuotteet eivät tietääkseni kuulu ihmisen ruokavalioon vaikka isi ja äiti niin sanoiskin.

Äänestä

Vuonna 1992 104-vuotiaana edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö antoi jo 1920-luvulla suosituksen 100 µg D-vitamiinia vuorokaudessa, mutta 1960-luvun alussa suosituksia alettiin rajusti pienentää. Suomessa ja muualla aikuisten suositus pudotettiin peräti 5 µg/vrk, ja sen ylittämisellä peloteltiin, että myrkytys tulee. Suomalainen lastenlääkäri dosentti Outi Mäkitie vaati Duodecim -lehden kesäkuun pääkirjoituksessa lasten suosituksen nostamista takaisin 100 mikrogrammaan.
http://sundqvist.blogspot.com/2012/04/d-vitamiini.html


Luontaisesti Terve TV ohjelma alkaa 2.4.2012
http://www.luontaisterveys.info/index.php?valikko=valikko&sivu=tv_ohjelma

Äänestä

Luontaisesti tyydyttyneillä eli kovilla rasvoilla ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Uusimmissa tutkimuksissa on jopa viitteitä, että esimerkiksi maitorasvat voivat suojata näiltä taudeilta.

Käsitys kovien rasvojen haitallisuudesta sai alkunsa 60 vuotta sitten Amerikkalaisen Ancel Keysin kolesterolitutkimuksesta. Siihen oli poimittu mukaan ne seitsemän maata, joiden sydäntauti- ja kolesterolitilastot sopivat oletukseen korkean kolesterolin ja sydäntautien yhteydestä. Tarjolla olisi kuitenkin ollut monia maita, joiden tilastot eivät näytä yhteyttä rasvojen ja sairauksien välillä.

Suomessa taas Pohjois-Karjala-projektia on pidetty kiistattomana todisteena tyydyttyneiden rasvojen haitallisuudesta. Projekti oli 1970-90-luvuilla toteutettu terveysvalistuskampanja, jossa suositeltiin vaihtamaan kovat rasvat pehmeisiin kasvisöljyihin ja margariiniin. Kampanjan aikana sydänkuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa, mutta samaan aikaan sydänsairaudet vähenivät kaikkialla Suomessa elinolojen kohenemisen ja terveystietoisuuden lisääntymisen vaikutuksista.

Näiden faktojen valossa eläinrasvoilla pelottelulle ei ole perusteita. Valitettavan monet lääkärit vain eivät ole seuranneet uusimpia tutkimuksia, vaan ovat jumiutuneet vanhoihin suosituksiin.

Nostaako VHH-ruokavalio kolesterolia?
Kyllä, ei ja ehkä. Juju on siinä, että kokonaiskolesteroli ei sinällään vielä kerro kaikkea.

Niin sanottu hyvä kolesteroli eli HDL nousee yleensä karppaajilla, joskus myös huono LDL-kolesteroli kohoaa. Mutta kaikki LDL ei ole pahasta. Sitä on sekä pienijakoisina että suurempina sydäntautineutraaleina partikkeleina. Karpatessa LDL:n nousu selittyy juuri isompien partikkelien lisääntymisellä.

Kolesteroliin liittyvät myös triglyserit eli veressä kiertävät rasvat, jotka ovat peräisin joko ruuasta tai maksasta. Ruuasta tulleet triglyseridit häviävät verenkierrosta nopeasti, mutta maksasta tulleet kiertävät veressä ja ovat muun muassa sydäntautien riskitekijä. Maksa puskee triglyseridejä vereen, kun ruokavalio on erittäin hiilihydraattipitoista. Joten nämä arvot suorastaan romahtavat karppaamisen myötä.

Tiivitettynä voi sanoa, että karppaaminen sekä nostaa että laskee kolesterolia, mutta muutokset ovat terveydelle hyödyllisiä.
I.S

Äänestä

Kommentoi aloitusta


voi hyvin kirjoitti:

Voilla voittaa ja margariinilla ennenaikaiseen hautaan!
Eläinrasva ei todellakaan ole vaarallista. THL:lla on aihetta pyytää anteeksi Suomen kansalta. Teidän kannattaa kysyä mihin tutkimuksiin eläinrasvan vaarallisuus perustuu. Aina kun lehdessä tulee vastaan jokin älytön väite, kuten esimerkiksi, että voi tai eläinrasvaa tukkii suonet tai niitä syömällä kuolee sydänkohtaukseen, pyytäkää silloin jutun julkaisseelta lehdeltä perustelut miksi kirjoittavat juuri sillä tavalla. Jos jutussa haastatellaan jotain asiantuntijaa, pyytäkää häneltä viipymättä tietoa siitä, mihin tutkimuksiin hän perustaa näkemyksensä eläinrasvojen vaarallisuudesta.

Margariini aiheuttaa tulehdusta elimistössä (mm. suolistossa ja verisuonissa), jonka seurauksena yleinen vastustuskyky heikkenee. Lisäksi margariinit lisäävät riskiä sairastua syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä suolistosairauksiin.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm

Teollisesti käsiteltyjä kevytlevitteitä pyritään voimallisesti markkinoimaan terveystuotteina. Mutta mikä on lopulta totuus tämän takana? Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä? Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
http://medianvahtikoira.blogspot.com/2012/01/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html

"" Margariinin valmistuksessa kasvisöljyjä käsitellään lipeällä, niitä valkaistaan ja hydrogenoidaan, niihin lisätään nikkeliä ja emulgointiaineita ja taas valkaistaan. Harmaa massa höystetään sitten väri- ja makuaineilla. Hydrogenoinnin yhteydessä syntyvät transrasvahapot ovat juuri niitä rasvapaholaisia, joina viralliset ravintosuositukset nyt ja yhä pitävät tyydyttyneitä rasvoja (Hbl 6.1.2010). Margariini lisää astmaa, ekseemaa, allergioita ja paksusuolen haavaumia. Useat tutkimukset osoittavat, että margariinia ja muita omega 6-ruokia syövillä lapsilla on kohonnut tulehdustautien riski. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lapsilla jotka syövät voita on muita vähemmän astmaa (Hbl 4.12.2009). Minusta on käsittämätöntä, että terveysviranomaiset voivat suositella margariineja, kevytlevitteitä, kevytmaitoja ja vastaavia lapsille ja nuorille, ylipäätään kenellekään. Ja käsittämätöntä on, että lasten on pakko syödä niitä päiväkodeissa ja kouluissa.
http://www.elinahytonen.fi/2011/03/lyhyt-rasva-aapinen/


THL:n tuhannet tutkimukset eläinrasvan muka haitallisuudesta kutistuivat nollaan!
http://www.koltta.com/2011/10/asiantuntijalaitosko.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu