Monikansalliset odottavat kieli pitkällä suurkuntien ostopalvelusopimuksia
Kai Sadinmaa, pappi ja käsikirjoittaja
"Kuntauudistus ei onnistu koska sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Se on ylhäältä johdettu, dogmaattinen, suuruuden ekonomiaan jumittunut pakkomielle, jonka yksi lähitarkoitus voi olla keskustan upottaminen, niin kuin Hannes Mäntyranta omassa puheenvuorossaan sanoo.
Jos uudistuksesta koituvat säästöt ovat kyseenalaisia, tässä täytyy olla myös ideologinen syy. Kaikkien suursikaloiden ja hypermarkettien äidillä, EU:lla, on tässä sormensa pelissä. Siitä suosta tämäkin nousee, tehokkuuden savuverhoon kätketystä alistamisideologiasta. Luodaan suuria yksiköitä, etäännytetään valta, tehdään se kasvottomaksi, jotta saadaan helpommin hallittavia alamaisia.
Uudistus ei onnistu koska se heikentää kuntalaisten itsemäärämisoikeutta ja hankaloittaa heidän elämäänsä. Se lisää ihmisten katkeruutta valtiota kohtaan ja tunnetta siitä että heidät on jätetty oman onnensa nojaan.
Kyse on myös talousideologiasta. Suurkunnat ostopalveluja hallinnoivana yksikkönä tekee niistä houkuttelevan monikansallisille yrityksille. Hyvinvointivaltion tärkeimmät saavutukset kuten terveydenhuolto ja koulutus luovutetaan markkinoiden heiteltäväksi. Suuret firmat kilpailevat itsensä halvalla sisään ja kun monopoliasema on saavutettu, hinnat voi nostaa."
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/monikansalliset odottavat kieli pitkalla suurkuntien ostopalvelusopimuksia/a774561
"Kasvukeskuksille ja hiipuville seutukunnille on kehittynyt omat, osin vastakkaiset ongelmansa, jotka yritetään nyt ratkaista samalla lääkkeellä: kuntaliitoksilla.
Kuntauudistuksessa on keskitytty hallinnollisiin rajoihin ja rakenteisiin. Kuntalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omaa lähiympäristöään ja omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon ovat jääneet sivuosaan.
Tuhansien neliökilometrien kokoisissa suurkunnissa etäisyys valtuustotalolta kuntalaiseen kasvaa liian suureksi. Vastapainoksi tarvitaan kylä- ja kaupunginosavaltuustoja, jotka ovat riittävän lähellä kuntalaisia päättääkseen esimerkiksi katusuunnitelmista, asemakaavoista ja paikallisista palveluista.
Vastaavasti nykyiset kunnat ovat liian pieniä huolehtiakseen yksin esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, seutukaavoituksesta tai joukkoliikenteestä. Niitä varten on jouduttu luomaan erilaisia sairaanhoitopiirejä, kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä ja maakuntavaltuustoja.
Kuntayhtymät hallitsevat ja tuottavat yhä suuremman osan kuntien palveluista. Silti kuntalaisten ja vaaleilla valittujen valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa niiden toimintaan, ovat vähäiset.
Onko agraariyhteiskunnan tarpeisiin syntynyt kunta ylipäätään enää sopiva malli huolehtia päätöksenteosta ja julkisista palveluista sekä paikallisella että seudullisella tasolla?"
lainaus Jyrki Kasvin kommentista
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/kuntaliitosta tarjotaan laakkeeksi kuntien kaikkiin vaivoihin/a774553
Lapsiasiavaltuutettu Aujlan kommentti:
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/hallinnonalojen rajat suurempi ongelma kuin kuntarajat
Kai Sadinmaa, pappi ja käsikirjoittaja
"Kuntauudistus ei onnistu koska sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Se on ylhäältä johdettu, dogmaattinen, suuruuden ekonomiaan jumittunut pakkomielle, jonka yksi lähitarkoitus voi olla keskustan upottaminen, niin kuin Hannes Mäntyranta omassa puheenvuorossaan sanoo.
Jos uudistuksesta koituvat säästöt ovat kyseenalaisia, tässä täytyy olla myös ideologinen syy. Kaikkien suursikaloiden ja hypermarkettien äidillä, EU:lla, on tässä sormensa pelissä. Siitä suosta tämäkin nousee, tehokkuuden savuverhoon kätketystä alistamisideologiasta. Luodaan suuria yksiköitä, etäännytetään valta, tehdään se kasvottomaksi, jotta saadaan helpommin hallittavia alamaisia.
Uudistus ei onnistu koska se heikentää kuntalaisten itsemäärämisoikeutta ja hankaloittaa heidän elämäänsä. Se lisää ihmisten katkeruutta valtiota kohtaan ja tunnetta siitä että heidät on jätetty oman onnensa nojaan.
Kyse on myös talousideologiasta. Suurkunnat ostopalveluja hallinnoivana yksikkönä tekee niistä houkuttelevan monikansallisille yrityksille. Hyvinvointivaltion tärkeimmät saavutukset kuten terveydenhuolto ja koulutus luovutetaan markkinoiden heiteltäväksi. Suuret firmat kilpailevat itsensä halvalla sisään ja kun monopoliasema on saavutettu, hinnat voi nostaa."
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/monikansalliset odottavat kieli pitkalla suurkuntien ostopalvelusopimuksia/a774561
"Kasvukeskuksille ja hiipuville seutukunnille on kehittynyt omat, osin vastakkaiset ongelmansa, jotka yritetään nyt ratkaista samalla lääkkeellä: kuntaliitoksilla.
Kuntauudistuksessa on keskitytty hallinnollisiin rajoihin ja rakenteisiin. Kuntalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omaa lähiympäristöään ja omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon ovat jääneet sivuosaan.
Tuhansien neliökilometrien kokoisissa suurkunnissa etäisyys valtuustotalolta kuntalaiseen kasvaa liian suureksi. Vastapainoksi tarvitaan kylä- ja kaupunginosavaltuustoja, jotka ovat riittävän lähellä kuntalaisia päättääkseen esimerkiksi katusuunnitelmista, asemakaavoista ja paikallisista palveluista.
Vastaavasti nykyiset kunnat ovat liian pieniä huolehtiakseen yksin esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, seutukaavoituksesta tai joukkoliikenteestä. Niitä varten on jouduttu luomaan erilaisia sairaanhoitopiirejä, kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä ja maakuntavaltuustoja.
Kuntayhtymät hallitsevat ja tuottavat yhä suuremman osan kuntien palveluista. Silti kuntalaisten ja vaaleilla valittujen valtuutettujen mahdollisuudet vaikuttaa niiden toimintaan, ovat vähäiset.
Onko agraariyhteiskunnan tarpeisiin syntynyt kunta ylipäätään enää sopiva malli huolehtia päätöksenteosta ja julkisista palveluista sekä paikallisella että seudullisella tasolla?"
lainaus Jyrki Kasvin kommentista
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/kuntaliitosta tarjotaan laakkeeksi kuntien kaikkiin vaivoihin/a774553
Lapsiasiavaltuutettu Aujlan kommentti:
http://www.talouselama.fi/tebatti2012/hallinnonalojen rajat suurempi ongelma kuin kuntarajat
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jossain oli uutinen, että jopa kuntaliitokset saattavat lisätä huostaanottoja. Kuka löytää linkin uutiseen?
Täässä on yksi uutinen, 25.10. -09
http://www.ts.fi/online/lahialue/83458.html
"Pikkukunnissa asuvilla apua tarvitsevilla lapsilla on suurempi todennäköisyys tulla huostaanotetuksi, kun kunta liittyy isompaan kuntaan. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on kynnyksen madaltuminen niille lasten kannalta välttämättömille toimenpiteille, joita pienessä kunnassa ei välttämättä ole rohjettu tehdä.
Naantalissakin
määrä kasvanut
Lasta kohden laskettuna Salossa on lastensuojelun henkilökuntaa vähiten koko maakunnassa. Tiimityöskentely onkin nyt aiempaa tehokkaampaa.
– Asiantuntemus on pieniä kuntia parempaa. Siksi ongelmiin on helpompi puuttua ja tehdä niitä vaikeitakin ratkaisuja, jotka etenkin alkuvaiheessa näkyvät huostaanottojen ja sijoitusten lisääntymisenä.
Myös Naantalin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti sanoo, että lasten huostaanotot ovat kasvaneet Naantalissa huomattavasti kuntaliitoksen jälkeen. Yhtenä syynä hänkin pitää neljän vanhan kunnan toimintatapojen yhtenäistämistä."
-ja nyt ollaan valtion vankiloitakin sulkemassa, silti kaavaillaan yksityisvankiloita...-asiat menee NIIN jenkkimäisiksi kuin vaan voi...
"05.08.2011, 00:21
Ei nimimerkkiä
Vieras
Viestejä: n/a
Vakiovalinta Homlund: "yksityinen vankila on nyt bisnestä"
Kova pula vankiloista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä. Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) veli, joka näkee yksityisvankiloiden perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, niin sanottuun humanitaariseen logistiikkaan.
– Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää yksityisvankilaa. Toteutuessaan se olisi Suomen avoimimpia.
Samalla kuviossa haisee myös bisnekseltä. Valtio huolehtii yksityisvankiloiden vuokrakuluista. Myös Ilkan kytkös valtakunnanpolitiikkaan saattaa herättää kysymyksiä.
– Jos siskoni Annen kontolla olisivat vankeinhoito-asiat, en olisi tällaiseen lähtenyt, vastaa Ilkka jääviyskysymykseen."
Olisiko Suomen otettava mallia Kolumbian vankilamaailmasta. Siellä vankilan sisällä on oma vankila, johon pääsee vaan omalla rahalla, Sisäpiirin vankilassa saa elää yhtä makeata elämää kuin "siviilissäkin" mutta omalla rahalla. Sisäpiirin asukkailla on oma asunto kaikkine mukavuuksineen ja oikeuksineen. Sisäpiirin vankilan ulkopuolella on laaja jalkapallokenttä, johoin sitten muut rahattomat vangit saa olla ja jos haluaa syödä, niin pitää tehdä sen eteen työtä sisäpiirin vankila-asukkaille.
Ei tarvitse olla valtion palkkaamia vanginvartioita, koska sisäpiirin asukkailla on oma henkivartia vahtimassa päämiestään. Ei maksa valtiolle mitään!!!!
Kunnallispöhö
Ekspansio aiheuttaa monimutkaistumista ja monimutkaistuminen rappeutumista
- Parkinsonin III laki -
Ruukinmatruuna luki tyrmistyneenä rosollihallituksen suunnitelmista kuntien konsolidoinnista. Ruukinmatruuna puhuu "rosollihallituksesta", koska rosolli on sekä sekasotkuista, tahrivaa että hyvin pahanmakuista. [Että viitsitään pilata hyvät vihannekset keittämällä ne.] Tavoitteena on siis konsolidoida nykyiset 336 kuntaa seitsemäksikymmeneksi.
Seitsemäksikymmeneksi? Ellei Hanlonin partaveitsi kehottaisi olettamaan, ettei ikinä tule olettaa ilkeydeksi mitään sellaista, minkä voi selittää typeryydeksi, ruukinmatruuna toteaisi, että Kokoomus on nyt paljastanut oikeat kasvonsa plutokratian rakkikoirana. Kyseessä on aivan puhdas yritys murskata Keskusta puolueena - sillä Keskustan voima on juurikin maaseudussa ja kunnallispolitiikassa. Mutta Kokoomus on nimenomaan suurpääoman puolue ja edunvalvoja, ja Kokoomus pyrkii kaventamaan tavallisen hallintoalamaisen mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa sekä konsolidoimaan valtaa - niin taloudellista kuin hallinnollistakin - mahdollisimman suuriksi yksiköiksi. Tässä kuntakonsolidointi sopii Kokoomuksen muottiin kuin nenä naamaan.
No. Kunta on Suomen paikallishallinnossa pienin autonominen yksikkö, ja sen tehtävät on määritelty kuntalaissa. Kunnan tehtävänä on mahdollistaa demokratian toteutuminen paikallistasolla sekä hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät joko itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Näitä peruspalveluita ovat mm. terveydenhoito, vanhuspalvelut, lastenhoitopalvelut, pelastustoimi, sosiaalitoimi sekä koulutoimi. Yleensäkin ottaen kunnat hoitavat suunnilleen kaiken maanpuolustuksen ja infrastruktuurin ylläpidon ulkopuolisen julkisen sektorin palvelut. Ei ole liioiteltua sanoa, että skandinaavinen hyvinvointivaltio perustuu kuntiin - ei valtioon, sillä juurikin kunnat - ei valtio - tuottavat palveluita joita me kaikki käytämme. Todettakoon, että sana "kunta" on samaa kantaa kuin karjalan "kontu" ja eestin "kond" - ne tarkoittavat ihmisen lähiympäristöä.
Kokoomuksen tavoitteena on pienten yksiköiden konsolidoiminen isoiksi niin, että niitä on helppoa hallita ja kontrolloida jolloin ne voidaan alistaa pääomalle - joko kotimaiselle tai kansainväliselle. Samalla saadaan siirrettyä valtaa pois demokratialta ja plutokratialle - pois tavalliselta sukankuluttajalta herroille.
Suomessa on ollut itsenäisyyden aikaan kaikenkaikkiaan noin 600 kuntaa. Osa niistä menetettiin Neuvostoliitolle sodan seurauksena, ja osa on konsolidoitu pois kuntaliitoksen myötä. Kuntaliitokseen ryhdytään yleensä silloin, kun kunta on joko sörssinyt taloutensa todella pahasti tai on niin pieni, ettei se kykene kokoamaan riittävää veropohjaa palvelujen ylläpitämiseen. Mutta asialla on myös kääntöpuolensa: kun kaksi kerjäläistä naitetaan yhteen, tuloksena yleensä ei ole yksi porho - vaan tilanne on entistä hullumpi, kun saadaan aikaan kooltaan kaksinkertainen kunta, jolla ei suinkaan ole yksinkertainen, vaan enemmän kuin kaksinkertainen byrokratia. Edellä siteerattu Parkinsonin III laki tarkoittaa, että mitä suuremmaksi organisaatio kasvaa, sitä monimutkaisemmaksi ja kompleksisemmaksi se tulee - tämä johtuu pelkästään jo Newtonin binomijakaumasta ja interaktioista. Ne eivät suinkaan kasva lineaarisesti, vaan eksponentiaalisesti, organisaation koon kasvaessa. Tästä syystä kaikki suuryritykset ovat hyvin byrokraattisia ja jähmeitä organisaatioita, kun taas pienyritykset vikkeliä.
Toisinaan kuntaliitokseen ryhdytään siksi, että on olemassa kaupunki, joka on sörssinyt taloutensa, ja naapurissa on vauras kunta. Tämä kunta liitetään kaupunkiin, että kaupungin toilailuille saadaan maksaja. Näin kävi mm. Säynätsalolle, ja näin on käymässä Espoolle, Kauniaisille, Raisiolle ja Naantalille - sekä Helsinki että Turku ovat korviaan myöten veloissa.
Ruukinmatruuna kutsuu tätä Kokoomuksen ajamaa konsolidointilinjaa nimellä kunnallispöhö - sillä sen lopputuloksena on suuria, pöhöttyneitä, yksiköitä, joissa on paljon pientä yksikköä kankeampi byrokratia ja heikompi kyky suoriutua peruspalveluistaan ja niiden tuottamisesta. Kun kaksi köyhää kuntaa pannaan yhteen, veropohja ei parane, mutta menopohja kasvaa - etäisyydet pitenevät ja väkiluku kasvaa. Vaikka päällekkäisistä organisaatioista päästään, byrokratia ei silti pienene vaan kasvaa; tämä on tuttua kaikista yritysfuusioista, ja byrokratia muuttuu samalla entistä hitaammaksi ja jähmeämmäksi. Ainoa, mikä on varmaa, on että palvelut heikkenevät.
...jatkuu
Asiaa nimittäin on tutkittu sotilaspsykologiassa. Ihmisen normaaliyhteisön koko on noin 150 ihmistä, ja tämä tunnetaan nimellä Dunbarin luku. Tämä ei ole sattumaa; perusyksikön eli komppanian (patterin, lentueen, eskadroonan, viirikön) koko on juuri tuo noin 150 miestä. Tästä eteenpäin yksikkökoko kasvaa suunnilleen kolmen kertomina: kolme komppaniaa on pataljoona ja kolme pataljoonaa rykmentti. Rykmentin koko on noin 2000 miestä, ja se on suurin yksikkö, joka kykenee toimimaan yhtenäisenä operatiivisena organisaationa. Sattumoisin tämä on myös pitäjän optimiväkimäärä - 2000 ihmistä on se koko, jossa autonominen yksikkö toimii parhaimmin. Mikäli organisaation koko kasvaa tästä, se alkaa itsestään jakautumaan pienempiin yksiköihin - ja mitä isommasta organisaatiosta on kyse, sitä vähemmän kommunikaatiota näillä yksiköillä on toistensa välillä. Tämän vuoksi prikaati - jossa on 3000-7000 miestä - ei ole yksikkö vaan yhtymä, ja sillä on erillinen esikuntakomppania yksinomaan byrokratian ja teknisten palvelujen hoitoa varten. Yksikön koon kasvu merkitsee myös byrokratian ekspansiota. Tähän myös Jared Diamond on kiinnittänyt huomiota kirjassaan Guns, Germs and Steel luvussa From Egalitarism to Kleptocracy - miksi pienyhteisöt ovat demokraattisia ja egalitaarisia, mutta miksi suuryhteisöt perustuvat despotialle ja kleptokratialle. Suomessa suurin yhtymä on armeijakunta - se on suurin käytännöllinen yhtymä ennenkuin byrokratia, logistiikka ja komentoketju menevät niin kankeiksi, ettei yhtymäkoon kasvattamisella saada mitään hyötyä. Armeijakunnan koko on 20 000 - 40 000 miestä - joka siis vastaa keskikokoista kaupunkia!
Tämä on siis maksimikoko hyvin ja jouheasti toimivalle yhteisölle - tätä suuremmat yhteisöt ja organisaatiot muuttuvat hyvin kankeiksi, byrokraattisiksi ja jähmeiksi. Byrokratia ei kasva lineaarisesti yhteisön koon kasvaessa, vaan eksponentiaalisesti; ja pahaksi onneksi jokainen byrokratia pyrkii kasvamaan niin isoksi, että se kykenee pyörittämään itse itseään. Kuntakoon kasvattaminen yli 20 000 asukkaan ei suinkaan tehosta kunnan toimintaa, vaan lamauttaa - juurikin byrokratian paisumisen vuoksi.
Ja tästä syystä kaikki Euroopan suurkaupungit koostuvat lukuisista pienkaupungeista. Ei tarvitse mennä Tukholmaa pitemmälle, kun sieltä löytyy Tyresö, Lidingö, Danderyd, Nacka, Solna, Täby, Botkyrka, Haninge, Nacka, Sundbyberg jne. Lontoo koostuu 44 erillisestä kaupungista ja Berliini kahdestatoista, joista kummassakaan yksikään ei ole miljoonakaupunki. Siksi ruukinmatruunaa todella ihmetyttää into koota pääkaupunkiseudusta yksi ainoa yli miljoonan asukkaan megalomaaninen möhköfantti - joka tulisi olemaan hirvittävän byrokraattinen, kankea - ja todennäköisesti kykenemätön huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistään. Samoin Suur-Tampere ja Suur-Turku olisivat liian isoja yksiköitä - niissä välimatkat kasvaisivat liian isoiksi tehokkaaseen asioiden hoitoon.
Yritys konsolidoida kuntia työssäkäyntialueen mukaan on kertakaikkisen aivokuollut idea. Sillä saadaan aikaan vain valtava määrä byrokratiaa, tehottomuutta ja mielivaltaa - ja tällaiset pöhökunnat ovat hirveän epädemokraattisia ja harvainvaltaisia.
Asialla on vielä psykologinenkin puolensa. Ihmisellä on aina oma kotiseutu- ja paikallisidentiteettinsä, ja kuntakonsolidoinnit merkitsevät tämän perusturvallisuuden ja identiteetin järkkymistä. Tuloksena on iso joukko välinpitämättömiä, "juurettomia kosmopoliitteja", jotka eivät tiedä mistä he ovat kotoisin ja keitä he ovat. Toki tällaisia ihmisiä on helppoa hallita ja tylyttää mutta jotka eivät piittaa sen enempää yhteisöstään kuin yhteiskunnastakaan. Ruukinmatruunan lukijoilla on varmasti itselläänkin kokemuksia kuntaliitoksista - ja niissä syntyy valtava määrä katkeruutta, varsinkin silloin, jos entisestä kuntakeskuksesta tuleekin uudessa pöhökunnassa syrjäkylä - joka laiminlyödään. Pahimmassa tapauksessa palvelut romahtavat aivan täysin.
Mikä sitten avuksi? Onko muita vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseen kuin kunta ja valtio - tai sitten plutokratia?
On - ja se on maakunta. Lääni, kihlakunta, maakunta, kuntainliitto - millä nimellä sitä halutaankin kutsua - on kuntien yhteenliittymä, joka toimii kuntien keskusorganisaationa ja yhteistyöelimenä. Jo tähänkin saakka on onnistuttu tuottamaan palveluita kuntainliittotasolla.
Meillä ei ole kerrassaan mitään syytä turhiin kuntakonsolidointeihin. Ainoa, mitä tosiasiallisesti tarvitaan, on kuntayhteistyön tiivistäminen ja maakuntaorganisaation luominen kunta- ja valtiotason välille. Ahvenanmaa on siinä esimerkkinä, eli miten saadaan paikallisorganisaatio toimimaan. Niitä palveluita, jotka ovat liian kalliita yksittäisten kuntien tuottaa, voidaan hyvin siirtää maakuntatason tuotettavaksi ilman että tarvitaan kuntaliitoksia.
.. Kokoomus on nyt paljastanut oikean karvansa, ja se ei ole kaunis.
tekstin lyhennelmä takkirauta- blogi, Kunnallispöhö
Byrokrata ei vähene tulevissa kuntaliitoksissa , päinvastoin. Kaikkien liitoskuntien pomot hoveineen saavat ja osaavat pitää työpaikkansa. Toisiaan inhoavien pomojen väliin vain palkataan uusia pomoja viestinviejiksi.
Näiden ammattiverkostoitujien ( lue:juonittelijoiden ) määrää ei saa vähennettyä kirveelläkään. Eli henkilöstovähennykset tulevat kohdistumaan vain oikeata työtä tekeviin usein huonosti organisoituneisiin ja ketjuutetuissa työsuhteissa kitkuttaviin infrastruktuurin ylläpitäjiin ; sairaanhoitajiin, opettajiin, poliiseihin, päivähoidon työntekijöihin, huolto- ja kunnossapitotyöläisiin jne.
Vain yksi asia on varma ja se on palvelujen huononeminen.
Maahanmuuttajia ja etenkin maahanmuuttajanaisten turvallisuutta varten on luotu markittävä Lotta, Hyvä sisar verkosto, jotka päivystävät yötä päivää 24/h vrk.
On täysin ymmärrettävää, että suomalaisille lapsiperheille ei riitä enään voimia, eivätkä rahatkaan riitä, jotenka ilmeisesti suomalaisperheet on raivattava pois tieltä.
http://www.monikanaiset.fi/
----------------
Kuntauudistus avaa mahdollisuuden parempiin palveluihin
KU
Pohjanmaan Vasemmiston mielestä nyt aloitettu kuntarakenneuudistus antaa mahdollisuuden parempien palveluiden toteuttamiselle myös suurempien kuntarakenteiden reuna-alueille.
Vanhan Vaasan läänin alueella muuttovoittoisia kuntia ovat lähinnä suurimmat kaupunkiseudut. Työikäinen väestö reuna-alueiden kunnista hakeutuu kaupunkiseuduille. Tällainen kehitys vaarantaa tulevaisuudessa muuttotappiokuntien elinmahdollisuuksia ja palvelurakennetta.
Jo nyt on nähtävissä monien kuntien reuna-alueiden elinehtojen heikkeneminen. Esimerkiksi kyläkouluja ja kirjastopalveluja on lopetettu. Samoin päivähoidon ja vanhustenhoidon palveluja on heikennetty.
Valta karkaa päättäjiltä
Nykyinen kehitys on siirtänyt kunnallisen päätöksenteon kuntapäättäjiltä erilaisille liikelaitoksille ja kuntayhtymille. Vaaleilla valittujen valtuutettujen valta on heikentynyt.
Kuntien taloudellinen ahdinko on pakottanut palveluiden keskittämisen kuntakeskuksiin. Tämä kaikki on toteutunut ilman oleellisia kuntarakenneuudistuksia, sekä joissakin jo tehdyissä kuntaliitoksissa.
Pohjanmaan Vasemmisto näkee, että nyt aloitettu kuntarakenneuudistus antaa mahdollisuuden parempien palveluiden toteuttamiselle myös suurempien kuntarakenteiden reuna-alueille.
Vasemmiston tavoitteena kuntauudistuksessa on taata kuntalaisille lähipalvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoito, sekä koulu -ja kirjastopalvelut. Jotta nämä palvelut voidaan turvata kuntalaisille, edellytyksenä on, että kaikki veroeurot ovat yhdessä kassassa. Näin voidaan turvata kaikki oleelliset investoinnit ja hankkeet myös reuna-alueille.
Teuvalla kokoontuneen piiritoimikunnan mielestä kuntajaon toteuttaminen kiireellä voidaan heikentää toimivan palvelurakenteen rakentamista. Piirijohdon mielestä kunnille on annettava riittävästi aikaa keskinäiselle yhteistyölle. Toimivan lähidemokratian toteuttamiseksi kunnallisen itsehallinnon periaatteita tulee kunnioittaa.
Pohjanmaan Vasemmisto ei hyväksy pakkoliitoksia.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/jarjestouutiset/2735756/kuntauudistus-avaa-mahdollisuuden-parempiin-palveluihin
Katainen virittää hirvittävää eläkepommia
Pääministeri Jyrki Katainen onnistuu todennäköisesti siinä, missä ex-pääministeri Matti Vanhanen ei. Vanhanen keksi muutama talvi takaperin hiihdellessään Rukan lumilla, että eläkeikää pitäisi nostaa.
Äläkkä oli hirveä, eikä Vanhasen idea mennyt läpi.
Nyt Jyrki Katainen lähestyy eläköitymisiän nostoa paljon juonikkaammalla tavalla.
Kataisen johtama hallitus aikoo yhdistää Suomen kuntia. Kuntien yhdistämistä seuraa kaksi asiaa: kuntien työntekijät saavat viiden vuoden irtisanomissuojan ja heidän palkkansa nousevat, koska palkat harmonisoidaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuret ikäluokat saavat viiden vuoden jatkoajan, jolloin heitä ei irtisanota ja palkka nousee. Suuret ikäluokat ovat nyt siinä iässä, että moni heistä pystyy nauttimaan täysin rinnoin työuran pidentämiseen tarkoitetusta eläkkeen superkarttumasta.
Kun nämä superkarttumia keränneet jäävät viiden vuoden kuluttua eläkkeelle, eläkemenot kasvavat hurjasti.
Kataisen hallitus puuhaa nyt kultaista kädenpuristusta suurille ikäluokille, ja se voi käydä kamalan kalliiksi muille.
http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen virittaa hirvittavaa elakepommia/a776461
Vasemmisto varoittaa: Palveluja ei saa heivata kuntauudistuksella
KU
Vasemmistoliitto painottaa, että kuntauudistusta ei saa käyttää tekosyynä julkisten palvelujen alasajoon.
Asiaan otti keskiviikkona kantaa Helsingissä kokoontunut puoluehallitus.
– Palvelut tulee tuottaa kuntauudistuksen jälkeenkin pääsääntöisesti kunnan omana työnä. Kuntauudistusta ei saa käyttää keinona julkisen palvelutuotannon alasajoon ja ulkoistamiseen, puoluehallitus toteaa kannanotossaan.
Kuntarakenneuudistusesitys on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa. Sen mukaan Suomen runsas 300 kuntaa yhdistettäisiin vajaaksi 70 kunnaksi.
Vasemmisto pitää uudistuksen lähtökohtana palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamista kuntalaisille.
– Kuntauudistuksessa on panostettava myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Pakkotoimet eivät tue kuntauudistuksen toteuttamista, puoluehallitus muistuttaa.
Se pitää kuntauudistusta tarpeellisena.
– Vahvoihin peruskuntiin ja luonnollisiin työssäkäynti- ja asiointialueisiin tähtäävää uudistustyötä tarvitaan. Kuntien väliset talouserot kasvavat, palvelujen laatu ja saatavuus on uhattuna, väestökehitys on epätasaista ja yhteistyö maankäytössä ontuu. Päätöksenteko on jo karannut kuntalaisten ulottumattomiin.
Vasemmisto muistuttaa, että kuntakierroksella kuntia ja kuntalaisia on kuultava aidosti.
– Kunnilla tulee olla uudistuksessa mahdollisuus rakentaa omista lähtökohdistaan toimivat lähipalvelut, lähidemokratia ja turvallinen ja ekologinen yhdyskuntarakenne.
KU
Kuntaliitokset ovat passé. Pitää alkaa keskustella siitä, että mihin kuntia ylipäätään tarvitaan.
– Eipä mihinkään.
Ne tuottavat esimerkiksi niin ylikallista sairaanhoitoa sairaille, että siihen kunnat näyttävät tulevina vuosina kaatuvan. Eri palveluiden taso vaihtelee dramaattisesti sen mukaan missä kunnassa ihminen asuu. Kuntajärjestelmä alkaa olla vaarallinen suomalaisten oikeusturvalle.
Viheliäisellä tavalla Suomen kunnat eroavat siinä, että palveluiden sisältökin ymmärretään kunnissa eri tavoin. Lastensuojelu on kuvaava esimerkki. Perhe, josta kunta A huostaanottaa lapset pakolla ja vastentahtoisesti ja kustantaa lapsille laitospaikan täysi-ikään saakka, on kunnan B mielestä tavallinen lapsiperhe.
Tosiasiassa tilanne on lastensuojelussa tuota kuvaamaanikin pahempi.
Lainsäätäjä on virittänyt kuntien välille kilpailun siitä, kuka ehtii huostaanottaa lapset ensin. Jos perhe muuttaa toiseen kuntaan, kannattaa uuden asuinkunnan olla heti hyvin valppaana. Sen pitää alkaa välittömästi etsiä perheestä vikoja, jotta lapset voidaan huostaanottaa riittävän nopeasti muuton jälkeen. Uusi asuinkunta voi tällöin kaataa erittäin kalliit sijaishuollon kustannukset vanhan asuinkunnan maksettavaksi.
Kätevää.
Uuden asuinkunnan ei siis tarvitse lähteä suunnittelemaan perheelle mitään lastensuojelun avohuollon tukitoimia – eihän niitä kunnissa muutenkaan ole.
Avohuollon tukitoimien tarjoaminenhan olisi sulaa hulluutta, sillä mahdollisesti niiden jälkeen uusi asuinkunta joutuisi itse maksamaan lasten sijaishuollon (eli laitostamisen).
Tällainen keinotekoinen kilpailuasetelma on takuulla lisännyt huostaanottoja lastensuojelussa.
Avohuollon tukitoimet ovat silkkaa tyhmyyttä myös siksi, että kuntien lastensuojelu saa valtiolta rahaa ainoastaan sen mukaan, kuinka paljon kunta huostaanottaa lapsia. Siten lasketaan kullekin kunnalle lastensuojelukerroin.
Valtion vastavoimaksi eli ihmisten keskellä toimivaksi paikallishallinnoksi kunnista ei ole. Kunnat kyttäävät, kontrolloivat, rajoittavat ja päsmäröivät kansalaisia usein jo pahemmin kuin valtio hurjimmissa unelmissaankaan (=lainsäädäntö) pystyy.
Kuntaliitosten sijaan voidaan tehdä yksi suuri megaliitos, kaikki kunnat yhteen. Tällaista rojua ei kaipaa kukaan.
Kaisa Ruokamo Uusi Suomi
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut liian tehokas. Ei tarvita sosiaalitoimia tekemään huostaanottoja miten kunnat ovat tehneet. Liikaa on lastensuojelun erilaisia toimijoita, perhetyöntekijä-kahvittelijat käy esimerkistä. Terveydenhuollossa on ihan liian paljon tyhjää toimittavia, esimerkkinä käy jotkin huostaanotettuja pompottavat psykiatrit puoskarit ja rekisteröidyt yhdistykset.
Keskustapuolueen mahdin kunnissa saakin upottaa. Maataloustuet kokonaan pois koska maanviljelijöillä on oikeus hakea toimeentulotukea kuten kenellä tahansa. Eivät he heitteille jää.
Poliiseja on ihan liikaa. Lasten kyyditykset sijoituspaikkoihin rikottavaksi saakin lopettaa. Poliisien määrärahojen vähentäminen olisi lapsen etu.
Liian paljon on jo sosiaalitoimien syrjäyttämiä nuoria. Sossutantat on pääsääntöisesti kotivammaisia.
Kunnallispoliitikkojen varsinkin perusturvanpäättäjien osalla omat jälkeläisensä on pääosin täysiä möllejä. Sellaisten saannosten tekijät ei tarvitse olla sanomassa toisista vanhemmista yhtään mitään. Lisääntymiskyvyttömät joka taholla pois päättämästä huostaanotoista.
Jos itse olisin päättäjä niin suosisin kuntainliittoja.