Olen ottamassa koiraa joskus lähitulevaisuudessa, kun sopiva pentue sattuu kohdalle. Tarkoituksena olisi ottaa sekarotuinen koira, ja nyt olen tältäkin palstalta lueskellut näitä koulutusongelmia, ja ilmeisesti usein sekarotuisten kohdalla saattaa ongelmia tulla yksinkertaisesti siksi, että yhdistelmä ei ole oikein sopiva (kuten esim. tuo dobermanni-rottweiler -mix, josta on oma ketjunsa tuossa).
Kysynkin siis, että minkä tyyppisistä yhdistelmistä ei ainakaan kannata olla kiinnostunut, jos haluaa tällä tavalla ehkäistä käytösongelmia. Puhdasrotuisten kohdallahan on siinä mielessä helpompaa, kun niistä usein tietää mitä saa, mutta sekarotuiset voi periä milloin mitäkin piirteitä, jotka ei välttämättä sovellu yhteen.
Syy miksi sekarotuista koiraa olen katselemassa on se, että puhdasrotuiset on semmoisissa hinnoissa, ettei itsellä ole varaa ja toisaalta en mitään näyttelykoiraa yms. ole ottamassa, eli koiran ei tarvi olla "hieno" -vaan ihan tavallinen kotikoira. Perhekoiraa kun ajatellaan, niin senhän pitäisi olla rauhallinen ja pitkäpinnainen sekä helposti koulutettavissa, joten tältä pohjalta jos asiaa ajatellaan, niin millaiset yhdistelmät ei ainakaan ole sopivia?
Millaisesta rotu-yhdistelmästä ei kannata olla kiinnostunut?
83
4011
Vastaukset
- näin ajattelen
Kannatan rotukoiran ottamista kasvattajalta. Muuten tuet juuri tämmöistä sekarotuisten paperittomien koirien massatuotantoa ja niin ollen kurjia oloja. kaikki tietenkään ei näitä rahastajia ole ja vahinkopentujakin varmasti on, mutta en silti lähtisi sekarotuista etsimään. Ota selvää rauhassa eri roduista ja sitten päätöksen teet. jos on rahasta kiinni niin osamaksulla saa koiria kasvattajiltakin ja halvemmalla vaikka näyttelykelvottoman värivirheellisen pennun.
- koiran_ehdoilla
Metsästyskoirat on usein oikein mukavia perheenjäseniä, mutta se huono puoli metsästyskoirataustaisissa sekarotuisissakin on että se riistavietti saattaa olla melkoisen vahvana luonteessa. Se antaa lisähaasteita mm. luoksetulo- ja hihnakävelykoulutuksen suhteen. Ja tietyillä metsästysroduilla se haukkuherkkyys voi olla miinus etenkin jos asuu rivi/kerrostalossa. Mutta jos näillä asioilla ei ole merkitystä, niin metsästysrotuiset mixit voivat olla hyvä vaihtoehto, etenkin kun metsästyskoiria on Suomessa jalostettu pitkälle luonteen, käyttötaipumusten sekä terveyden ehdoilla, eikä niinkään ulkonäön ehdoilla. Se, että koira on sekarotuinen ei takaa esim. parempaa terveyttä jos taustalla löytyy rotuja joilla on perinnöllisiä sairauksia tai rakenteellisia ongelmia (esim. lyttykuonot).
- Suomi-rodun edustaja
No tuota... ainakin näissä pystykorvaisissa metsästyskoiraroduissa (karjalankarhukoira, jämtlannin pystykorva, suomenpystykorva yms.) kannattaa kyllä huomioida myös se, että ne vaativat liikuntaa enemmän kuin normaali koiranomistaja sitä kykenee/haluaa tarjota. Jos meinaan haluaa pärjätä niiden kanssa kerros- tai rivitalossa. Mitä enemmän koirassa on muita rotuja "laimentamassa" viettejä, niin sitä parempi.
- Karhukoirax
Suomi-rodun edustaja kirjoitti:
No tuota... ainakin näissä pystykorvaisissa metsästyskoiraroduissa (karjalankarhukoira, jämtlannin pystykorva, suomenpystykorva yms.) kannattaa kyllä huomioida myös se, että ne vaativat liikuntaa enemmän kuin normaali koiranomistaja sitä kykenee/haluaa tarjota. Jos meinaan haluaa pärjätä niiden kanssa kerros- tai rivitalossa. Mitä enemmän koirassa on muita rotuja "laimentamassa" viettejä, niin sitä parempi.
Karjalankarhukoira ei vaadi älyttömästi liikuntaa, mutta ulkoilua kyllä. Hyvin kasvatettuna se on myös hiljainen, eikä turhia räksytä. Minulla karjalankarhukoira rivitalossa. Käyn tunnin hihnalenkillä kerran päivässä kerran päivässä juoksutan metsässä vapaana annan olla takapihalla lieassa niin paljon kuin se haluaa, ja on niin tyytyväinen kuin ikinä voi koira olla. Ei räksytä ohikulkijoille, mutta ilmoittaa heti jos joku jää portin taakse tuijottamaan eli aivan mahtava vahtikoira! Kerrostaloon EN SUOSITTELE, koska kerrostalossa ei koira voi mitenkään olla ulkona niin paljon kuin huvittaa. Lisäksi kannattaa muistaa, että pihakoiraakin ON LENKITETTÄVÄ, ja kun on kyse metsästyskoirarodusta, on koiran onnellisuuden takia tärkeää viedä sitä ihan oikeaan metsään, ei pelkästään kaupungin puistoon. Metsästyskoiraa ei ole luotu kaupunkieläjäksi, vaikka osaisi myös kaupungissa asiallisesti olla.
- Suomi-rodun edustaja
Karhukoirax kirjoitti:
Karjalankarhukoira ei vaadi älyttömästi liikuntaa, mutta ulkoilua kyllä. Hyvin kasvatettuna se on myös hiljainen, eikä turhia räksytä. Minulla karjalankarhukoira rivitalossa. Käyn tunnin hihnalenkillä kerran päivässä kerran päivässä juoksutan metsässä vapaana annan olla takapihalla lieassa niin paljon kuin se haluaa, ja on niin tyytyväinen kuin ikinä voi koira olla. Ei räksytä ohikulkijoille, mutta ilmoittaa heti jos joku jää portin taakse tuijottamaan eli aivan mahtava vahtikoira! Kerrostaloon EN SUOSITTELE, koska kerrostalossa ei koira voi mitenkään olla ulkona niin paljon kuin huvittaa. Lisäksi kannattaa muistaa, että pihakoiraakin ON LENKITETTÄVÄ, ja kun on kyse metsästyskoirarodusta, on koiran onnellisuuden takia tärkeää viedä sitä ihan oikeaan metsään, ei pelkästään kaupungin puistoon. Metsästyskoiraa ei ole luotu kaupunkieläjäksi, vaikka osaisi myös kaupungissa asiallisesti olla.
Koirasi ei mahda olla riistaviettinen, jos sen kanssa metsässä pystyt ympäri vuoden olemaan... Eli, ei siis lähde etsimään esim. hirviä kilometrien päästä ja haukkumaan niitä? Omistat ilmeiseti itse metsää, jos ympäri vuoden koiraasi voit kerran päivässä metsässä juoksuttaa? Vai onko se niin, että 20.8.-31.12. käyt kerran päivään koiraasi juoksuttamassa metsässä ja muuten vain se tunnin lenkki päivässä? Siinä tapauksessa onnittelut, että noin vähillä eväillä tämä superenerginen koira pysyy kotonakin rauhallisena. Vai käytkö sen kanssa hirvimettällä? Siinä tapauksessa kuntoilua pitäisi kyllä olla enemmän ihan koiran turvallisuudenkin kannalta.
Enkä muuten usko, että riistaviettinen karhukoira on "niin tyytyväinen kuin ikinä voi koira olla", jos se ei pääse toteuttamaan rodunomaista käytöstään - eli etsimään, pysäyttämään ja haukkumaan riistaa siellä metsässä. Ei millään pahalla, mutta näin se vain on. Karhukoira voi olla ihan tyytyväinen, onhan se nöyrä koira ja sopeutuvainen sekä omat ihmiset sille tärkeitä ja yhdessäolo heidän kanssaan, mutta jos haluat nähdä kuinka koirasi silmiin syttyy se todellinen elämänilo, niin se tapahtuu metsästystilanteessa tai sen kaltaisessa toiminnassa. ...Ellei sitten koirasi ole todellakin vailla riistaviettejä. Muussa tapauksessa on erittäin itsekästä kieltää tältä koiralta tämä toiminta. Ottaisin Karjalankarhukoiran vain sohvanlämmityskäyttöön ainoastaan silloin kun se ei ole metsästävään kotiin päässyt ja piikki uhkaa. Silloinkin karhukoiraa voi käyttää haukkukokeissa, jossa ei hirviä kaadeta ja kuka vaan pääsee sinne koiransa kanssa, jos vähän näkee vaivaa asian eteen.
Sivuhuomautuksena vielä...
Ennen kuin muut älähtävät siitä kuinka ainakin he pitävät koiriaan irti ihan missä haluavat ja koska haluavat, niin todellakin muistuttaisin, että nämä karhukoirat jne. lähtevät kauemmaksi ja saattavat häiritä eläimiä näiden lisääntymsiaikana. Ja kai tosiaan niillä metsän ja metsästysoikeuden haltijoillakin jotain sananvaltaa asiaan...
- canis.familiaris
Rotukoira, niin tietää hieman mitä saa ja mihin voi varautua. seropi taas pitkänlinjan versio, joka on yleensä pystykorvainen maalaiskoira. Ei mix x mix.
- fghrhtyjui67ui87
On myös sijoituskoiramahdollisuus puhdasrotuisissa.
Mixeissä katso mitä rotuja pennussa ja tutki ne niiden ominaisuudet ja jalostukselliset piirteet tarvitseeko rotu lonkkakuvauksia, kuuluuko pevisaan, onko rodussa luonneongelmana arkuutta..
Katso molemmat vanhemmat onko terveitä kuvattu lonkat etc onko luonne hyvä.
Ja kysele onko monta pentuetta jos hermostuu niin pentueita lienee paljon..ja kyseenalaista.
Mixeissä oltava vielä tarkempi kuin puhdasrotuisissa. Niitä kun ei valvota mitenkään ja kasvattajan sana on se ainoa oli totta tai ei.
Jos molemmat vanhemmat rekattu mutta pennut jätetään rekkaamatta -todella epäilyttävää.
Ja jos emo rekattu ja tehdään tietoisesti mixejä-epäilyttävää raha kyseessä - SeRoPi
Nimen omaan ns. vahinkopentueeseen kuuluvan koiran ottaisin, jos jonkun eli olen kyllä tarkkana, ettei tule pentutehtailijalta otettua. Nämä asiat kai selviää jo silläkin, saako koiria tulla katsomaan kotiinsa, ja kyselemällä aiemmista pentueista, että onko niitä ja jos niin kuinka paljon, ja oliko nekin vahinkoja jne... Sitä ajoin kysymykselläni takaa, että minkä tyyppiset rodut ei passaa yhteen esim. joku mastiffi paimenkoira jne...
Toinen vaihtoehto minulla on, että otan puhdasrotuisen, mutta jonkin pienen virheen omaavan (värivirhe tmv.), joka on sen vuoksi halvempi, mutta kun sellaista ei välttämättä tule vastaan.
Yritän vain tässä lähinnä välttää sitä, että vahingossa menen ottamaan koiran, jossa on rotuja jotka ei sovellu ollenkaan yhteen, ja tuloksena on esim. hyvin vilkas ja taistelunhaluinen koira, vaikka emä ja isä olisivatkin kuinka mukavia koiria ja olleet kenties nähtävilläkin pentua valittaessa.- Vältä niitä
yhdistelmiä joissa on riistavietti korkealla toiselta puolelta ja toiselta osapuolelta perittynä taistelu- suojelu- tai paimenkoiratausta(erit. isokokoiset paimenrodut).
Tekemällä päinvastoin eli ottamalla tällaisen yhdistelmän, saat juurikin sellaisen hengenvaarallisen tappokoneen jota et hillitse millään. Ja jolla pääset otsikoihin.
Parhaimpia ja pitkäikäisimpiä lienee erilaiset pienehkön(n. 40-50cm) kokoiset metsästysrotuiset koirat nk. pystykorvaseropit. - ??
Vältä niitä kirjoitti:
yhdistelmiä joissa on riistavietti korkealla toiselta puolelta ja toiselta osapuolelta perittynä taistelu- suojelu- tai paimenkoiratausta(erit. isokokoiset paimenrodut).
Tekemällä päinvastoin eli ottamalla tällaisen yhdistelmän, saat juurikin sellaisen hengenvaarallisen tappokoneen jota et hillitse millään. Ja jolla pääset otsikoihin.
Parhaimpia ja pitkäikäisimpiä lienee erilaiset pienehkön(n. 40-50cm) kokoiset metsästysrotuiset koirat nk. pystykorvaseropit.Tästä välistä kysäsen, että mitkä on kaikista riistaviettisimpiä rotuja? Tahdon itsekin niitä välttää, niin mixeinä kun puhdasrotuisinakin.
- Eniten riistaviettis
?? kirjoitti:
Tästä välistä kysäsen, että mitkä on kaikista riistaviettisimpiä rotuja? Tahdon itsekin niitä välttää, niin mixeinä kun puhdasrotuisinakin.
iä taitaa olla nämä kotimaiset rodut, pystykorvat, karhukoirat, hirvikoirat, ajokoirat ja biiglet. Muista mahdollisista riistaviettisistä kannattanee lukea viestiketjuja tuolta metsästyskoirat-osiosta. Nuo ulkomaisperäiset hienostokoirat ovat suomessa jatkojalostettu useimmiten enemmän sellaisiksi mammojen tissinvälikoiriksi. Jopa noita taistelu ja suojelukoiriakin jotkut ovat yrittäneet sellaisiksi jalostaa. Mutta iltapäivälehtien otsikoista voit päätellä että homma on kesken, tai kovin laihoja on tulokset. Joten vielä enemmän vältä niitä.
- SeRoPi
Eli olenko täysin väärässä, jos ajattelen että esim. labradori novascotiannoutaja tai saksanpaimenkoira collie olisi ihan hyviä yhdistelmiä? Eli esim. kaksi noutajaa, tai kaksi paimenkoiraa, mutta miten on sitten vaikkapa saksanpaimenkoiran ja rottweilerin kaltaisten yhdistelmien laita?
- canis.familiaris
Vastaus voi olla: jooei. Ei etukäteen voi oikein tietää. Vielä se pitää huomioida, että pentueessakin voi olla huomattavia eroja luonteissa. Samasta pentueessa on niitä mixluonteita. Se on tuuria, minkä luonteinen kenellekkin tulee.
- SeRoPi
canis.familiaris kirjoitti:
Vastaus voi olla: jooei. Ei etukäteen voi oikein tietää. Vielä se pitää huomioida, että pentueessakin voi olla huomattavia eroja luonteissa. Samasta pentueessa on niitä mixluonteita. Se on tuuria, minkä luonteinen kenellekkin tulee.
Tiedostan tuon kyllä, ja eihän puhdasrotuisissakaan kaikki ole kuin yhdestä puusta veistettyjä, vaikka luonne yms. onkin helpommin ennustettavissa. Kuitenkin sitä mietin, että jos on kaksi eri rotua, jotka on jalostettu samaan tarkoitukseen ja ovat muutenkin saman tyyppisiä koiria esim. kultainnenoutaja ja labradori, niin ei kai voi mennä hirveästi metsään tuollaisen mixin kanssa..?
- nasse-tante
Vahinko laukaus oli poistettu viesti... Mäkään en kyllä ihan menis liputtamaan sen puolesta että etsimällä etsitään sekarotusta vaikka toi mikä tossa jaloissa nyttenkin köllöttelee on sekarotunen. Koskaan kun et tiedä mitä saat, ihan kun tuolla aikasemminkin on mainittu. Nykyään on paljon esim. sekotuksia rotikka-x, dopperi-x ja saku-x, omaa karua kieltään kertoo se et niille monesti etitään toista tai jopa kolmatta kotia ja ikää siinä vaiheessa koiralla on yleensä 1-2 vuotta.
Se on sekarotusten kanssa ihan tuuripeliä mitä käteen saat, toisilla tuuri parempi kun toisilla. Ja vaatii aikamoista koiratuntemusta jos tuuri onkin ei niin hyvä, et käteen ei jäis kasaa kakkaa...- Huomio!
Höpöhöpö. Sekarotuisille etsitään usein toista tai kolmatta kotia 1-2 vuoden ikäisenä sen takia, että niitä myydään liian halvalla ja ihmiset siksi ottavat niitä hetken mielijohteesta. Hetken mielijohteesta otettuun koiraan ei sitouduta. Seropien hinta pitää nostaa samaan kuin rotukoirien niin eiköhän nämä "luopumiset" vähene ihmeesti.
- nasse-tante
Huomio! kirjoitti:
Höpöhöpö. Sekarotuisille etsitään usein toista tai kolmatta kotia 1-2 vuoden ikäisenä sen takia, että niitä myydään liian halvalla ja ihmiset siksi ottavat niitä hetken mielijohteesta. Hetken mielijohteesta otettuun koiraan ei sitouduta. Seropien hinta pitää nostaa samaan kuin rotukoirien niin eiköhän nämä "luopumiset" vähene ihmeesti.
Ikävä tuottaa pettyms mut juurikin käytösongelmat on yleisin syy siihen miks tietyistä sekotuksista luovutaan. Sama se mulle onko kyse siitä että onko koiran saanu halvalla vai ei. On vaan eittämätön totuus et tietynlaiset sekotukset on ihan hullun kauppaa
- nasse-tante
nasse-tante kirjoitti:
Ikävä tuottaa pettyms mut juurikin käytösongelmat on yleisin syy siihen miks tietyistä sekotuksista luovutaan. Sama se mulle onko kyse siitä että onko koiran saanu halvalla vai ei. On vaan eittämätön totuus et tietynlaiset sekotukset on ihan hullun kauppaa
Niin ja ite en maksais sekarotusesta 50 euroo enempää, rontista ei vaihdettu senttiäkään.
- Huomio!
nasse-tante kirjoitti:
Niin ja ite en maksais sekarotusesta 50 euroo enempää, rontista ei vaihdettu senttiäkään.
Tunnen lukemattomia sekarotuisia, EN YHTÄKÄÄN KÄYTÖSONGELMAISTA, koska omistajat ovat asiantuntevia ihmisiä. Itselläni nyt kaksi seropia, molemmat aivan ihania koiria! Ei ole tullut mieleenkään luopua! Ei käytöshäiriöistä tietoakaan.
Tunnen myös monia rotukoiria, joista ensimmäisenä tulee mieleen puruherkkä, hätky sakemanni, hermoraunio mäyräkoira, ja kaikkea liikkuvaa vihaava (ei paimentava, vaan VIHAAVA) collie, jota edes ammattilaiskasvattaja ei ole saanut kuriin. Toki joukkoon mahtuu tervejärkisiäkin yksilöitä, mutta vaikeaahan tuossa valossa on uskoa, että seropit ovat alttiita käytösongelmille, jotka EIVÄT JOHTUISI OMISTAJASTA. Kyllä se vika ihan oikeasti on usein siellä hihnan toisessa päässä, ja tämä johtuu nimenomaan siitä, että seropeja otetaan miettimättä niiden halvan hinnan vuoksi. Haastavia rotuja on paljon, myös seropeissa on haastavia luonteita, mutta että olisivat haastavampia kuin rotukoirat? Ei ikinä! Kyllä hakisin käytöshäiriöiden syytä omistajasta. - nasse-tante
Huomio! kirjoitti:
Tunnen lukemattomia sekarotuisia, EN YHTÄKÄÄN KÄYTÖSONGELMAISTA, koska omistajat ovat asiantuntevia ihmisiä. Itselläni nyt kaksi seropia, molemmat aivan ihania koiria! Ei ole tullut mieleenkään luopua! Ei käytöshäiriöistä tietoakaan.
Tunnen myös monia rotukoiria, joista ensimmäisenä tulee mieleen puruherkkä, hätky sakemanni, hermoraunio mäyräkoira, ja kaikkea liikkuvaa vihaava (ei paimentava, vaan VIHAAVA) collie, jota edes ammattilaiskasvattaja ei ole saanut kuriin. Toki joukkoon mahtuu tervejärkisiäkin yksilöitä, mutta vaikeaahan tuossa valossa on uskoa, että seropit ovat alttiita käytösongelmille, jotka EIVÄT JOHTUISI OMISTAJASTA. Kyllä se vika ihan oikeasti on usein siellä hihnan toisessa päässä, ja tämä johtuu nimenomaan siitä, että seropeja otetaan miettimättä niiden halvan hinnan vuoksi. Haastavia rotuja on paljon, myös seropeissa on haastavia luonteita, mutta että olisivat haastavampia kuin rotukoirat? Ei ikinä! Kyllä hakisin käytöshäiriöiden syytä omistajasta.Joo, vika on narua pitävässä päässä, mut on syytä muistaa se että kun rotuja ruetaan sekottelemaan perii pentu vanhempien rotujen mukaisia luonteenpiirteitä ja kun rotuja on enemmän kun yks on perittävissä luonteissa paljon lisiä ja sen kautta tulevia muuttuvia tekijöitä. Esimerkkinä nyt vaikka joku laumanvartija ja vaikka valkonenpaimenkoira: toiselta puolelta voi tulla vahva vahtivietti ja toiselta puolelta periytyy mahdollinen arkuus. Mitä voi jäädä käteen jos ei osaa ohjata koiraa oikeeseen suuntaan ja kasvattaa koiraa koiran vaatimalla tavalla? Pommi.
En tumppaa kaikkia sekarotusia tai niiden omistajia, mut en kannata umpimähkäistä rotujen sekotuksia. Rontti siis myös sekarotuinen ja rodut mitkä siitä löytyy ei edusta sitä helpointa puolta ja osaamattomissa käsissä ois varmasti ongelmia koska luonnetta löytyy ja tekemisen puutteen huomaa välittömästi häröilynä.
- Yhenlainen
Tässä yksi tarina: Mulle on ollut lapsesta asti selvää, että jos joskus koiran hankin niin se on sekarotuinen. En tiedä mistä tällainen ajatus lapsen mieleeni tuli, mutta niin vahvana se on elänyt että kun oli mahdollisuus ottaa koira, niin seropia lähdin etsimään. Hinnassa oli ehdoton yläraja 100€, koska sen ylittävät hintapyynnöt oli mielestäni epäilyttävää rahastusta. Sattuipa kohdalle karhukoiramix, hinta 50€. Soitin, talon tytär oli myyjänä. Maalaistalon puhdasrotuinen kkk oli saanut vahinkopennut. Isäntä haki haulikkoa huomatessaan tapahtuneen ja aikoi päästää pennut päiviltä heti syntymän jälkeen, tytär sai kuitenkin puhuttua että pennut saa jäädä eloon ja yritetään myydä. Olivat päättäneet, että pennuista saadut rahat käytetään emän sterilointiin. 8 pentua, joista 3 vielä kotona hakiessani omaani. Niistä kolmestakin yksi oli jo varattu. Emäntä vähäsen kauhisteli, että "ei kai sentään kerrostaloon!" Raha ja pentu vaihtoivat omistajaa, sitten särähti korvaan emännän lause: " tiedä, vaikkei leikattaiskaan kun näin hyvin menee kaupaksi!" . Naureskellen sen sanoi, niin otin vitsinä. Vuoden päästä ohikulkumatkalla ajattelin käydä näyttämässä minkälainen hyväkäytöksinen nuorukainen pennusta oli kasvanut kerrostalossa. Ja mitä näinkään... "leikattu" emo parhaillaan pullautteli maailmaan uusia pentuja! Tuskin pentutehtailusta kuitenkaan on kyse, vaan ns helposta rahasta. Seurasin tarkkaan ilmoitteluja kun ne uudet pennut tuli luovutusikään ja hinta oli edelleen sama 50€. Itsellä on vielä tänäkin päivänä, neljän vuoden jälkeen, petetty olo.
Itse koiraan... riistavietti on todellakin aikamoinen rajoite. En kuuna päivänä voi edes kuvitella pitäväni koiraani vapaana. Muuten toimii kuin unelma, mutta ulkona on niin paljon ärsykkeitä mihin ei tuonrotuisen koiran kanssa toimi mitkään opit. Yksintyöskentelevä metsästyskoira viis veisaa omistajan käskyistä kun saalis sattuu nenään. Miellyttämishalua tuolla kaverilla ei ole pätkän vertaa. On kuin kissa, miettii kaikessa onko siitä itselle hyötyä. :D Haastetta on myös koiran aktivoinnissa. Yritän välttää aktiviteetteja jotka vahvistaa riistaviettiä, mutta siinäpä pulma. Heitän kepin - juoksee perään "tappamaan" sen, takaisin EI tuo, koska ei noutajaa näemmä löydy perimästä. Annan vinkulelun - "tappaa" sen että lakkaa vinkumasta. Ei siis leiki sen kanssa vaan tuhoaa parissa minuutissa tuhannen päreiksi. Parhaat lelut tuolle ovat ne puiset joissa pitää pähkäillä miten sen namin saa hampaisiinsa. Niitä ei tuhoa, vaan hoksaa aika nopeasti miten saa nenällä/tassuilla pyöräytettyä aukon kohdalleen ja herkun suuhun. Mutta niitäkin pitää olla monta että voi vaihdella. Aivotyöskentely on tuolle sällille ainoa mistä tykkää, mutta siinäkin pitää olla palkkana herkku, ei riitä kehut. :) Ja koska sällillä on vahtiviettiä, riistaviettiä ja itsepäisyyttä vaikka muille jakaa, on sillä myös oltava selkeät rajat ja tiukka kuri sen suhteen mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Väärissä käsissä tuo ois jo ongelmakoirana lopetettu. :(
Eli kun sulle joku jo suositteli "pystykorvaista metsästysrotumixiä", niin mieti oikeesti onko sulla rahkeita, kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä riittävästi tuollaiseen koiraan. Jos mä oisin tiennyt kaiken tämän ennen tuon koiran hankkimista, niin varmaan oisin jättänyt ostamatta! ;D Niinkuin jokainen koiranomistaja, myös mä mielellään eläisin sellaisen koiran kanssa jolle voi osoittaa äärettömästi hellyyttä ja lepsuilla ja koira kuitenkin käyttäytyy kuin unelma. Tuon kanssa vaan ei voi. Lepsuile jossain kohtaa, niin jo se vaivihkaa hakee enemmän valtaa itelleen. :D
Kaikki meillä käyvät ihailee tuota sälliä kun se on niiiiin lälly. Ei olis, jos mä en ois niin tiukka sen kanssa. Onneksi mun ei moneen vuoteen (toivottavasti!) tarvii miettiä seuraavaa koiraa, mutta aika hirveeltä tuntuu ajatus uuden hankkimisesta. Ehkä siinä vaiheessa kun pojasta aika jättää, on jo rotukoirienkin jalostuksessa päästy terveempään suuntaan, ehkä ei.
Melkoisessa suossa tarvot, haetpa sitten seropia tai puhdasrotuista...- SeRoPi
Hmm... Taidan sitten odotella joko sitä vähän värivirheistä ja siksi halvempaa puhdasrotuista, tai aikaa kun on isommat tulot. Tuollaista en tahdo tapahtuvan, että joku innostuu tehtailemaan pentuja, kun huomaa että menee kaupaksi.
SeRoPi kirjoitti:
Hmm... Taidan sitten odotella joko sitä vähän värivirheistä ja siksi halvempaa puhdasrotuista, tai aikaa kun on isommat tulot. Tuollaista en tahdo tapahtuvan, että joku innostuu tehtailemaan pentuja, kun huomaa että menee kaupaksi.
Mun tuntemat seropit on kyllä olleet pääosin aika helppoja ja mutkattomia koiria... paitsi lapsuudenkodin spk-karhukoirasekoitus, jonka kanssa vanhempani ei pärjänneet. :(
Yksi on virolainen rescue, jossa on epäilty olevan ainakin ajokoiraa ja terrieriä. Toinen lapinkoiran, bordercollien, collien ja bretonin sekoitus. Ja kolmas tämän (vahinko)pentu, jonka todennäköisin isäehdokas on naapurin japaninpystykorva. Mikään noista ei ole ollut vaikea kasvatettava omistajilleen. Ja kaksi noista ekasta on ollut hoidossa luonani ja olleet ihan mukavia koiria.putkiaivoinen_kissa kirjoitti:
Mun tuntemat seropit on kyllä olleet pääosin aika helppoja ja mutkattomia koiria... paitsi lapsuudenkodin spk-karhukoirasekoitus, jonka kanssa vanhempani ei pärjänneet. :(
Yksi on virolainen rescue, jossa on epäilty olevan ainakin ajokoiraa ja terrieriä. Toinen lapinkoiran, bordercollien, collien ja bretonin sekoitus. Ja kolmas tämän (vahinko)pentu, jonka todennäköisin isäehdokas on naapurin japaninpystykorva. Mikään noista ei ole ollut vaikea kasvatettava omistajilleen. Ja kaksi noista ekasta on ollut hoidossa luonani ja olleet ihan mukavia koiria."kaksi noista ekasta" => kaksi ensiksimainittua
- Karkurikoira, muka..
Minulla on ollut karhukoira jo 10 vuotta, enkä metsästä. Ei ole riistavietti estänyt vapaana juoksuttamista. Riistavietin voimakkuus on paljon kiinni siitä millainen luonne koira on. Luonne ratkaisee, ei rotu. Aina on metsässäkin pysynyt noin 200 metrin säteellä minusta ja pitänyt huolta siitä, etten pääse 'karkuun'. Tuttavallani on karhukoira vapaana pihakoirana. Ei kuulema suostu edes lenkille metsään. Pitää vain huolen omasta reviiristään, ei sen kauemmas karkaa.
- Suomi-rodun edustaja
Olipa hyvä, että kirjoitit tuon jutun. Jos kahdella ihmisestä tuhannesta ei ole MITÄÄN ongelmaa karhukoiran kanssa (siis sellaisella, jolla ei metsästetä ja elää käytännössä kuin normaali peruslemmikki samalla liikuntamäärällä) niin mielestäni heidän ei silti kannata alkaa täällä suosittelemaan jokaiselle sukankuluttajalle tuota rotua. Se on edesvastuutonta.
Tässä jäi epäselväksi, että minkä kanssa Karjalankarhukoiraa on sekotettu, mutta aika karhukoiramaiselta nuo jutut kuulostavat. Onpa sattunut kohdalle vielä sellainen jurompi yksilö. Meillä nämä puhdasrotuset kyllä tulevat toimittamaan asioitaan ja ovat rapsuteltavina. Halia saa isompaa urosta ja nuorempaa narttuakin jos kestää pusut. On niissä kuitenkin myös sitä omien polkujensa kulkijaa, että ei sitä aina niin viitsitä olla rapsutettavina. Mutta se on karhukoiran luonnetta se. Jotkut tosiaan hyvinkin erakkoluonteita. Metsästyskykyihin sillä ei ole vaikutusta, ovat jotkut sanoneet, että jalostuksessa käyttöominaisuuksia suosimalla saadaan kiltimpiä koiria. Uros ei tuo heitettyä palloa takaisin, narttu tuo.
Jos neljän vuoden jälkeen riistavietit ovat edelleen kovat, niin ei ne siitä taida mihinkään isommin hiipua. Tällaisen koiran kanssa kannattaisi harrastaa vaikkapa jäljestämistä, jotta se pääsee vähän edes sinne ominpaan ympäristöönsä. Suosittelen lämpimästi, koirasikin vuoksi.
Ja toivottavasti olet huomannut ne koirasi pienet eleet, joilla se osoittaa rakastavansa sinua. Karhukoirilta et välttämättä saa suurikokoista MOI!:ta, mutta kyllä se silti sinusta voi tykätä. Jos tiedät koirasi pitävän sua omana ihmisenään, niin tiedä silloin myös se, että se uhraa vaikka oman henkensä sua puolustaessaan. Tämä on vähän kuin suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa, mutta kyllä se silti rakastaa hyvinkin syvästi.
Johtajuusjuttuja ei tarvitse miettiä. Olet lauman pomo kun huolehdit koirastasi ja tarjoat sille mielenkiintoisia ja koiran kannalta hyödyllisiä juttuja. Jos on ongelmia, niin silloin koiraa ei ole aktivoitu tarpeeksi ja silloin ei karhukoiran kanssa kyllä laiteta kovaa kovaa vasten. Ei tämän rodun kanssa. Mielummin käytetään vähän järkeä, itsetutkiskelua ja oveluutta. Jämäkkä pitää olla, mutta ihan turha seurata, että menetätkö tai saatko jostain asioista johtajuuspisteitä. Se on ihan puppua se.
Hyvin näytät kuitenkin koirasi kanssa pärjäävän, vaikka jonkin sortin uupumusta kuultaa tekstin takaa. Koira on kuitenkin koira, eikä se ihan kaikkea ymmärrä, joten ehkä tosiaan kannattaisi keksiä jotain mikä niitä riistaviettejä hyödyntää kuin vain taistella niitä vastaan. Tsemppiä kuitenkin jatkoon!
Niin ja jos se keltä hankit karhukoiran on ihan virallinen kasvattaja, eli on kennelnimi, niin ilmoitus vain tästä sekarotuisten tuotannosta os. www.spj.fi . Sama juttu, jos tehdään paperittomia puhdasrotuisia karhukoiria. Meillä ei ole varaa alkaa leikkimään tämän harvinaisen ja vähälukuisen suomalaisen rodun kanssa! - Suomi-rodun edustaja
Suomi-rodun edustaja kirjoitti:
Olipa hyvä, että kirjoitit tuon jutun. Jos kahdella ihmisestä tuhannesta ei ole MITÄÄN ongelmaa karhukoiran kanssa (siis sellaisella, jolla ei metsästetä ja elää käytännössä kuin normaali peruslemmikki samalla liikuntamäärällä) niin mielestäni heidän ei silti kannata alkaa täällä suosittelemaan jokaiselle sukankuluttajalle tuota rotua. Se on edesvastuutonta.
Tässä jäi epäselväksi, että minkä kanssa Karjalankarhukoiraa on sekotettu, mutta aika karhukoiramaiselta nuo jutut kuulostavat. Onpa sattunut kohdalle vielä sellainen jurompi yksilö. Meillä nämä puhdasrotuset kyllä tulevat toimittamaan asioitaan ja ovat rapsuteltavina. Halia saa isompaa urosta ja nuorempaa narttuakin jos kestää pusut. On niissä kuitenkin myös sitä omien polkujensa kulkijaa, että ei sitä aina niin viitsitä olla rapsutettavina. Mutta se on karhukoiran luonnetta se. Jotkut tosiaan hyvinkin erakkoluonteita. Metsästyskykyihin sillä ei ole vaikutusta, ovat jotkut sanoneet, että jalostuksessa käyttöominaisuuksia suosimalla saadaan kiltimpiä koiria. Uros ei tuo heitettyä palloa takaisin, narttu tuo.
Jos neljän vuoden jälkeen riistavietit ovat edelleen kovat, niin ei ne siitä taida mihinkään isommin hiipua. Tällaisen koiran kanssa kannattaisi harrastaa vaikkapa jäljestämistä, jotta se pääsee vähän edes sinne ominpaan ympäristöönsä. Suosittelen lämpimästi, koirasikin vuoksi.
Ja toivottavasti olet huomannut ne koirasi pienet eleet, joilla se osoittaa rakastavansa sinua. Karhukoirilta et välttämättä saa suurikokoista MOI!:ta, mutta kyllä se silti sinusta voi tykätä. Jos tiedät koirasi pitävän sua omana ihmisenään, niin tiedä silloin myös se, että se uhraa vaikka oman henkensä sua puolustaessaan. Tämä on vähän kuin suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa, mutta kyllä se silti rakastaa hyvinkin syvästi.
Johtajuusjuttuja ei tarvitse miettiä. Olet lauman pomo kun huolehdit koirastasi ja tarjoat sille mielenkiintoisia ja koiran kannalta hyödyllisiä juttuja. Jos on ongelmia, niin silloin koiraa ei ole aktivoitu tarpeeksi ja silloin ei karhukoiran kanssa kyllä laiteta kovaa kovaa vasten. Ei tämän rodun kanssa. Mielummin käytetään vähän järkeä, itsetutkiskelua ja oveluutta. Jämäkkä pitää olla, mutta ihan turha seurata, että menetätkö tai saatko jostain asioista johtajuuspisteitä. Se on ihan puppua se.
Hyvin näytät kuitenkin koirasi kanssa pärjäävän, vaikka jonkin sortin uupumusta kuultaa tekstin takaa. Koira on kuitenkin koira, eikä se ihan kaikkea ymmärrä, joten ehkä tosiaan kannattaisi keksiä jotain mikä niitä riistaviettejä hyödyntää kuin vain taistella niitä vastaan. Tsemppiä kuitenkin jatkoon!
Niin ja jos se keltä hankit karhukoiran on ihan virallinen kasvattaja, eli on kennelnimi, niin ilmoitus vain tästä sekarotuisten tuotannosta os. www.spj.fi . Sama juttu, jos tehdään paperittomia puhdasrotuisia karhukoiria. Meillä ei ole varaa alkaa leikkimään tämän harvinaisen ja vähälukuisen suomalaisen rodun kanssa!Yhenlaiselle siis tuo edellinen viestini.
- Yhenlainen
Suomi-rodun edustaja kirjoitti:
Olipa hyvä, että kirjoitit tuon jutun. Jos kahdella ihmisestä tuhannesta ei ole MITÄÄN ongelmaa karhukoiran kanssa (siis sellaisella, jolla ei metsästetä ja elää käytännössä kuin normaali peruslemmikki samalla liikuntamäärällä) niin mielestäni heidän ei silti kannata alkaa täällä suosittelemaan jokaiselle sukankuluttajalle tuota rotua. Se on edesvastuutonta.
Tässä jäi epäselväksi, että minkä kanssa Karjalankarhukoiraa on sekotettu, mutta aika karhukoiramaiselta nuo jutut kuulostavat. Onpa sattunut kohdalle vielä sellainen jurompi yksilö. Meillä nämä puhdasrotuset kyllä tulevat toimittamaan asioitaan ja ovat rapsuteltavina. Halia saa isompaa urosta ja nuorempaa narttuakin jos kestää pusut. On niissä kuitenkin myös sitä omien polkujensa kulkijaa, että ei sitä aina niin viitsitä olla rapsutettavina. Mutta se on karhukoiran luonnetta se. Jotkut tosiaan hyvinkin erakkoluonteita. Metsästyskykyihin sillä ei ole vaikutusta, ovat jotkut sanoneet, että jalostuksessa käyttöominaisuuksia suosimalla saadaan kiltimpiä koiria. Uros ei tuo heitettyä palloa takaisin, narttu tuo.
Jos neljän vuoden jälkeen riistavietit ovat edelleen kovat, niin ei ne siitä taida mihinkään isommin hiipua. Tällaisen koiran kanssa kannattaisi harrastaa vaikkapa jäljestämistä, jotta se pääsee vähän edes sinne ominpaan ympäristöönsä. Suosittelen lämpimästi, koirasikin vuoksi.
Ja toivottavasti olet huomannut ne koirasi pienet eleet, joilla se osoittaa rakastavansa sinua. Karhukoirilta et välttämättä saa suurikokoista MOI!:ta, mutta kyllä se silti sinusta voi tykätä. Jos tiedät koirasi pitävän sua omana ihmisenään, niin tiedä silloin myös se, että se uhraa vaikka oman henkensä sua puolustaessaan. Tämä on vähän kuin suomalainen mies, ei puhu eikä pussaa, mutta kyllä se silti rakastaa hyvinkin syvästi.
Johtajuusjuttuja ei tarvitse miettiä. Olet lauman pomo kun huolehdit koirastasi ja tarjoat sille mielenkiintoisia ja koiran kannalta hyödyllisiä juttuja. Jos on ongelmia, niin silloin koiraa ei ole aktivoitu tarpeeksi ja silloin ei karhukoiran kanssa kyllä laiteta kovaa kovaa vasten. Ei tämän rodun kanssa. Mielummin käytetään vähän järkeä, itsetutkiskelua ja oveluutta. Jämäkkä pitää olla, mutta ihan turha seurata, että menetätkö tai saatko jostain asioista johtajuuspisteitä. Se on ihan puppua se.
Hyvin näytät kuitenkin koirasi kanssa pärjäävän, vaikka jonkin sortin uupumusta kuultaa tekstin takaa. Koira on kuitenkin koira, eikä se ihan kaikkea ymmärrä, joten ehkä tosiaan kannattaisi keksiä jotain mikä niitä riistaviettejä hyödyntää kuin vain taistella niitä vastaan. Tsemppiä kuitenkin jatkoon!
Niin ja jos se keltä hankit karhukoiran on ihan virallinen kasvattaja, eli on kennelnimi, niin ilmoitus vain tästä sekarotuisten tuotannosta os. www.spj.fi . Sama juttu, jos tehdään paperittomia puhdasrotuisia karhukoiria. Meillä ei ole varaa alkaa leikkimään tämän harvinaisen ja vähälukuisen suomalaisen rodun kanssa!Kiitos asiallisesta vastauksestasi!
- Suomi-rodun edustaja
Yhenlainen kirjoitti:
Kiitos asiallisesta vastauksestasi!
Noni, nyt avasi tuo teksti mulle tätä asiaa vähän enemmän! Kiitos.
Hyvinhän siellä teillä näytään pärjäävän ja aika tervepäisen oloinen omistaja tällä karhukoiramixillä! :DD
En tätä kyllä yleensä kauhean mielelläni mainosta, kun siitä voivat jotkut saada sätkyn, mutta jos karhukoiraa päästää irti, niin kiinnisaadessaan herkästi tappaa ketun ja supikoiran. Joten jos teillä on saareen semmoisia eksynyt niin kannattaa aina vähän kapin varalta pitää koiraansa silmällä.
Karhukoira on tosiaan erittäin nöyrä ja uskollinen koira, joten vaikka sitä "kidutetaan" eläinlääkärissä niin kyllä se sen kestää ihan vain sen vuoksi, että sinä olet sitä mieltä, että niin pitää tehdä. Kaiken se koira antaa anteeksi, jos olet sille muuten hyvä. Enkä kokisi ainakaan leimautumisen kannalta mitenkään ongelmaksi, että sinä olet kouluttanut koiran, eikä tyttäresi. Ihan yhtälailla tyttäresi kuitenkin koiran mielestä laumaan kuuluu. Karhukoirat ovat muutenkin yleensä hyvin lapsirakkaita, ainakin nykyään.
Ja karhukoirilla on tosiaan kertova haukku. Eli esim. metsässä mä tiedän näkemättä, että mikä elukka siellä on haukussa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vähän pienemmän desibelin äänetkin voivat olla hyvinkin monipuolisia. Karhukoira voi olla aikamoinen satakieli. Eli se voi myös muristakin kun haluaa sanoa jotain. Se ei kuitenkaan välttämättä ole vihaista murinaa. MUTTA, itsehän koirasi tunnet ja jos olet sitä mieltä, että se oli vihaista ja kiellettyä murinaa niin sitten se oli sitä. - Tarkoititko
putkiaivoinen_kissa kirjoitti:
Mun tuntemat seropit on kyllä olleet pääosin aika helppoja ja mutkattomia koiria... paitsi lapsuudenkodin spk-karhukoirasekoitus, jonka kanssa vanhempani ei pärjänneet. :(
Yksi on virolainen rescue, jossa on epäilty olevan ainakin ajokoiraa ja terrieriä. Toinen lapinkoiran, bordercollien, collien ja bretonin sekoitus. Ja kolmas tämän (vahinko)pentu, jonka todennäköisin isäehdokas on naapurin japaninpystykorva. Mikään noista ei ole ollut vaikea kasvatettava omistajilleen. Ja kaksi noista ekasta on ollut hoidossa luonani ja olleet ihan mukavia koiria.sää putkis tolla spk-karhukoirasekoituksella: 1) suomenpystykorva-kkk:ta vai 2) saksanpaimen-kkk:ta? Erityisesti jos tuo ensinmainittu, niin olis hyvä kuulla lisää siitä mitä kaikkea sen kanssa tapahtui? Itsellä samanlainen(nr1), kodinvaihtajana tullut kun entinen väki ei pärjännyt.
Tarkoititko kirjoitti:
sää putkis tolla spk-karhukoirasekoituksella: 1) suomenpystykorva-kkk:ta vai 2) saksanpaimen-kkk:ta? Erityisesti jos tuo ensinmainittu, niin olis hyvä kuulla lisää siitä mitä kaikkea sen kanssa tapahtui? Itsellä samanlainen(nr1), kodinvaihtajana tullut kun entinen väki ei pärjännyt.
Tarkoitin saksanpaimenkoiran ja karjalankarhukoiran sekoitusta. Olin aika pieni, kun tuo koira oli meillä, joten en aivan tarkkaan tiedä ongelmien laatua, mutta mm. agressiivisuutta vieraita ja osaa omankin perheen jäsenistä kohtaan.
- osta halvalla!
- SeRoPi
Onko tuo olevinaan vitsi? Kyllä minä sentään tuon kaltaisista tajuan erossa pysyä. Tuo on varmaan lähinnä pahin mahdollinen yhdistelmä mitä olla voi, ja jotain kertoo jo sekin, että koira on vasta 5 kk ja menossa kiertoon jo nyt "pitovaikeuksien vuoksi"... Kas kummaa ettei yllättäen puhjenneen allergian.
- canis.familiaris
SeRoPi kirjoitti:
Onko tuo olevinaan vitsi? Kyllä minä sentään tuon kaltaisista tajuan erossa pysyä. Tuo on varmaan lähinnä pahin mahdollinen yhdistelmä mitä olla voi, ja jotain kertoo jo sekin, että koira on vasta 5 kk ja menossa kiertoon jo nyt "pitovaikeuksien vuoksi"... Kas kummaa ettei yllättäen puhjenneen allergian.
Näitä kyllä löytyy, nyt ja vielä tulevaisuudessakin.
- asdfasdfas345345
Pysy eroissa rotikoista ja doppereista, jos sinulla ei aiempaa koirakokemusta ole. saku&joku noutaja yhdistelmä on aika hyvä. Sakun kanssa pitää vaan katsoa ettei hermoraunio , arka koirasta ole kyse.
Collie voi olla hyvä, jos se ei ole arka, bordercolliesta pysyisin erossa, se on niin täynnä energiaa ja tekemisen tarvetta, että voi tulla ongelmia. Noutaja & noutaja on vaikk kuin hyvä.- SeRoPi
Kiitos neuvoista. :)
- Miiiiia
SeRoPi kirjoitti:
Kiitos neuvoista. :)
Minulla on ollut saku-labradorinnoutaja mix. Paras koira IKINÄ! Oli uros ja vaati toki kouluttamista, vihasta toisia uroksia kohtaan pääsi vasta leikkauttamalla, mutta eli pitkän elämän, oli onnellinen, uskollinen, ja upea.
- nähnyt sivusta
En suosittele:
Mikään sakemannimix
Mikään ajokoiramix
Eikä mitään, missä on vähääkään rotikkaa tai dobberia.
Muut yleisimmät rotumiksaukset on ok.- Miiiiia
Minulla oli, kuten yllä mainitsin, sakemanni-labbis mix ja oli mahtava koira. Sillä oli sakun luonne joten vaati hiukan työtä kouluttaa, ja heikohkot lonkat, mutta muuten oli kaikin puolin upea tapaus. Kiltti kuin mikä ja uskollinen, kun oli opetettu kuka talossa oli pomo.
- asdfasdfas345345
Minä nyt hiukan ihmettelen ettei miksi ei sakumix:ä?
Koira jolla on voimakas laumavietti, ja miellyttöämisenhalu, mikä siitä tekee vaikean ??
Laumavietti tarkoittaa että se pysyttelee mieluusti isännän lähellä, ja miellyttämisenhalu sitä että sitä kiinnostaa mitä isäntä haluaa sille opettaa.
Jos tarkoitat vartiomistaipusta, niin huomautan,että esim noutajatausta sitä vaimentaa, ja mitkä rodut juuri enempää haukkuva kuin jotkun pienet koirat, saati pystykorvat ( vetokoiria lukuunottamatta )
Sakutaustainen ei välttämättä ole kovin innokas aikuisena vieraisiin nähden, mutta jos se on pienestä asti ihmisten kanssa tekemisissä, niin mitään mahdottomia ongelmia en odottaisi. Toki sellainen koira aina tekee eron oman väen ja vieraiden välillä, mutta onko se joku haitta?? ja aina voi vieraille sanoa, älä kiinnitä koiraan mitään huomiota, niin sekään ei sinuun. Onko tämä vaikeaa ?? - sloaKKia
Jos ei ole varaa ostaa kunnollista rotukoiranpentua, joka maksaa esim. 1000eukkua, niin miten on varaa pitää koiraa ylipäätään? Mitä tahansa sairauksia ja onnettomuuksia voi sattua kohdalle ja vakuutus ei koskaan korvaa koko kustannusta. Onko kiva sitten istua eläinlääkärissä miettimässä, että joutuu lopettamaan koiran kun ei ole varaa maksaa sen hoidosta?
Sekarotuisen pennun ostaminen on ihan arpapeliä eikä kukaan vastuuntuntoinen hyvän rotukoiran omistaja tee sekarotuisia pentuja. Vanhinkopentu käsitteenäkin on ihan typerä. Vastuulliselle narttukoiran omistajalle ei satu "vahinkoja", se on vain myyntivaltti, että saadaan taas myytyä sekarotuisia pentuja - ja pentutehtailu senkun kiihtyy ja maa täyttyy kivoisat sekoituksista. TS:ssä ilmoitettiin viikonloppuna saarloisin koiran ja slovakkian (juu, kahdella k:lla) susikoiran risteymää. Ihan hirveetä!- et semmosta
Melkein kaikki "rotikoirat on sekoituksia useammasta rodusta kun jonkusen matkaa taakseppäin katsotaa.Rotukogtail
- .
No ei se normaalin terveen koiran pitäminen nyt niiiiiiiiin kallista ole. Sitten kun on rokotukset yms. laitettu niin jos ei ole joku pilalle ja sairaaksi jalostettu koira, niin aika vähällä pääsee noin niinkuin el.lääk. kustannuksissa. Tonni voi olla pienituloiselle kerralla iso summa laitettavaksi yhtään mihinkään, mutta eiköhän ne eläinlääkärin kulut yleensä liiku kuitenkin pikemmin satasissa kuin tuhansissa euroissa... Kyllä niitä vahinkopentujakin saattaa jopa vastuullisille syntyä. Tiedän tapauksen, jossa koira joka ei ikinä karannut pihalta, karkasi sen ensimmäisen ja viimeisen kerran vanhuudenpäivillään ja tuloksena oli pentue, eli tämä teki vain yhdet pennut elämänsä aikana. Toisinaan kuulee myös tapauksista, että samassa perheessä on kaksi rotukoiraa, mutta eri rotuiset ja uros ja narttu, ja näille saattaa sattua vahinko. Kyllä niitä sattuu oikeastikin, eikä aina ole tahallaan tehtailluista pentueista kyse... Tosin nykyisin kun lukee noita ilmoituksia, joissa on jotain rotikka/kangal/sarloos/pittbull/kaukkari jne. mixejä, niin luulen että niitä kyllä tehtaillaan pienen munan jatkeeksi ihan tahallaan. Pitää saada joku iso tappajahurtta, ja näyttää mahtiaan, kun hallitsee pedon. Sitten taas nämä tavallisemmat labradori suomenpystykorva -tyyppiset mixit on yleensä kyllä vahinkoja, sillä eihän tuollaisella kovin paljon katu-uskottavuutta saa. ;)
- Aleang
Ihme kysymys... "Jos ei ole varaa ostaa kunnollista rotukoiranpentua, joka maksaa esim. 1000eukkua, niin miten on varaa pitää koiraa ylipäätään?" Näin kuulee monen kennelistin sanovan. Samasta syystä eivät myy osamaksulla.
Vastakysymys: Jos on varaa maksaa käteisellä se tonni tai ylikin, kysyykös myyjä, että onko se ihan omaa vaiko lainarahaa?
Tiedänpä jokusen kennelistin joka onnellisena on myynyt pennun "vastuullisille koiraihmisille jotka on ottaneet lainaa (!!!) saadakseen haluamansa pennun." Mistäs näillä on rahaa ell-kuluihin sun muuhun jos jo hankintahinta pitää velkarahalla suorittaa? Jos mä maksan seropista sen satasen, niin se on sitten siinä. Mut jos ostan lainarahalla rotukoiran, niin mä maksan aika pitkään niitä lyhennyksiä (korkoineen!!!) ja mistäs sitten otan ne lääkäri- ym. kulut kun se lainakin pitää maksaa?
Koiranpennun ostaminen on AINA ihan arpapeliä, ei ne paperit takaa sen paremmin terveyttä kuin luonnettakaan. Viitteitä niistä voi saada, mutta ei takuita. - shdhhdhd sjsjsj
aika monella ei ole kyse rahasta tuo... vaan halutaan seropi mieluummin kun joku standardirotukoira....
- eeeeeeeeee
kyll keskimäärin koiranpidossa ei nyt niin mahdottomia eläinlääkärikuluja ole. Mutta saahan nihin toki menemään vaikka mitä jos haluja on. toki jos ostaa keskimääräistä "sairaampaa" rotua olevan koiran, kuluja on tiedossa.
itselläni kuluja ei joka voisi ole ollenkaan, joskus voi muutaman kympin juttu olla. - kikelikokeli
mulla on suomenpystykorvasekoitus, sillä ei saalistus/riistaviettiä, kulkee vapaana metsässä ja tulee luokse ku kutsutaan, meillä on luppakorvakani, jonka kaveri se on, ei ikinä tee mieli jahdata sitä . poikkeuksia on... kaverillani on bordercollie jolla ei ole paimennusviettiä juuri lainkaan... miksi ihminen jalostaa koirat aivan piloille, siksi meillä varmaa alkaa perhoskoiratkin menee hirvimetsille :D ja mun pystykorva oli alussa kova räksyttämään mutta koulutin sen pois siitä. ei pidä yleistää että ne kaikki pystikset on räksyttäjiä ja joka pupun ja oravan perässä :)
- pystis
Miten koulutit pystykorvalta räksyttämisen pois? :) neuvoja kaivataan..
- Piti jo aiemmin
vastata tähän viestiisi mutta unohtui.
Näin sen teet sisällä: Vietä aikaa koirasi kanssa samassa huoneessa, kun koira haukahtaa, komenna toiseen huoneeseen. Näköyhteys voi säilyä. Ensin muutama sekunti ja takaisin. Seuraavasta hausta uudelleen. Sitten alat pidentää karkotusaikaa. Tähän kun käytät koko päivän niin homma alkaa olla pulkassa ja koira hiljaa läheisyydessäsi.
Samoin toimit parvekkeella tai pihalla, koira sisälle jos haukkuu ja hetken päästä takaisin ja saman rumba koko päivän.
Jos yrität opettaa olemaan hiljaa häkissä, viet koiran häkkiin ja heti kun haukahtaa niin palaat ja viet sisään, mutta jäät itse ulos. Haet koiran uudelleen ja sama juttu, koira sisään ja itse ulos, aikaa vähitellen pidentäen.
Näin toimien sinulla on muutamassa päivässä koira joka ei turhia hauku.
- kysyn vaan
Monta pystistä tiedän ja poikkeuksetta kaikki ovat räksyttäjiä. En yritä provosoida, kunhan kerron vaan, että täällä maalla näitä on pilvin pimein ja kyllä ne vaan on kaikki äänekkäitä. Minuakin kiinnostaa tietää, miten pystikseltä saa räksytyksen loppumaan. Ainakaan minun tietämiltäni se ei lopu muuten kuin sisälle viemällä tai ampumalla.
- lokki
mullaki pystykorvasekoitus eikä se enää räksytä, tiiä sit mikä sille tullu, mut ei mullakaa, ainoostaa jos näkee oravan mut ei muuten, erittäin kummallista, koirapuistoissakaa ei enää räksytä, mut en valita vaan päinvastoin :) mut tohon kytssärii.... en ottas pentua missä tappelukoira rotua/ villakoiraa/ sutta tai cockerspanielia, kaikki tuntemani ärhentelee, ei hyväksy talon lapsia tai muuten luonnevikasia, moro poro!
- juupsjuups
Pakko laittaa tähän viestiin omia kokemuksia... Otin "tunnolliselta" kasvattajalta sijoituskoiran. Kennellisti itse ehdotti tätä kun kauhistelin 1500€ myyntihintaa. Koira oli uroskoira ja sovittiin että maksu oli puolet ja astutuskertoja kasvattajan omille koirille. Nämä kaikki kirjattiin kennelliiton sopimukseen. No koira ei tuntunut pärjäävän näyttelyissä, ei sitten minun kanssani eikä kasvattajankaan kanssa. Joten kasvattaja "Jätti" koiran vastuulleni: ei ollut yhteyksissä, ei käyttänyt näyttelyissä eikä tehnyt muutakaan, mitä oltiin sovittu. Tämä oli minun puolestani ok, koira muutenkin oli vasta 1v joten kiirettä ei ollut.
Seurailin aktiivisesti kasvattajan nettisivuja...Narttukoiria hänellä oli 8 ja sijoitusnarttuja varmaan saman verran, ellei jopa enemmän. Pentuja oli kasvattajalla lähes 3kk välein myynnissä. Kyseessä oli pieni rotu, joten pentuja oli kerrralla vain 2-4. Äkkiä alkoikin minun urokseni kiinnostaa, koirani astui 1 vuoden aikana 8 eri narttua... Hälytykelloni alkoi soimaan( tässä vaiheessa en tiennyt oikein mitään koirista ja astutuksista) soitin kennelliittoon,että mitäs tämä nyt on?
Samoihin aikoihin kasvattaja vaati saada viedä koirani näyttelyyn. Koirani lähti hänen matkaansa enkä enää koskaan nähnyt sitä :( kasvattaja vetosi siihen että en ollut huolehtinut koirastani tarpeeksi, mikä oli ihan hölynpölyä. Saman tien vaan kun olin soittanut kennelliittoon niin näin kävi. Kasvattaja oli arvostetussa asemassa kennelliitossa ja vaikka kuinka yritin riitauttaa asiaa, niin kennelliitossa hyssyteltiin... Tarpeeksi soitettuani sitten sanottiin suoaraan ettei sen naisen kanssa (siis kasvattajan) kannattanut riidellä, tulisi kuulemma voittamaan kun olin sellainen tietämätön.
Koira siis meni ja samalla meni usko kasvattajiin sekä kennelliittoon. Aikamoista pentutehtailua tuli siis todistettua. Sydämeen jäi syvät arvet siitä että miten koira riistettiin minulta. Nyt vuosi myöhemmin olen hankkimassa juuri "vahinkopentua", missä perheen omat koirat, joista uros oli siis streriloitu niin saivat silti pennut.
Eli puolesta puhujia on mihin vaan ja pentutehtailua löytyy molemmilta puolilta.- canis.familiaris
Juu kyllä sattuu ja tapahtuu "molemmilla" puolilla. Aina ei oikein jaksa ymmärtää, että määrällä korvataan laatu. Koiran hankintaa harkitsevien pitäisikin hieman seurata hankinnan yhteydessä mitä ja mistä. (taustoja plärätä)
Itse suosin pieniä kasvattajia, joiden lähtökohdat on ihan muut, kuin määrä....Ristiriitaista on, että kun on saavuttanut nimeä kasvattajana, niin mopo lähtee lapasesta ja muut taputtaa vierestä....Tiedän kyllä ihan vierestä paljon samanlaista mitä "juupsjuups" kirjoitti. Ei mitenkään poikkeusellista tänäpäivänä. Noh kun pohtimisesta tykkään puolin ja toisin,niin sitten vähän tätäkin...
Ensinnä,jos olet osannut nettiä käyttää,niin miksi et tutkinut sivuja ennen ennen pennun ottoa?Eikö siellä ennen lukenut mitään missä määrin ym.
Myöskin kun kävit paikanpäällä,niin eikö siellä ollut kaikki koirat nähtävillä?Kysyitkö mitään kasvattaja "historiasta" ym.häneltä?Millä perustein ylipäätään päädyit ko.kasvattajaan eli millä tiedoin?
Kun teitte sijoitussopimuksen,niin etkö lukenut valmista sopparia lainkaan?Siellä lukee selvästi(jos siis sijoitussopimus oli),mikä määrä on suositus astutuksiin ja myös ikäraja,milloin siirtyy viimeistään vastaanottajalle.Jos ei ole muuta kirjattu,niin sopimusrikko on tapahtunut kasvattajan puolelta.Tosin ostajan velvollisuus on AINA lukea paperi kunnolla,kuin myös kunnolla tutustua siihen toimintaan,mihin päänsä pistää.
Kasvattajalla on oikeus viedä sijoituskoira näyttelyyn,JOS siitä on sovittu ja paperiin vielä laitettu.Kaikki mikä ei näy paperissa,ylipäätään,on harmaalla alueella,koska kukaan ei varmasti tiedä,mitä kukakin on oikeasti puhunut.
Ei millään pahalla,mutta en oikein usko tuohon kirjoitukseen koiran pois ottamisesta ilman syytä.Kun sijoituskoiran pois otto on erittän hankalaa ja vaatii pääasiassa myös viranomaiset mukana.Ihan tuosta vaan ei voi ottaa.
En myöskään oikein usko,että kennelliitto on moista toimintaa tukenut.Koska jos noin kun on kirjoitettu,niin siinä on jo niin sopimusrikosta kyse(tai riippuu taas mitä on sovittu),kuin myös koira anastettu laittomasti.
Jos oikeasti on noin käynyt,niin se on sen luokan juttu,että olisi kannattanut rikosilmoitus tehdä tai vähintään käydä kysymässä esim.oikeusaputoimistosta tai kuluttaja-asiamieheltä neuvoa.Omalta rotuyhdistykseltäkin saa neuvoja.
Kiinnostaisi kovasti tietää,kenen kanssa on yhteydessä oltu kennelliittoon,jos oikeasti sieltä on tuonkaltaista sanottu(jos siis vastaanottaja on toiminut niinkuin kuulunut koko ajan ja koiraa on kohdeltu eläinsuojelullisesti oikein).
Tämä ei siis millään pahalla,mutta kun aika oudolta kuulostaa.
Mutta se pitää paikkansa,että koijareita löytyy kummaltakin puolin,valitettavasti.
Tosin ostajalla on se hyvä puoli,että kasvattajasta saa aika paljon tietoa,jos vaan haluaa.Kasvattajan taas on vaikea saada ostajasta.Ostajan faktojan kun ei pahemmin näy missään.- hdhdhdhdhksksks
molossi kirjoitti:
Noh kun pohtimisesta tykkään puolin ja toisin,niin sitten vähän tätäkin...
Ensinnä,jos olet osannut nettiä käyttää,niin miksi et tutkinut sivuja ennen ennen pennun ottoa?Eikö siellä ennen lukenut mitään missä määrin ym.
Myöskin kun kävit paikanpäällä,niin eikö siellä ollut kaikki koirat nähtävillä?Kysyitkö mitään kasvattaja "historiasta" ym.häneltä?Millä perustein ylipäätään päädyit ko.kasvattajaan eli millä tiedoin?
Kun teitte sijoitussopimuksen,niin etkö lukenut valmista sopparia lainkaan?Siellä lukee selvästi(jos siis sijoitussopimus oli),mikä määrä on suositus astutuksiin ja myös ikäraja,milloin siirtyy viimeistään vastaanottajalle.Jos ei ole muuta kirjattu,niin sopimusrikko on tapahtunut kasvattajan puolelta.Tosin ostajan velvollisuus on AINA lukea paperi kunnolla,kuin myös kunnolla tutustua siihen toimintaan,mihin päänsä pistää.
Kasvattajalla on oikeus viedä sijoituskoira näyttelyyn,JOS siitä on sovittu ja paperiin vielä laitettu.Kaikki mikä ei näy paperissa,ylipäätään,on harmaalla alueella,koska kukaan ei varmasti tiedä,mitä kukakin on oikeasti puhunut.
Ei millään pahalla,mutta en oikein usko tuohon kirjoitukseen koiran pois ottamisesta ilman syytä.Kun sijoituskoiran pois otto on erittän hankalaa ja vaatii pääasiassa myös viranomaiset mukana.Ihan tuosta vaan ei voi ottaa.
En myöskään oikein usko,että kennelliitto on moista toimintaa tukenut.Koska jos noin kun on kirjoitettu,niin siinä on jo niin sopimusrikosta kyse(tai riippuu taas mitä on sovittu),kuin myös koira anastettu laittomasti.
Jos oikeasti on noin käynyt,niin se on sen luokan juttu,että olisi kannattanut rikosilmoitus tehdä tai vähintään käydä kysymässä esim.oikeusaputoimistosta tai kuluttaja-asiamieheltä neuvoa.Omalta rotuyhdistykseltäkin saa neuvoja.
Kiinnostaisi kovasti tietää,kenen kanssa on yhteydessä oltu kennelliittoon,jos oikeasti sieltä on tuonkaltaista sanottu(jos siis vastaanottaja on toiminut niinkuin kuulunut koko ajan ja koiraa on kohdeltu eläinsuojelullisesti oikein).
Tämä ei siis millään pahalla,mutta kun aika oudolta kuulostaa.
Mutta se pitää paikkansa,että koijareita löytyy kummaltakin puolin,valitettavasti.
Tosin ostajalla on se hyvä puoli,että kasvattajasta saa aika paljon tietoa,jos vaan haluaa.Kasvattajan taas on vaikea saada ostajasta.Ostajan faktojan kun ei pahemmin näy missään.puolustelua, ei korppi korpin silmää noki....
- collikka
Pöljäkö oot korppines. Kirjoittihan Molossi kummankin puolesta. Kerro sä paremmin jos tiedät äläkä hoe mistään linnuista. Lintupalsta on erikseen.
- canis.familiaris
Kyllä komppaan minäkin molossin kirjoitusta. Asiaa monelta kannalta.
- hdhsjsjsjdkkdkds
korppi on metafora. kun kennelliitto niin kovasti rääkyy sitä että paperittoman tai sekarotuisen ostaja tukee pentutehtailua, pitäsi sen kyetä vastaamaan omaan huutoonsa. ostajan pitäs voida luottaa et kennelliiton hyväksymä kasvattaja on eettisesti toimiva kasvattaja. muuten ollaan niin auktoriteettejä sanomaan (itse otettu se oikeus) mikä on hyvää ja mikä huonoa koiran kasvatusta että pitää sitten omiaan pystyä valvomaan. ELI EI OSTAJA OLE VASTUUSSA SIITÄ ETTÄ KASVATTAJA ON HUIJARI.
hdhsjsjsjdkkdkds kirjoitti:
korppi on metafora. kun kennelliitto niin kovasti rääkyy sitä että paperittoman tai sekarotuisen ostaja tukee pentutehtailua, pitäsi sen kyetä vastaamaan omaan huutoonsa. ostajan pitäs voida luottaa et kennelliiton hyväksymä kasvattaja on eettisesti toimiva kasvattaja. muuten ollaan niin auktoriteettejä sanomaan (itse otettu se oikeus) mikä on hyvää ja mikä huonoa koiran kasvatusta että pitää sitten omiaan pystyä valvomaan. ELI EI OSTAJA OLE VASTUUSSA SIITÄ ETTÄ KASVATTAJA ON HUIJARI.
Kyllähän se jotain tekeekin.On pevisat,jalostustietojärjestelmä ja kurinpitolautakunta ym.
Kurinpitolautakunnan päätökset on julkisia ja ne lukee Koiramme-lehdessäkin.
Nykyään Kennelliitolla selkeä suunta puuttua hanakammin.Ja hyvä niin.Itsekkin olen sitä mieltä,että pitäisi kunnolla puuttua rikkeisiin ja myös reagoida nopeaan.
Ainahan se on niin,että jokainen koijari saa huonoa mainetta aikaan ylipäätään.Harvemmin sitä tännekkään kukaan kirjoittaa mukavasta kasvattajastaan,yleensä vaan ne,joilla muuta sanottavaa...
"Ostajan pitäisi voida luottaa..." Niinpä.Kyllä sopisi minullekkin niin.Mutta onhan se nähty,mikä äläkkä nousi siitäkin,kun Kennelliitto julkaisi ensimmäisen kasvatusstrategia suunnitelmansakin.
Se on vaan niin,ettei yksi instanssikaan pysty ihan kaikkea tekemään ja määräämäänkään,halusi tai ei.
Tuo päätäntäketju alkaa ihan tavallisista rotujärjestöjen jäsenistä.Sieltä valitaan alku,mikä päättyy Kennelliiton päättäjiin.Että jokainen,joka haluaa vaikuttaa,oikeasti omalta osaltaan,niin ei muuta kuin rotuyhdistyksen vuosikokoukseen äänestämään.
Itse olen sitä mieltä,että ostaja on vastuussa,myös.Keneltä ostat,sen toimintaa kannatat.Tietoahan on nykypäivänä saatavilla,nettikin pullollaan ja koiraihmisiä niin paljon,että apua saa ihan koiran ottoa pohtiessakin varmaan joltain tutuntutulta.Vastuukysymykset on yleensäkin sellaisia,että ei niitä pidä aina sysätä(nykymuodin mukaan) muille,vaan itsekkin pitää oma osansa kantaa.Tätä maailmaa tuskin niin ihannemaailmaksi,että kaikki vaan menisi kuin Strömsöössä,eikä vääryyksiä missään kukaan tekisi.
Ekan kirjoituksen kirjoitin ihan puoluettomasti,ja tulkinta perustui siihen,mitä kírjoittaja kirjoitti.Myös neuvoin niitä tahoja,mihin voi ottaa yhteyttä.
Ei Kennelliittokaan mikään "pyhä" ole.Eli jos on jotain selvää rikettä OIKEASTI tehty,ja kokee tulevansa väärinkohdelluksi,niin tokihan asia eteenpäin kannattaa viedä.
Ja jos on parempaa neuvoa antaa tai mielipidettä ylipäätään´,niin ei muuta kuin näppäimet laulamaan.Tämähän on keskustelupalsta.Tosin enemmän koiramainen,kuin lintumainen sellainen :D- hshhsjsksksksk
molossi kirjoitti:
Kyllähän se jotain tekeekin.On pevisat,jalostustietojärjestelmä ja kurinpitolautakunta ym.
Kurinpitolautakunnan päätökset on julkisia ja ne lukee Koiramme-lehdessäkin.
Nykyään Kennelliitolla selkeä suunta puuttua hanakammin.Ja hyvä niin.Itsekkin olen sitä mieltä,että pitäisi kunnolla puuttua rikkeisiin ja myös reagoida nopeaan.
Ainahan se on niin,että jokainen koijari saa huonoa mainetta aikaan ylipäätään.Harvemmin sitä tännekkään kukaan kirjoittaa mukavasta kasvattajastaan,yleensä vaan ne,joilla muuta sanottavaa...
"Ostajan pitäisi voida luottaa..." Niinpä.Kyllä sopisi minullekkin niin.Mutta onhan se nähty,mikä äläkkä nousi siitäkin,kun Kennelliitto julkaisi ensimmäisen kasvatusstrategia suunnitelmansakin.
Se on vaan niin,ettei yksi instanssikaan pysty ihan kaikkea tekemään ja määräämäänkään,halusi tai ei.
Tuo päätäntäketju alkaa ihan tavallisista rotujärjestöjen jäsenistä.Sieltä valitaan alku,mikä päättyy Kennelliiton päättäjiin.Että jokainen,joka haluaa vaikuttaa,oikeasti omalta osaltaan,niin ei muuta kuin rotuyhdistyksen vuosikokoukseen äänestämään.
Itse olen sitä mieltä,että ostaja on vastuussa,myös.Keneltä ostat,sen toimintaa kannatat.Tietoahan on nykypäivänä saatavilla,nettikin pullollaan ja koiraihmisiä niin paljon,että apua saa ihan koiran ottoa pohtiessakin varmaan joltain tutuntutulta.Vastuukysymykset on yleensäkin sellaisia,että ei niitä pidä aina sysätä(nykymuodin mukaan) muille,vaan itsekkin pitää oma osansa kantaa.Tätä maailmaa tuskin niin ihannemaailmaksi,että kaikki vaan menisi kuin Strömsöössä,eikä vääryyksiä missään kukaan tekisi.
Ekan kirjoituksen kirjoitin ihan puoluettomasti,ja tulkinta perustui siihen,mitä kírjoittaja kirjoitti.Myös neuvoin niitä tahoja,mihin voi ottaa yhteyttä.
Ei Kennelliittokaan mikään "pyhä" ole.Eli jos on jotain selvää rikettä OIKEASTI tehty,ja kokee tulevansa väärinkohdelluksi,niin tokihan asia eteenpäin kannattaa viedä.
Ja jos on parempaa neuvoa antaa tai mielipidettä ylipäätään´,niin ei muuta kuin näppäimet laulamaan.Tämähän on keskustelupalsta.Tosin enemmän koiramainen,kuin lintumainen sellainen :Dkennelliitto itse levittää sitä kuvaa julkisuudessa että rotukoirien kasvattajat ovat jotenkin vastuullisempia kuin muut. siksi suurelle yleisölle voi syntyä harhaluulo että niin on ja luottavat että koira on asialliselta kasvattajalta kun kerran on rekattu rotukoira.
voisi siis kennelliitto olla rehellinen ja sanoa julkisteti ääneen että sen kasvattajissa on pentutehtailioita ja koijareita kuten paperittomien, seropien ym. "kasvattajissa"!!
että kraak. hshhsjsksksksk kirjoitti:
kennelliitto itse levittää sitä kuvaa julkisuudessa että rotukoirien kasvattajat ovat jotenkin vastuullisempia kuin muut. siksi suurelle yleisölle voi syntyä harhaluulo että niin on ja luottavat että koira on asialliselta kasvattajalta kun kerran on rekattu rotukoira.
voisi siis kennelliitto olla rehellinen ja sanoa julkisteti ääneen että sen kasvattajissa on pentutehtailioita ja koijareita kuten paperittomien, seropien ym. "kasvattajissa"!!
että kraak.http://www.kennelliitto.fi/FI/koira/uusipentu/etusivu.htm
Siellä lukee luotettavalta kasvattajalta ;)
Nykyään kurinpitolautakunnan päätökset on julkisia.Ja hyvä niin.Nimillä ovat eli melkoisen julkisesti sanottuja.
Mutta juu,ei mikään ole koskematon,joten hyvä se on kritiikkiä antaa.Negatiivistäkin.Mitä tosin Suomessa varsinkin helpommin jaetaankin.Hyvä onkin harvinaisempaa.
Itse yritän oman vastuuni kantaa kummallakin puolin(kuin myös kongreettisesti vaikuttaa asioihin,edes sen minkä voin).Niinkuin moni muukin tekee.
Valitettavasti vaan niitä koijareita on puolin ja toisin,josta siten kummallekkin puolin huonoa kuvaa.
Ja mikä pahinta,usein ne pääasiat eli koirat joutuu tyhmistä ihmisten toimista valitettavasti kärsimään :(
Ja kuten jo sanoin,minun puolestani voisi vielä enemmän puuttua vääryyksiin.Jos vaan rahkeita riittää.
- taiiksulovingdogs
Itse otin puolivuotta sitten löytökoirakodista koiranpennun. Pentu oli syntynyt siellä, kun sen emo oli tiineenä olleessaan tuotu sinne. Maksoin siitä 150e. Rotuja koirasta ei tiedä, emo oli musta pitkäkarvainen, mielestäni paimenkoiran näköinen. Oma pentuni on lyhyt karvainen ja luppakorvainen.
Pointtinani on se, että se etten tiedä mitä rotuja koirassani on, estää sen etten kättäydy itse niin, että odottaisin siltä jonkin rodun mukaista käytöstä. Olen kyllä tähän mennessäni ollut ihan tyytyväinen valintaani, ehkä tässä mielenkiintoisinta olikin juuri "tuntemattomaan" hyppääminen :D - mie
Ottamatta sen enempää kantaa mihinkään tässä ketjussa tapeltuun (mitä en kaikkea edes jaksanut lukea), yritin olla vetämättä hernettä nenään siitä huokuvasta fiiliksestä että vain rotukoira olisi jotenkin ainoa oikea vaihtoehto ja seropit sitten jotain pohjasakkaa. Epäonnistuin, ryystin koko hernekeiton sieraimiini ja haluan vain kertoa oman koirani tarinan.
Itse henkilökohtaisesti olen halunnut koiraa noin siitä asti kun taaperona ensimmäisen kerran tajusin mikä koira on. Olen myös aina ihaillut suuresti saksanpaimenkoiria, mutta viimeistään siinä kohtaa kun iän myötä aloin tarkemmin tutustua siihen mistä sellaisen saisin, alkoi ahdistaa lähes kaikenlainen rotukoirien kasvatustoiminta tässä maassa. Ei siis pelkästään sakujen. Koiran ottaminen lykkääntyi monella vuodella kun jo ajatuskin alkoi oksettaa muistaessani kaiken kasvatustoiminnasta ja sen epäkohdista lukemani. Ei siinä, varmasti tunnollisiakin on, mutta milläs sellaisen erottelet joukosta?
Henkilökohtaisesti päädyin siihen ratkaisuun, että vaikka kuinka minua yritettiin ylipuhua ottamaan rotukoira kasvattajalta ja maksamaan siitä ilosta jotakin aivan käsittämätöntä, minä ottaisin seropin. Tottakai on mahdollista että miksauksessa siirtyy jotakin ei toivottua mukana, mutta pääsääntöisesti alkaa hiljalleen tuntua että seropit ovat terveempiä kuin monet rotukoirat. Vein ratkaisuni vielä sen verran pitemmälle, että vaikka toki kaikki koirat kodin ansaitsevat, minä ottaisin sellaisen joka sitä todella tarvitsee. Nyt tuossa lattialla vieressäni tuhisee päiväunia alunperin Venäjän koditon koira, jonka sain Suomeen Kodittomat Koirat ry:n kautta. Hintaa tuli koiralle 180e, mikä meni vain koiran tuontiin ja rokotuksiin yms. kuuluvaan byrokratiaan (yhdistys kun ei ole voittoatavoitteleva), ja voin olla varma ettei koira ole pentutehtailun tulosta. Kuka tietää millainen kohtalo sitä olisi siellä odottanut, mutta nyt sillä on koti missä se saa olla turvassa ja rapsuteltavana loppuikänsä.
Eli en minäkään tiedä mitä rotuja tuossa karvaturvassa on, näkyvimmät veikkaukset ovat että ainakin picardienpaimenkoiraa ja jotakin terrieriä, muuten ei mitään käsitystä. Ja käytösongelmat? Älkää naurattako. Veti ehkä hihnassa, mutta se korjattiin. Räksytti vähän vastaantuleville koirille, sekin opetettiin pois. Minulla on varmaan paremmin käyttäytyvä koira kuin puolella tämän naapuruston lellikeistä, olivat ne sitten rotukoiria tai ei.
Kun siis tässä alan hiljalleen katsella toista koiraa, niin varmana otan taas seropin. Minulle on aivan sama kenellä on rotukoira ja kenellä monirotuinen, mutta mikä järki on paukuttaa väkisin sukurutsan partaalle jalostettujen ja kasvatettujen rotukoirien puolesta (anteeksi yleistys) kun niitä ihan täyspäisiä ja kotia vailla olevia seropejakin on. Ottaisitko mieluummin seropin (vahinkopennun?) ihan tavallisesta hyvästä kodista jollakin satasella, vai 1500e rotupennun kasvattajalta jolle se takuuvarmasti on bisnestä? Minä ottaisin sen seropin."Ottaisitko..." Nykypäivänä ei pahemmin oikeita vahinkoja ole...
Pitäisi olla tietoa,miten toimitaan juoksuisen kanssa ym.aikapaljonkin.Myöskin keskeyttää voi.Suurin osa on tekemällä tehtyjä,oikeita vahinkoja on todella vähän.
Myös sekarotuisissaon sukurutsaisia.Taustaltaan tai suoraan,valitettavasti.
Kaikki rodut ei maksa samaa.Eli on muitakin vaihtoehtoja maksaa,kuin tuo 1500.
Ja ei,kaikille rotukoirien kasvattajille ei suinkaan kasvatus ole bisnestä.Ei edes 1500 myyjille.
Vastaavasti myös sekarotuisilla tehdään puhdasta bisnestä,valitettavasti.
Että kummallakin puolen löytyy,monenmoista...- mie
molossi kirjoitti:
"Ottaisitko..." Nykypäivänä ei pahemmin oikeita vahinkoja ole...
Pitäisi olla tietoa,miten toimitaan juoksuisen kanssa ym.aikapaljonkin.Myöskin keskeyttää voi.Suurin osa on tekemällä tehtyjä,oikeita vahinkoja on todella vähän.
Myös sekarotuisissaon sukurutsaisia.Taustaltaan tai suoraan,valitettavasti.
Kaikki rodut ei maksa samaa.Eli on muitakin vaihtoehtoja maksaa,kuin tuo 1500.
Ja ei,kaikille rotukoirien kasvattajille ei suinkaan kasvatus ole bisnestä.Ei edes 1500 myyjille.
Vastaavasti myös sekarotuisilla tehdään puhdasta bisnestä,valitettavasti.
Että kummallakin puolen löytyy,monenmoista...Olet varmasti oikeassa, kummaltakin puolelta löytyy laidasta laitaan. Mutta pointti olisikin juuri siinä että kun kerran molemmissa on puolensa, niin onko välttämättä se kaikkein avuliain neuvo alkuperäiseen kysymykseen "millaisesta rotuyhdistelmästä ei kannata olla kiinnostunut" se että "Kannatan rotukoiran ottamista kasvattajalta. Muuten tuet juuri tämmöistä sekarotuisten paperittomien koirien massatuotantoa ja niin ollen kurjia oloja."
Mutta kuten sanoin, minä nyt satuin ryystämään hernerokan nenukkiini ja tulkitsemaan tämän niin että "älä herraisä missään nimessä ota sekarotuista tai tapahtuu hirveitä". Omalle kohdalleni on sattunut näitä tapauksia, että olen tiedustellut eräästäkin koirakoulusta koiralleni sopivaa aktiviteettia, ja koiran taustoista kerrottuani saanut vastaukseksi hullun saarnan siitä että ota rotukoira äläkä tuo mistään itärajan takaa tai tuet pentutehtailua ja blaa blaa blaa. Emme menneet sen firman asiakkaaksi.
"...niin onko välttämättä..." Noh,kaksipiippuinen juttu tuokin,miten sen sitten ottaa.Toisaalta,jos se vaan vastaajan osalta on parasta,niin hyvällä tarkoituksella silloin on kuitenkin vastattu.
"Omalle kohdalleni..." Aika asiatonta.Ei ole noitten palveluitten tarjoajien asia noihin asioihin puuttua,jos joku kysyy itse palveluihin liittyvää.Tuossa tilanteessa koira kuin koira.
Oman mielipittensä toki voi sanoa,mutta eri asia yhteydessä esim.jos vetää jotain kurssia tyyliin "miten hankkia pentu" ym.
Ei minulla ole mitään sekiksiä vastaan,mutta niiden tekemistä vastaan.Puhtaat vahingot on eri juttu,mitä nimenomaan ennenvanhaan oli.Nythän on ihan muuta,pääasiassa.
Mutta en rotukoirakasvatuksessakaan puolusta,kuin hyvää eettistä kasvatusta.Muuhunlaiseen suhtaudun ihan samoin,kuin kaikenmaailman "mixausten tekemiseen".
Koulutuksessa on ihan sama,onko rotukoira vai sekarotuinen.Hyvä se on,että niiden kanssakin harrastettaisiin.
Itse olin aikoinaan täälläpäin paikallista sekiskerhoakin opastamassa noihin koulutuksen saloihin.
ps.Minullakin on yksi koira tuotu itärajan takaa :D. Tosin kasvattajasta otettu kunnolla selvää ja valittu samoin perustein,kun muutenkin etikkaani sopii.- rotuseropi
No, "täälläpäin" sitä minäkin oon seropini kanssa, aika harvassa vaan näyttää olevan paikat joissa ton kanssa vois harrastaa. :( Ei nyt ihan puolueen jäsenkirjaa kysytä, mut melkosen sisäänlämpiävää ja kennelliitoon tai vähintään rotujärjestöön kytkeytynyttä valtaosa harrastusmahdollisuuksista. Ehkä en oo vaan osannut hakea oikeista paikoista, mut lähes kaikki mitä oon löytänyt on vaan rotukoirille. Kiitollinen olisin, jos voisit tänne laittaa linkkiä mihin vois seropin kanssa mennä harrastamaan. Kentätkin (jopa tyhjänä ollessaan!) on varattu vain tiettyjen rotujärjestöjen jäsenille. :( Kyllä mä maksaisin saman jäsenmaksun kuin rotukoirien omistajatkin, mut koira ei kelpaa vaikka on asianmukaisesti rokotettu ja kaikinpuolin muuten ok. Roduksi ei kelpaa Montteri ;)
- m.eipäärek
Rotuseropi,soita paikkakuntasi kennelpiirin toimistoon.Sieltä saat paikkakuntasi,ainakin viralliset,koulutusyhdistykset ;)
Kyllä omassa kaupungissani on aina ollut jokunenkin kaikkien koirien yhdistys,eli myös seropeilla mahdollisuus niissä harrastaa.
Jollei omalla paikkakunnallasi ole,niin kannattaa kysyä,onko sitten jossain lähipaikkakunnilla.
Kaikkien rotujen yhdistykset ei ole kytkeytyneet mihinkään,mutta rotujärjestöjen omat on tietty oma lukunsa,kuin myös esim.palveluskoirakentät pääasiassa.
Lähinnä on kyse,että johonkin täytyy rajata,osaltaan myös siitä syystä,että kouluttajia ei valitettavasti tajuttomasti ole.- ei
koskaan ei tiedä onko koira täysin terve, onko allergioita ym. eli enemmän menee rahaa koiran pitämiseen kuin ostamiseen. suosittelen Pehmolelukoiraa.
- Ei niin
ei kirjoitti:
koskaan ei tiedä onko koira täysin terve, onko allergioita ym. eli enemmän menee rahaa koiran pitämiseen kuin ostamiseen. suosittelen Pehmolelukoiraa.
mutta silti jotkut eivät pidä pehmolelukoiraa koirana. Ehkä toisin kuin sinä? Kaikkea idiotismia ei tarvi suositella mitä pissi päähän noustessa sinne tuo...
- putkiaivoinen ei rek
Täällä on kiinnostava koiranhankintaopas:
http://www.koiranjalostus.fi/29?onsitemessage=saved- C.f ei jaksa rekata
Järkevän oloinen opus. Mistä ihmiset näitä keksii etsiä?..miksi kaikki tekijät on naisia....miksi siv...
- mol.eipystyrek
C.f ei jaksa rekata kirjoitti:
Järkevän oloinen opus. Mistä ihmiset näitä keksii etsiä?..miksi kaikki tekijät on naisia....miksi siv...
Nopeasti kyllä hutasin läpi tuon Putkiksen oppaan.Täytyy lukea vielä paremmin uudelleen.
Omasta mielestäni oli oikein hyvä ja nimenomaan kattava.
Viimeinen pätkä oli suosikkini,ja siitä tulikin mieleen,,että kyllä kai KAIKKI täällä kirjoittavat ovat osallistuneenee t ja antaneet oman panoksensa eli lähettäneet verta geenitutkimukseen.Linkki oli tuolla ja löytyy myös kuuklettamalla Hannes Lohen geenitutkimus.Itse olen lähettänyt kaikkien omieni ja omat kasvattini olen kaikki valjastanut myös projektiin.Nämä on niitä asioita,mitä voi kongreettisesti tehdä JOKAINEN puheiden sijaan ;)
Yksi mikä olis voinut olla tuolla esillä paremmin eli kakkosryhmän koirat yleensä,ei pelkät laumikset.2 ryhmässä kun on pääasiassa vaativia koiria,niin sitä olisi voinut korostaa.Laumisten yhteydessä oli myös kuva,mikä ei ole laumis eli mastiffi.
Kennelliitolla ei tällä hetkellä ole tietääkseni pentuvälitystä,Ei vissiin ole ollut jokuseen aikaankaan.
Mutta hyvä opas.Pitäisi saada sitä vaan enemmän esille,että tavoittaa oikeat kohteet.Vaikka jotenkin ihan vaikka ilmaisjakeluksikoteihin sponsorien kautta esim.
PS.AUTTAKAA nyt minua.Kummitteleeko täällä vai mikä riivaa O_O
Alakerran koneessa tämä palsta ei toimi,kun takkuu ihan hirveesti.Tekstit häipyy,jumittaa kokonaan paikalleen,ei päästä pois ym.Muut toimii ihan ok.
Tässä yläkerran koneessa toimii muuten,mutta rekisteröintikohtaa ei ole lainkaan ja nyt kirjoituksen kirjaimet tulee viiveellä tällä palstalla,siis kun kirjoitan.Muualla kirjoitus toimii ihan normaalisti.MITÄ hitsiä tämä on? mol.eipystyrek kirjoitti:
Nopeasti kyllä hutasin läpi tuon Putkiksen oppaan.Täytyy lukea vielä paremmin uudelleen.
Omasta mielestäni oli oikein hyvä ja nimenomaan kattava.
Viimeinen pätkä oli suosikkini,ja siitä tulikin mieleen,,että kyllä kai KAIKKI täällä kirjoittavat ovat osallistuneenee t ja antaneet oman panoksensa eli lähettäneet verta geenitutkimukseen.Linkki oli tuolla ja löytyy myös kuuklettamalla Hannes Lohen geenitutkimus.Itse olen lähettänyt kaikkien omieni ja omat kasvattini olen kaikki valjastanut myös projektiin.Nämä on niitä asioita,mitä voi kongreettisesti tehdä JOKAINEN puheiden sijaan ;)
Yksi mikä olis voinut olla tuolla esillä paremmin eli kakkosryhmän koirat yleensä,ei pelkät laumikset.2 ryhmässä kun on pääasiassa vaativia koiria,niin sitä olisi voinut korostaa.Laumisten yhteydessä oli myös kuva,mikä ei ole laumis eli mastiffi.
Kennelliitolla ei tällä hetkellä ole tietääkseni pentuvälitystä,Ei vissiin ole ollut jokuseen aikaankaan.
Mutta hyvä opas.Pitäisi saada sitä vaan enemmän esille,että tavoittaa oikeat kohteet.Vaikka jotenkin ihan vaikka ilmaisjakeluksikoteihin sponsorien kautta esim.
PS.AUTTAKAA nyt minua.Kummitteleeko täällä vai mikä riivaa O_O
Alakerran koneessa tämä palsta ei toimi,kun takkuu ihan hirveesti.Tekstit häipyy,jumittaa kokonaan paikalleen,ei päästä pois ym.Muut toimii ihan ok.
Tässä yläkerran koneessa toimii muuten,mutta rekisteröintikohtaa ei ole lainkaan ja nyt kirjoituksen kirjaimet tulee viiveellä tällä palstalla,siis kun kirjoitan.Muualla kirjoitus toimii ihan normaalisti.MITÄ hitsiä tämä on?"Yksi mikä olis voinut olla tuolla esillä paremmin eli kakkosryhmän koirat yleensä,ei pelkät laumikset.2 ryhmässä kun on pääasiassa vaativia koiria,niin sitä olisi voinut korostaa.Laumisten yhteydessä oli myös kuva,mikä ei ole laumis eli mastiffi."
Katsoinpas tarkemmin tuota laumiskohtaa ja siellä lopussa kun oli lueteltu laumiksia, niin siinä oli mainittu mastiffit? Eli ei vain kuva...
Ketjun aiheeseen löyhästi liittyen Molossille kysymys (tai saa muutkin vastata, mutta epäilen, että molossi ainakin tietää vastauksen...). Olen miettinyt sitä, että koskeeko sitoutuminen kasvattamaan puhdasrotuisia koiria vain kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneita vai kaikkia, joilla on kennelnimi? Ja miten tarkkaan tuota sitoumusta tulkitaan? Mietin esim. siltä kannalta, kun vaikkapa rekikoirina käytetään alaskanhuskyja ja mitä olen nettisivuja katsonut, on kasvattajia, jotka kasvattaa harrastuskäyttöön sekä rotukoiria kennelnimellä että alaskanhuskyja (eli seropeja). Ja toinen juttu kasvattajat, jotka kasvattavat jotain FCI:n hyväksymää rotua ja sitten rotua, joka ei ole FCI:n hyväksymä, mutta on jonkin muun liiton/jonkin maan kansallisesti hyväksymä.
Jos kotona kummittelee ja riivaajia tai räyhähenkiä, kannattaa kutsua paikalle meedio. :P
- mol.eipystyrek
Juu oli siellä mainittu mastiffit.Mutta kun itse asiassa hieman harhaanjohtava.Lähinnä olisi pitänyt olla jotkut mastiffityyppiset,tai tarkemmin ja itseasiassa molossikoirat.
Jos nyt puhutaan niistä,mistä tuossa ilmeisesti tarkoitettiin eli mastiffityyppiset,niin niitä on jokusia,pääasiassa ei ole ns.laumanvartijoita.Mm.kuvassa oli laumanvartijaosuudessa mastiffi(entinen nimitys englannin mastiffi),joka ei ole laumanvartija,kuten esim.pyreneitten mastiffi taas on.
Siksi tuo kuva oli vähän harhaanjohtava.
Laumanvartijoitten ja taas toisenlaisten molossikoirien 2 ryhmästä toimintatavat ovat jokusenkin erilaisia.
Toisaalta,eihän tuo nyt mitenkään erikoisen olennaista ole itse artikkelin kanssa viimekädessä.Kunhan vaan otin esille,kun ryhmistä puhuttiin.
"Olen miettinyt..." Minun käsittääkseni nyt on ainakin se tilanne,ettei kennelnimeä saa,ellei ole kasvattajasitoumusta allekirjoittanut.Ennen ainakin oli,että jos on kennelnimi,niin sekarotuisia ei saa tehdä.Kasvattajasitoumusta se ainakin vastaan on.
Käsittääkseni se,että kasvattaa johonkin muuhun rekattavia,niin riippuu onko virallinen yhdistys vai "virallinen".
Paremmin tietoa saa vaikka soittamalla kennelliittoon,vaikka ihan mielenkiinnosta vaan soittelisi.Sivuillakin voi jotain lukea.
"Jos kotona kummittelee..." Kai se kohta täytyy.Sama homma kun vaan jätkuu...Voisipas ihan uteliaisuuttaan soittaa!
Kirjautumiseen palstalle on tullut jotain uudistuksia... nykyään tuo kirjautumispaikka löytyy tuolta sinisestä yläpalkista... en tiedä vaikuttaako profiilin puuttuminen myös nykyään... voisi selittää kummittelua!- canis.familiaris
putkiaivoinen_kissa kirjoitti:
Voisipas ihan uteliaisuuttaan soittaa!
Kirjautumiseen palstalle on tullut jotain uudistuksia... nykyään tuo kirjautumispaikka löytyy tuolta sinisestä yläpalkista... en tiedä vaikuttaako profiilin puuttuminen myös nykyään... voisi selittää kummittelua!Voiihan rekisteröityä myös suoraan tämän kirjoitus osan kohdalta. Ei meillä porvoossa ole tälläisiä ongelmia rekkauksessa...hahaha
- molossieirek
putkiaivoinen_kissa kirjoitti:
Voisipas ihan uteliaisuuttaan soittaa!
Kirjautumiseen palstalle on tullut jotain uudistuksia... nykyään tuo kirjautumispaikka löytyy tuolta sinisestä yläpalkista... en tiedä vaikuttaako profiilin puuttuminen myös nykyään... voisi selittää kummittelua!Soita ja kerro sitten,miten menee.Itsellä on ollut tuo aina voimassa(sitoumus),niin sen tarkemmin ei ole tullut,kuin siihen perehdyttyä.
Menin sinne yläpalkkiin.Siellä ei näy minulla kirjautumiskohtaa.No sitten menin siitä kysymismerkinkohdalta ,siis klikkasin,tuli kohta opastus,jossa näkyi kirjautumiskohta ja josta pääsin.Mutta.Nyt kun kirjoitan kirjoitan viestiä,lukee sama kuin rekkaamattomilla eli viestin alla "kirjaudu sisään..."Eikä myöskään yläpalkissa näy mitään merkkiä rekkautumisessa.
cf.Nyt kun neuvosta tajusin siitä koittaa,niin ei onnistu siitäkään.Ympyrä vaan pyörii,siinä kirjaudu kohdassa.
Ihme juttuja... molossieirek kirjoitti:
Soita ja kerro sitten,miten menee.Itsellä on ollut tuo aina voimassa(sitoumus),niin sen tarkemmin ei ole tullut,kuin siihen perehdyttyä.
Menin sinne yläpalkkiin.Siellä ei näy minulla kirjautumiskohtaa.No sitten menin siitä kysymismerkinkohdalta ,siis klikkasin,tuli kohta opastus,jossa näkyi kirjautumiskohta ja josta pääsin.Mutta.Nyt kun kirjoitan kirjoitan viestiä,lukee sama kuin rekkaamattomilla eli viestin alla "kirjaudu sisään..."Eikä myöskään yläpalkissa näy mitään merkkiä rekkautumisessa.
cf.Nyt kun neuvosta tajusin siitä koittaa,niin ei onnistu siitäkään.Ympyrä vaan pyörii,siinä kirjaudu kohdassa.
Ihme juttuja..."Nyt kun kirjoitan kirjoitan viestiä,lukee sama kuin rekkaamattomilla eli viestin alla "kirjaudu sisään..."
Outoa... en ymmärrä...- canis.familiaris
putkiaivoinen_kissa kirjoitti:
"Nyt kun kirjoitan kirjoitan viestiä,lukee sama kuin rekkaamattomilla eli viestin alla "kirjaudu sisään..."
Outoa... en ymmärrä...Kannattaa viestittää ongelmasta ylläpitoon. Laita vaikka viesti tuosta "ilmoita asiaton viesti" kohdasta..
- mol.eirek
canis.familiaris kirjoitti:
Kannattaa viestittää ongelmasta ylläpitoon. Laita vaikka viesti tuosta "ilmoita asiaton viesti" kohdasta..
Juu,ilmeisesti täytyy.Kun kummassakaan koneessa ei toimi ja sitten kummassakin on vielä eri ongelmatkin.
Nyt täytyy mennä leputtelemaan hermoja.Sohvan pohjalle.Ukko saa tehdä minulle mansikkarahkaa ja sen päälle sitten täytyy tuhota vähintään puolikas Fazerin Sinisestä suklaalevystä. - canis.familiaris
mol.eirek kirjoitti:
Juu,ilmeisesti täytyy.Kun kummassakaan koneessa ei toimi ja sitten kummassakin on vielä eri ongelmatkin.
Nyt täytyy mennä leputtelemaan hermoja.Sohvan pohjalle.Ukko saa tehdä minulle mansikkarahkaa ja sen päälle sitten täytyy tuhota vähintään puolikas Fazerin Sinisestä suklaalevystä.hyvä. anna sille vielä selkään, jos rahka ei ole koostumukseltaan hyvää. Suomalainen perus lauantai...hehe
- AnonyymiUUSI
Karjalan karhukoira kannattaa ottaa mikäli ei ole jotain tiettyä tarkoitusta koiralla, jolloin löytyy spesifisti tarkoitukseen jalostettuja koiria. Se toimii tilanteeseen kuin tilanteeseen kuten koiran kuuluu.
Yleisesti kannattaa välttää kaikkia vammaisiksi ja riippuvaisiksi jalostettuja rotuja(ei itsenäisiä, luppakorvat, eri lämpö vyöhykkeen turkki), mikäli ei välttämättä tarvitse käyttötarkoituksen takia.
Paikalliset vanhat rodut ovat aina järkevin vaihtoehto, ovat pitkässä juoksussa mukavin niin omistajalle kuin ympäristölleen.
Tämä ei sovellu kerrostaloon/taajamaan keskustelu on täyttä pask**, eroahdistusta vahvasti kokevat rodut kuten rekikoirat poikkeuksena, ne soveltuvat tosin hyvin mikäli elämäntilanne mahdollistaa 24/7 elämisen koiran kanssa eikä tarvitse jättää yksin töiden/kauppareissujen ajaksi.
Myös vahtina mahdollisimman alkukantaiset tai vanhat rodut ovat parhaimpia, eivät rähjää muutenvaan, mutta lauman ollessa oikeasti vaarassa toimivat eivätkä nössöile kuten useat ns kovat vahdit kuten cane corsot. Oikeasti hyödyllinen vahti luonteeltaan osaa itsenäisesti tehdä päätelmiä, kuten metsästyskoirat, vanhat vahtirodut ja alkukantaiset koirat. Vahtiroduilla vaan on jalostettuna madallettu kynnys räjähtämiseen, tämän kun tiedostaa pärjää kyllä.
Koiratappelu, paimen, noutaja, terrieri, puudeli, yms kannattaa jättää ottamatta mikäli ei ole tarvetta jalostuksen mukaiseen käyttöön.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka se jytkytti BKT:stä nyt 0,3 prosenttia pois
Ja vain kolmessa kuukaudessa! Vuositasollahan tuo tarkoittaa reilun prosentin pudotusta. Pärjäisi varmaan lasketteluss259861SDP haluaa LISÄÄ veroja bensa-autoille!
Sdp:n vaihtoehtobudjetti esittää polttomoottoriautoille lisää veroja Sdp esittää tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan verot767294Mies, näen sinua hetken
ja olet mielessä ikuisuuden. Toisia näen ikuisuuden ja he eivät jää mieleen hetkeksikään. Muistan jokaisen kohtaamisen284751Riikan perintö: ennätysvelka, ennätystyöttömyys ja ennätysverotus
Tavallisen keskituloisen suomalaisen verotus on kireintä vuosikymmeniin, ja ensi vuonna palkansaajien käteen jää vieläki2323844Antti Lindtman kiitti valtiovarainministeri Purraa
Ministeri Purra kertoi ottavasa vastuun EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta. Hän myös sanoi tietävänsä, että Lindtman333113Suomalaisten enemmistö on (ateisteja / fiksuja / sosialisteja)
Tai jokin noiden yhdistelmä, koska S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on yli 50 prosenttia.132806Riikka Purra on ihana, jämpti
Hän yrittää saada Suomen taas kuntoon. Sanoo asiat suoraan, eikä piiloudu kapulakielen taakse. Riikan kaltaisia päättä1092753Brittiläinen vasemmistolehti: Sanna Marin oli vihdoin rehellinen
Nyt tulee pahasti lunta tupaan Seiskan tähtitytölle. Ex-pääministerin kirjaa arvostellaan latteuksista ja itsekehusta.182608"Purra löylytti oppositiota", sanoi naistoimittaja Pöllöraadissa
Kyllä, Purra tekee juuri sitä työtä mitä hänen tuossa asemassa pitää tehdä, hän antaa oppositiolle takaisin samalla mita472457Henkilökohtaisia paljastuksia Dubaista - Kohujulkkis Sofia Belorf on äitipuoli ja puoliso!
Tiesitkö, että Sofia on äitipuoli ja rakastava puoliso? Sofia Belorf saa oman sarjan, jossa seurataan hänen Bling Bling742439