Mitä mieltä olette näistä ikäeroista lesbosuhteissa? Mikä on teille suhteessa se maxim ikäero sekä "ala- ja yläsuunnissa"? Tiedän tapauksen, missä 24v. ja 15v. seurustelevat julkisesti ja ottaen huomioon, että 15v. on vielä sakkolihaa. En ymmärrä miten 24 vuotias voi edes kuvitella seurustelevan niin nuoren kanssa, jonka elämä pyörii vielä siellä murrosiässä, peruskoulussa jne. Luulisi vanhemman osapuolen olevan kiinnostunut hieman kypsempien, omanikäistensä seurasta.
Ikähaarukka
onko iällä väliä?
32938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mites jos ikäeroa oliskin vaikka 6-7 vuotta ? 27 ja 33 ...Mun mielestä ikäero ns. tasoittuu kun ikää tulee lisää ;)
Mä oon itse 21v. ja alaikärajana pidän täysi-ikäisyyttä. Ylöspäinkin riippuu toki ihmisestä, mut etsinnässä olisi alle 30-vuotias. :)
Itse olen 28 vuotta ja sellainen /- 10 vuotta tuntuisi hyvältä. Tietenkin pitää jättää avoimeksi sillä jos rakkaus sattuu kohdalle, niin ei se ikäero siinä paina.
Sitten APlle... Voishan sitä itkee näistäkin kuuskymppisistä joilla on kolmekymppiset puolisot, mutta se on aikuisten ihmisten keskinäinen asia mitä tekevät. Mutta noiden alaikäisten kanssa on sitten eri juttu tosiaan.
No, 15 vuotias ei 16 vuotiaasta eroa, mutta vaikkapa 13 vuotias ja kakskymppinen olisi hieman arveluttava yhdistelmä. Sellaisissa suhteissa mennään (tai pitäisi mennä) sen mukaan mikä on nuoremman osapuolen kypsyysaste. 13 vuotias voi olla jo aloittanut seksielämänsä muutenkin ja tuntea omat halunsa ja rajansa. Ja sitten on tietenkin sellaisia, jotka eivät ole vielä valmiita seksielämään tai romanttisiin suhteisiin, ja tällaiset asiat voivat tuntua täysin vierailta. Eli lyhyesti kyseessä olisi se, että onko toinen vielä lapsi. Silloin kyseessä on pedofilia. Jos toinen on teini ja valmis suhteeseen, niin silloin ei ole ongelmia.
Lakikirjoissa oleva jyrkkä 16 vuoden ikäraja on vain summittainen keskiarvo iästä minkä jälkeen seksikokemuksista ei ole nuoren kehitykselle haittaa. Eli kirjojen ulkopuolisessa oikeassa maailmassa nuoret kehittyvät jokainen omaan tahtiinsa. Siksi lakitekstissäkin on sentään ymmärretty ottaa huomioon nuoren kehitysvaihe, että sitä voi arvoida tapauskohtaisesti onko kyseessä rikollinen toiminta vai tasapuolinen suhde.
"...mutta vaikkapa 13 vuotias ja kakskymppinen olisi hieman arveluttava yhdistelmä."
Hieman? Musta se ois ainakin TOSI arveluttava. 13-vuotias on lapsi. Ja teinit muutenkin... Oman ikästensä kanssa, jos keskenään kokeilee ja tutkii (tietenkin 16-vuotta täytettyään) niin musta se on ihan normaalia, mutta jos aletaan teini-ikäsenä seksisuhteeseen tai "romanttiseen" suhteeseen aikuisen ihmisen kanssa, niin kyllä siinä aikuisessa on jotain outoa...
Itse asiaan. Oon kolmekymppinen ja aattelen, et 5-7 vuotta nuorempi ja kymmenen vuotta vanhempi on ne rajat. Ja kuten joku sanoikin, niin ikäero tasottuu kun vuosia karttuu. Ikä kuitenkin on vain numeroita ja enemmän katsoisin kuitenkin ihmisen kypsyysastetta, eli paistomittari vain pakaraan...
"Ja kuten joku sanoikin, niin ikäero tasottuu kun vuosia karttuu. Ikä kuitenkin on vain numeroita ja enemmän katsoisin kuitenkin ihmisen kypsyysastetta"
Hmm. No tuosta olen eri mieltä. Kahdenkympin ja kuoleman välillä ei enää kypsy. Tai kypsyy mahdollisesti vain siinä että kyynisyys ja vitutus lisääntyy.
Teinit, teinit, teinit... Niissä mä puhuisin henkilökohtaisesta kypsyysasteesta. 13-20 välillä löytyy kummassakin päästä ihmisiä, jotka voi olla henkisesti valmiita suhteeseen tai sitten ei. 13 vuotias oli ääriesimerkki, että joku näinkin nuori voi olla valmis suhteeseen. Toki ei tietenkään suurin osa. Välillä tuntuu siltä että suurin osa 20 vuotiastakaan ei ole valmiita ihmissuhteisiin.
koko ikä on mahdollista kypsyä, jos haluaa ja uhraa siihen voimavaroja. Laiskuus voidaan pukea kyynisyydeksi tai vielä paremmin Realistiseksi käsitykseksi elämästä :) evoluution kannalta aivojen tunnekeskus on se osa, jossa tapahtuu eniten kehitystä. Miksei siis yksilötasollakin ja yhdessä eliniässä. Tää on mun mielestä se mitta, johon vertailu käy, ennemmin kuin biologinen ikä.
"Tää on mun mielestä se mitta, johon vertailu käy, ennemmin kuin biologinen ikä."
Taisi tulla lipsahdus. Tarkoitit varmaan, että biologinen ikä on parempi kypsyyden mitta kuin kronologinen ikä?
Pelkästään biologisen ja kronologisen iän määritteet eivät ole riittäviä henkilön kypsyyttä tai epäkypsyyttä arvioitaessa vaan on muistettava ottaa huomioon myös psykologisen, sosiaalisen ja subjektiivisen iän ulottuvuudet.
Samalla voidaan myös tutkia miten kulttuurinen ikä määrittää yksilön omat tuntemukset ja hänelle yhteisön luomat odotukset. Ihminen on yksilö, joka vanhenee ja kypsyy iän eri merkitystasoilla eri tavoin.
mmmmmmmmhh... p-a-k-a-r-a-a-n... :P
Ihmiset ovat yksilöitä. Jokainen kypsyy omaan tahtiin.
Eiks se ole aika klassinen asetelma, että toinen on vanhempi rakastettu ja sit on se nuori rakastaja(tar) :) vaikka muistasin, että jossain homotutkimuksessa tällainen stereotypia kumottiin. Mitä väliä, jos tunteet kohtaa? Kaikki muu on soviteltavissa.
Niin...sen kun muistais, että aikaa voi olla paljon tai vähän...asettuis asiat oikeaan skaalaan ja toisarvoisuudet sais väistyä todellisten juttujen tieltä.
Itse oon jo nelikymppinen, kolmekymppistä en siksi ajattele, että se voi haluta lapsen ja minä en halua vanhemmaksi. Jotkut oman ikäiseni taas on ihan mummoja. Ei helppoa.
Ei läheskään kaikki lesbot halua lasta ihan riippumatta siitä onko kaksikymppinen, kolmikymppinen tai vanhempi. Minäkään en halua lapsia, vaikka niistä pidänkin, mutta itselleni niitä en halua.
Pitäisin tuota 16-vuotta rajana jos toinen osapuoli on täysi-ikäinen. Tuntuu että 16-vuotias joka on jo peruskoulusta päässyt alkaa jo vähän itsenäistyä ja tehdä elämäänsä koskevia päätöksiä ja alkaa henkisesti kypsyä aikuiseksi. Kyvyt olla terveessä ja vakavammassa parisuhteessa kehittyy. Olen itse 24 enkä kyllä pystyis olemaan kenenkään alle 18-vuotiaan kanssa. Lähinnä ees kenenkään alle 20-vuotiaan kanssa. Nehän on vielä lapsia! Tulis ihan pedo olo. Edes mikään ei vakava suhde, missä toinen osapuoli on 2/3 tai yli puolet toista vanhempi tuntuu vähän oudolta siis ku puhutaan että toinen on oikeesti tosi nuori. Mutta omalla kohdalla taas miellyttää mua ittee vanhemmat naiset. Unelma olis joku vähän päälle kolkyt vuotias, maksimissaan yli nelkyt vuotias. Tuntuu että on jo aikuisena henkisesti vakiintunut, että ikä ero ei haittaa. Sitä en vaan tiiä miten lapsena suurinosa 30-40-vuotiaista pitää tämmöstä päälle parikymppistä... näkeekö enemmän vaan mahdollisuutena irrotella nuoremman kanssa eikä henkisellä tasolla piä minään...
Entäs voiko ysiluokkalainen alkaa seiskan kanssa? Onko 2 vuotta tässä iässä liikaa?
No se on taas ihan kypsyystasosta kiinni. Mutta 7. ja 9. luokkalaiset voivat aivan hyvin seurustella, en näe siinä mitään ongelmia? Molemmat alaikäisiäkin ja suht samalla tasolla, yläastelaisia.
itse olen 22 ja ikäraja ob k-18
Itse seurustelen kolmekymppisen kanssa. Alussa tuntui ikäero oudolta, mutta kun sitä ihmistä vaan rakastaa, niin minkäs sille mahtaa. Ollaan oltu kaksi vuotta yhdessä ja hyvin meillä menee. Ikä on vaan numeroita. Rakastan mun naista, enkä voisi olla ilman häntä!
Riippuu ihan et minkä ikäisiä kumpikin osapuoli on. Toi 24 ja 15 kuulostaa aikas hurjilta, kun ottaen huomioon et miten paljon ihminen kehittyy henkisesti tona aikana. Ainakin toivon. Oma ikähaarukka on tällä hetkellä 18-25. Sillä perusteella et en jaksa uskoa et kolmenkympin kynnyksellä olevalla olisi samoja toiveita suhteesta... Ai niin oon 20 v.
Mun mielest ikä on numeroita... Tiiän yhenki kohta 17v muijan joka seurustelee kohta 20v muijan kans, ja ne on niin täydelliset toisilleen. Iän suhteen ero ei ole suuri mutta en voisi kummallekkaan parempaa seuraa löytää kun mitä nyt ovat toisilleen, niin erilaisia mutta silti niin samanlaisia...
No eihän tollaset ikäerot nyt mitään haloota herättäviä olekaan. Eihän tommosta tarvi ees puolustella. Varmaan enemmän oli puhetta noista n. 10-20 vuoden ikäeroista, tai päin vastoin pienemmistäkin, jos nuorin osapuoli sattuu oleen just se 13v ja vanhempi vaikkapa n. 20 vee.
17-20 veet menee muutenkin aika samaan ikähaarukkaan elämän aatteistaan yms. koulusidonnaisten juttujan takia.
Itselleni ei iällä ole muuten väliä, mutta jos siitä johtuen elämäntilanteet ovat liian erilaiset (niin kuin valitettavasti monesti on), niin silloin se voi hankaloittaa suhdetta hyvinkin paljon. Esim. jos toinen haluaisi jo alkaa perustaa perhettä yms, mutta toinen on niin nuori että kokee että se ei ole hänelle vielä mitenkään ajankohtaista eikä tiedä haluaako edes koskaan.
Mitään maksimi ylä- eikä alaikärajoja on vaikea asettaa, sillä riippuu niin paljon ihmisestä ja siitä mitä kumpikin elämältä haluaa.
meillä ikäeroa 18 v. 3 lastakin löytyy, alle 6vuotiaita. Kumppani 30 v ja mä lähes 50 v.
Mä nuoremman oloinen henkisesti ja kumppani vanhemman oloinen. Meillä molemmilla aika moinen elämänkokemus ja niistä on tullut se vahvuus, että ikäero ei meidän suhdettamme horjuta. Yhdessä ollaan oltu 10 v.
Paljon saatu aikaan yhdessä ja kasvettu henkisesti. Vaikka koville on ottanut välillä.
Meidän ystävät ja suku ottaneet meidät hienosti "omakseen".
Lakia mielestäni pitää noudattaa. 13-16 vuotias on liian nuori seurustelu/seksisuhteeseen. On minun henk.koht mielipide.
Iltalehdessä kysellään nuorilta miehiltä, mikä huomattavasti vanhemmissa naisissa viehättää. Vastaukset voidaan jakaa kolmeen lohkoon: äidillinen huomioiminen, itsevarma olemus ja mahtava seksi. Päteekö myös lesbosuhteissa?
Yleistyksiä. Ikä ei ole tae mistään edellä mainituista. Niin sanottu aikuinen nainen voi olla ihan yhtä kujalla ja käyttäytyä ihan kuin vielä itseään etsivä teini.
Persoonasta riippuu noi jutut paljolti, mut vanhemmis naisissa on karismaa, itsetunto kohdallaan, ei turhaan häpeillä itseään, tiedetää mitä halutaan ja sen takia seksikin onnistuu.
Itse olen 35v, ja täytyy myöntää että omalla kohdalla ikähaarukka venyy ylöspäin enemmän kuin alaspäin, omasta iästäni. En vain osaisi ajatella itseäni 10v nuoremman kanssa. 10v vanhemman kanssa kyllä. Jotenkin se tietynlainen varmuus itsestä ehkä on se juttu. 25v vaan tuntuu ihan lapselta vielä.. :DD
En ole voinut kuvitella itseäni suhteeseen itseäni reilut 15 v nuoremman naisen kanssa (olen kohta 50) mutta jouduin yllättäen jahdin uhriksi ja oli taivuttava. :)
Olen 44 ja noin 10-15 vuotta sitten viehättivät enemmän mua vanhemmat naiset. Nyt on homma kääntymässä toisin päin. Eniten olen kiinnostunut samanikäisistä, mutta voin kuvitella itseni myös 5-10 vuotta nuoremman tai 5 vuotta vanhemman kanssa jos muut paljon tärkeämmät asiat kuin ikä natsaa.
Olen kolmikymppinen ja aina itseäni vanhemmat naiset ovat kääntäneet pääni, ei sen takia, että hakisin jotain äitihahmoa (vaikka moni onkin minulle niin väittänyt), vaan sen persoonan takia ja täytyy myöntää, että tietty terve itsevarmuus ja kokemus sytyttävät ehdottomasti =) En kuitenkaan sanoisi ehdotonta eitä kenellekään parikymppisellekään vain pelkän iän takia. Voihan parikymppinenkin olla ikäisekseen kypsä ja kokenut kaikenlaista. Naiset, joilla on ikäkompleksi (olkoon sitten vanhempi tai nuorempi nainen) eivät todellakaan sytytä.
Vanhempi nainen, joka on naiivi ja kasvanut jossain umpiossa vailla kokemusta on myös aivan turn off. Sen sijaan kun vanhempi nainen osaa arvostaa itseään ja muita terveellä tavalla ja sellainen kokemus pilke silmäkulmassa höystettynä on aivan nam;)
mä kans 30 ja aina vähän vanhemmat jotenkin kääntänyt sen pään..
Nykyään onkin sitten näin että meillä ikäeroa 17 v. ja yhessä oltu 5.v.
Ei ole ikäero haitannut ei yhtään! Joskus silloin tulee mieleen, kun puhutaan eläkeiästä tai muutenkin vanhuudesta.. niin ehkä silloin se ikäero tuntuisi "isommalta" ja jotenkin harmittaa, että miten sitten kun ollaan eläkkeellä.. ehditäänkö edes yhessä.. Huhhuuhh. Mut onneksi on elämää runsaasti jäljellä ja me nautitaan siitä täysillä! Varsinkin nyt kun lapsikin tulossa:)