Tässä yksi päivä olin kävelyllä koirieni kanssa, joista molemmat on keskikokoisia. Toinen on vielä pienempi koska on pentu ja toinen on noin sakemannin kokoinen seropi. Olin opettamassa pennulle pysähtymistaktiikalla hihnakäyttäytymistä ja olin silloin ottanut matkaan lenkille toisen koiranikin. No siinä tiellä keski-ikäinen mies tuli vastaan ja sanoi minulle halveksuen että minun kokoiseni naisen olisi pitänyt ottaa pienempiä koiria? En muista tarkkaan millä sanoilla se sanoi, mutta pointti oli siis tuo. Oikeasti itku meinasi päästä, olin sinä päivänä jotenkin herkällä tuulella ja väsynyt. Kuitenkin panostan koiriini ja käytän niihin kaiken aikani ja sitten joku tulee sanomaan noin..:( En sanonut miehelle mitään, mulkaisin vain. Juuri sen takia minä koulutankin pentua, koska ei koiraa hallita voimalla. Otetaan esimerkkinä vaikka joku 60kg koira, niin ei sitä pitele raavas mieskään pikkurillillä.
Pitäisikö tälläisten 160cm pituisten naisten ottaa sitten vain ja ainoastaan pikkukoiria? Hallitsen koirani, tosin pennun kanssa vielä opettelemista hihnassa. Jos tulisi tilanne etten hallitse vaikka nykyistä pentua aikuisena eikä voimat riitä pitelemään. Niin silloin turvautuisin vaikka kuonopantaan koirani turvallisuuden, muiden turvallisuuden ja itseni vuoksi. Eräällä vanhemmalla naisella täällä lähiössä on juurikin 60kg iso uros ja nainen on aika pienikokoinen. Se käyttää aina koirallansa kuonopantaa.
Pitäisikö tälläisten 160cm pituisten naisten ottaa sitten vain ja ainoastaan pikkukoiria? Hallitsen koirani, tosin pennun kanssa vielä opettelemista hihnassa. Jos tulisi tilanne etten hallitse vaikka nykyistä pentua aikuisena eikä voimat riitä pitelemään. Niin silloin turvautuisin vaikka kuonopantaan koirani turvallisuuden, muiden turvallisuuden ja itseni vuoksi. Eräällä vanhemmalla naisella täällä lähiössä on juurikin 60kg iso uros ja nainen on aika pienikokoinen. Se käyttää aina koirallansa kuonopantaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Otan osaa!
olen monesti ihmetellyt että miksi monet pienikokoiset naisihmiset ottavat suurikokoisen koiran? Onkohan se syy samansuuntainen kuin joillakin miehillä joilla on pienikokoinen kalu, niin ottavat sitä ja sen pituutta kompensoidakseen jonkun mammoja pelottavan rotikan tai vähintään sakun?
Sori nyt mutta kyllä sen miehen pohdinta saattoi olla ihan aiheellistakin. Miksi aina pitää ottaa se elvistelykoira? Miksi ei voi tyytyä nauttimaan koirastaan? Ilman että sen kanssa elämästä selviytyminen vastaa huippuluokan urheilusuoritusta? Elinkautista duudsonia?
En nyt silti sano että pitäisi kahden(siis tuon josta puhuit, ja minun) mielipiteen vuoksi tarvisi koiriasi vaihtamaan alkaa, mutta pane asia korvan taa ja mieti. Viisas toki selviytyy ongelmista joihin järkevä ei koskaan joudu.
Koirissani ei ole mitään elvistely rotuja. Enkä ole sen takia ottanut isompaa koiraa, jotta voisin näyttää niin sanotusti muille. Ikävää jos joku ajattelee niin, minut nähdessä. Pidän kaikenkokoisista koirista, mutta enemmän keskikokoisista, kuin pienistä. Haluan että koira on koirankokoinen ja se jaksaa tehdä pitkiä lenkkejä ja harrastaa. Toki pienemmätkin jaksavat pitkiä lenkkejä (terrierit), en syrji pienempiä koiria. Mutta oma mieltymys on vain isommat koirat.
Älä tuollaisista välitä. Koirankäsittely-taidot kun eivät kokoa katso.
Ja jos on osaava kouluttaja niin isomman koiran omistaminen ei ole sen vaativampaa kuin pienen :)
Itse en omista isoa koiraa, mutta huonomaineista rotua. Monet ovat ennakkoluuloisia miten nuori nainen muka pystyy sellaisen kouluttamaan näin tottelevaiseksi. Itse nautin joka kerta kun saan murtaa myyttiä jonkun mielessä, suosittelen sinulle samaa asennetta! ;)
Kiitos kannustavasta palautteesta :)
*koska ei koiraa hallita voimalla* tästä voidaan olla montaa mieltä,mutta tämä on mun mielipide ja ollut jo kohta 30vuotta ,ensimmäinen koira olisi hyvä olla sen kokoinen et voit sen hätä tilassa laitaa voimalla aisoihin,ja kun koiran koulutus taidot kehittyy,niin tätä voima asiaa tuskin tarvitaan sitten enää!.
Minä muistan sua pettynyt iltasella,kun huokaillen taivaan. Isän puoleen hiljaisia viestejä! taivaan isän enkelitä kaikille sinun poluille :)
PS:)Älä sinä ole yhtään surullinen:) sinulla on kaksi ihanaa karvaista kaveria! joiden kanssa on kiva tassutella! :)
Älä välitä. Itse olin aikoinani 18 vuotias nuori nainen, 162 cm pitkä ja painoin 54 kg. Minulla oli isokokoinen saksanpaimenuros, eikä koskan tullut tilannetta, ettenkö olisi hallinut sitä. Jotkut kyllä katso kieroon, mutta eivät ainakaan minulle suoraan sanoneet mitään. Ehkä siksi vältyin kommenteilta, koska koira käyttäytyi aina hyvin.
Anna mennä tollaset huomautukset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
kaikki luulee pystyvänsä hallitsemaan ilman voimaa, mutta tosipaikan tullen eivät pystykään.
Sellainen sähkölamautin pannassa olisi kätevä, pysähtyisi varmasti ja olisihan siitä hupiakin. Pitäisikin patentoida vai onkohan niitä jo myynnissä.
Olen 49kg painava, 158cm pitkä nainen. Uroskoirani painaa vähän reilut 50kg. Yhden ainoan kerran olen joutunut käyttämään sen kanssa kunnolla voimaa. Nuorena tuo hurja adonis oli vakuuttunut siitä, että vastaantuleva sakemanni oli sen pahin kilpailija. Kamppasin elikon hankeen, eikä sen jälkeen tarvinnut tehdä enää mitään. Vaikka oli hampaat irvessä vastaantulevalle koiralle, ei uskaltanut tehdä elettäkään minua vastaan. Siinä se lojui kyljellään ja killitti silmät ymmyrkäisenä, että mitä minä nyt muka tein? Siinä sulle voimankäyttöä.
rakki sinulle adonis...
Joo ei kannata välittää.. etkä muutenkaan ole niin pieni ettet pysty sakun kokoista koiraa pitämään... kyllä koira pitää sua johtajanaan vaikka olisit minkäkokoinen tahansa ja näin ollen tottelee kun on oikein koulutettu:) Minun yhellä tutulla (joka kanssa on pienikokoinen nainen) on isokokoinen tanskandoggi uros eikä mitään ongelmia.. hauskan näköinen pari vaan kun menevät vierekkäin kun koira on reilun 80cm korkea:D
minä en pienistä välitvaanminulla on pieni koira ollut näet sen olenaikaiso mutta pieni koiranion erittäin ovela.
Miksi pienen ihmisen pitäisi rajoittaa rotuvalintaansa. Jos koiraa ei pysty hallitsemaan muulla kuin voimalla, silloin rotu on väärä tai ei edes ansaitse koiraa. Pienet ihmiset, varsinkin naiset panostavat koiran opetukseen jo pennusta koska sisäistävät kasvatuksen/koulutuksen merkityksen.
Ennemminkin näkee isoja (todella isoja) miehiä joilla on täysin kouluttamattomia koiria. Jopa kääpiörotuisia. Nähty on sekä kotioloissa että näyttelyissä. Koira vie miestä eikä mies koiraa.
Kyläpaikassa nähtyä; talon isäntä yritti lähteä kotonta, ovenraossa potkiskeli kääpiökoiran suuntaan. Koira tähtäsi lahkeeseen ja siinä vietiin miestä.
Jos joku tulee huuhtelemaan, sano koirallesi että, tule pikkuinen iso setä on hyvin vihainen, mennään pois. Tai kehoita koiraa hyppäämään sykkyyn.
Sama pienten koirien pelokkaiden omistajien kohdalla, huuda jo kaukaa ja kysy onko pikkukoira mahdollisesti vihainen. Ja kiellä ettei sitä saa päästää koirasi luo ettei se pääse puremaan sitä.
Ilo on aina ensin ehtivän puolella.
"Sama pienten koirien pelokkaiden omistajien kohdalla, huuda jo kaukaa ja kysy onko pikkukoira mahdollisesti vihainen. Ja kiellä ettei sitä saa päästää koirasi luo ettei se pääse puremaan sitä."
- Jaha, ja minkähänlaisen mielikuvan tuo antaakaan emännästä joka kulkee kahden ison koiran kanssa eikä muka uskalla kulkea edes niiden kanssa pelkäämättä?
Ihan vakavastikin puhuen, niin kaikki poikkeava käytös vastaantulijassa saattaa paljastaa sille mahdollisesti vielä pelokkaammalle koiralle sen heikon kohtasi. Ja tämä tietää ongelmia ohitukseen puolin ja usein myös toisin.
Olen täysin samaa mieltä siitä että koiraa ei hallita fyysisellä voimalla - psyykkisellä kyllä! Ei koiralle merkitse omistajan koko mitään kunhan vain löytyy oikea johtajuus ja sillä ei tosiaan ole mitään tekemistä omistajan koon kanssa! Tottakai pennun kouluttaminen vie oman aikansa ja sinä aikana voi haavereita sattuua mutta ne korjataan ajan kanssa. Joillakin miehillä vain on pätemisen tarve ja he uskovat että koiraa hallitaan parhaiten kurilla ja kovalla ruuminvoimalla! Näin ei todellakaan ole! jatka kuten tähänkin asti ja onnea eteenpäin pennun kanssa ja muutenkin!
Olen 161cm pitkä hento nainen ja tykkään isoista koirista, koska jaksavat kulkea pitkillä patikkalenkeillä mukana. 1. koirani oli sakemanni. Sain jatkuvasti kuulla (miehiltä), että koirani painaa enemmän kuin minä tai että mitä teen, jos "petoni" päättää lähteä käpälämäkeen. Tokaisin tuohon jälkimmäiseen, että "käsken sen maahan, mitä sinä sitten tekisit?". Nyt minulla on väkivahva, vankka, hyväkuntoinen karjalankarhukoira. Mahtava koira, mutta oli kieltämättä haastava kouluttaa. Kun se oppi kuka on emäntä, ei enää ole ollut mitään ongelmia. Silti ukot (etenkin metsästäjät) jaksavat mulkoilla ja pyöritellä pieniaivoisia päitään, mutta kysyn vaan miksi minun koirani tottelee käskyjäni, kun heidän verihurttansa eivät välitä vähääkään vaikka ukot kuinka karjuvat...
No, kirjoitin tämän vain sillä, että älä vähääkään välitä mitä ne siellä kadulla huutelevat. Teet oikein, kun koulutat koirasi, etkä hakkaa niitä nöyriksi. Tuon kommentin sanonut ei ilmiselvästikään tajua koirista ja niiden kouluttamisesta hevonpaskaa.