Kertokaas minkälaisia virityksiä teillä on keula- taikka peränarun kiinnittämiseen veneen knaapiin? Millä solmulla naru pysyy knaapissa?
Toinen kysymys, liittyy edelliseen; Aisapaikka toimii laituripaikkana kotisatamassa, miten järjestät kiinnityksen joka toimii joka paikassa ilman turhaa virittelyä? Ts.
- Kotisatamaan tullessa kiinnität "kotisatamaköyden", joka on valmiiksi kiinnitettty knaapiin oikea pituiseksi turhan kiinnitysrumban välttämiseksi (ts. kotisatamaköysi on kaiken aikaa oikealla mitalla kiinni knaapissa, siihen ei kevään jälkeen kosketa)?
- Vierassatamassa käydessä otat esim. toisen köyden käyttöön, ettei kotisatamaköyttä tarvitse alkaa säätämään kun palaa kotisatamaan?
- Muuta mitä? Laitat merkin peräköyteen, vaikka erkalla, missä kohtaa pituus kotisatamakiinnitykseen on kohillaan ja sitten tätä köyttä voi säätää jatkossa vierassatamassa?
Minkä olet havainnut toimivaksi käytännöksi, miten itse hoidat tämän homman helpolla?
Solmu veneen knaapiin
85
7047
Vastaukset
- viritys
Mitä tarkoittanet sanalla VIRITYS, minusta vene kiinnitetään sopivilla köysillä knaapeihin tai pollareihin, niin koti- kuin vierassatamissakin.
- vb44
Knaapisolmu:
http://www.animatedknots.com/cleatdeck/index.php?Categ=boating&LogoImage=LogoGrog.jpg&Website=www.animatedknots.com
Minulla on samat keulaködyet sekä kotisatamassa, että vierassatamassa. Köydet ovat keulassa valmiina matkan ajan.
Peräköysi minulla on valmiiksi tolpassa kotisatamassa. Vierassatamiin siten joudun ottamaan toiset köydet tai ankkuriliinan.- näin meillä
Tuo on aivan pätevä ohje knaapisolmulle sanalliset ohjeet mukaan lukien. Knaapille köysi sisään aina taaemman sakaran kautta, jotta kireällä oleva osa ei kiilaa alemmaksi jäävää kierrosta jumiin. Ja lukitus joko useammalla kahdeksikkokierroksella kuten linkissä tai yhdellä lukitsevalla kierroksella. Yksi lukitseva kierros riittää, kunhan sen tekee oikein päin ja köysi ei ole kovin ohut knaapin mittoihin.
Teippimerkki peräköysiin kotilaiturin mitalle ja riittävä määrä ylimääräistä pituutta on varsin hyvä lähestymistapa. Aisat nyt pysyvät samoilla kohdin, mutta perätolpat tuppaavat jo vähän siirtyilemään talvella ja teippimerkin voi siirtää. - Lemmar
Olikohan tämä aloitus vitsi. Jos ei löydä tietoa solmuista tai ei osaa niitä tehdä, niin puree pysyä maissa
Tuossa animoidussa esimerkissä jää lopuksi pois köyden vetäminen itsensä alta, jolloin kiinnitys ei purkaannu itsekseen - niin tai näin
Lemmar kirjoitti:
Olikohan tämä aloitus vitsi. Jos ei löydä tietoa solmuista tai ei osaa niitä tehdä, niin puree pysyä maissa
Tuossa animoidussa esimerkissä jää lopuksi pois köyden vetäminen itsensä alta, jolloin kiinnitys ei purkaannu itsekseenAnimaatiossa esitetty tapa useammasta avoimeksi jätetystä kierroksesta on aivan yhtä hyvä kuin köyden itsensä ali tehty lukitus. Jos on kyse järeämmän kaluston kiinnityksestä, on lukitsematta jättäminen varmempi, koska sen saa aina auki, lukittu voi kiristyä todella pahasti.
- 17
Ei siihen mitään solmua tarvita. Kahdeksikolle vain knaapin sakaroiden ympäri ja jälkimmäinen lenkki "nurin", niin että köyden vapaa pää tulee knaapin ja köyden väliin. Sillä pysyy.
En tuota jälkimmäistäkään kysymystä oikein ymmärrä. Miksi se köyden säätely olisi ongelma, jota tulisi välttää?
Jotkut, ilmeisesti aika harvat, harrastavat sitä, että kotisatamaan on erilliset keulaköydet, jotka jätetään laiturille lenkkeihin kiinni lähdettäessä ja napataan sitä kiinni veneeseen palatessa. Mutta useimmat näyttävät toimivan kuten minäkin eli veneessä on n. 5 metriä pitkät keulaköydet joustimineen ja hakoineen ja ne ovat tähän asti riittäneet jokaisessa vierassatamasakin. Saavat yleensä olla jatkuvasti knaapissa kiinni, laiturista lähtiessä vain haat keulakaiteisiin roikkumaan. Sen verran täytyy tietysti katsoa, että jos ovat olleet pitkiksi säädettyinä, niin ei roiku veteen asti suotta hidastamassa. Ankkuriboxissa on kyllä pari pidempää köyttä varalla, niihin on pleissautettu silmukat toiseen päähän. Kätevät, kun sattuu tuuli vaikeuttamaan irtautumista, voi laittaa ensin apuköyden juoksemaan knaapista laiturilenkkiin ja takaisin. Gasti voi silloin irrottaa varsinaiset keulaköydet laiturilta ensin, nousta rauhassa veneeseen ja sitten päästää apuköyden vapaaksi juoksemaan pois lenkistä.
Miksipä aisapaikka asiaa merkittävästi muuttaisi? - C/R
Tässä animaatio, jossa viimeinen kierros lukitaan.
http://www.netknots.com/html/cleat_hitch.html - peke
Hyvää keskustelua. Mulla on teipit pituusmerkkinä oman kotisataman aisapaikkaan. Jos tämän narun joutuu vierassatamassa irrottamaan knaapista ja kiinnittämään eri kohtaan (pituuden suhteen), kotisatamassa saa pituuden heti kohilleen teipin mukaan. Köydessä on karbiinihaka kotisatamaa varten, joten oikeanpituisen käyden kiinnitys käy tosi kätevästi.
Joku vetää knaapin umpparin, joku toinen yo. ohjeiden mukaan tyylikkäästi ja helposti. Kunhan muistaa vetää viimeisen kierroksen narun alta ettei lähde purkaantumaan vahingossakaan. - ?????!!!
Voi voi. Kiinnittyminen on perusasioita ja veneilyn aakkosissa a:n kohdalla.. Kannattaa hankkia kirjallisuutta ja lukea ennen vesille menoa.Myös kursseja suosittelen...
- Turha viesti
Voi, voi itsellesi! Netti on sitä varten ettei tarvitse kirjojen perässä juosta: tiedot saa nopeasti, paitsi sinulta, koska et oikeasti näköjään mitään tiedä. Tämä on täsmälleenyhtä turha viesti kuin edellinen.
- 16+5
Turha viesti kirjoitti:
Voi, voi itsellesi! Netti on sitä varten ettei tarvitse kirjojen perässä juosta: tiedot saa nopeasti, paitsi sinulta, koska et oikeasti näköjään mitään tiedä. Tämä on täsmälleenyhtä turha viesti kuin edellinen.
Vaan kylläpä kirjalla on sohvafaktorin lisäksi se hyvä puoli, että se toimii virran ja tcp/ip-liikenteen lakattuakin. Toisaalta: Solmut kyllä pitää opetella etukäteen, missä tietokoneetkin toimii.
- 9
Eiköhän kaikilla ole ankkorliina perässä. Mutta ei varmaankaan tarvitse olla ruudinkeksiä perusasioiden osalta tajunnee kahdeksikon ja siten käänetetyn lukituslenkin.
- .34dd
Minulla on pyörivien härpäkkeiden pelko, joten käytä liinalle kelaa vaan muovikoria, jonka saa kuskattua myös keulaan keula-ankkurointia varten.
- 15
Aloittaja mainitsi aisapaikan. Enpä ihan suoralta kädeltä muista, olisinko ikinä nähnyt ankaroliinaa sellaisessa veneessä, jota meillä tyypillisesti aisapaikalla pidetään. Matkaveneille riittävät aisapaikat kun on meillä aika harvinaisia kotisatamissa.
- 14
15 kirjoitti:
Aloittaja mainitsi aisapaikan. Enpä ihan suoralta kädeltä muista, olisinko ikinä nähnyt ankaroliinaa sellaisessa veneessä, jota meillä tyypillisesti aisapaikalla pidetään. Matkaveneille riittävät aisapaikat kun on meillä aika harvinaisia kotisatamissa.
Niinkö.
Kyllä on pk-seudulla useasti tullut nähtyä 9m...10m matkavene aisapaikkalla kotisatamassaan. Aisat noin 6m pitkiä. Jos keula on laituriin päin, niin kiinnitykset aisojen päistä peräkulmiin, ja keulasta aisojen keskivaiheille.
Ankarolinakin on noissa veneissä toisinaan ollut, mutta kotisatamakiinnitykseen en niitä ole aisapaikalla nähnyt käytettävän.
- M.D.
Lainaan tätä aihetta kysyäkseni kiinnitysköysien laiturin pään kiinnityksestä. Pleissasin edellisen veneen kiinnitysköysiin kiinnityshaat, jotka oli helppo nopeasti napsauttaa laiturilla olevaan renkaaseen tai sitten paaluihin, tolppiin yms. tehdä köyden päästä silmukka kiinnitämllä haka omaan köyteensä. Tämän kanssa ei koskaan ollut ongelmia edellisessä veneessä, joka painoi 3,5 tonnia. Suurin etu tässä on toki se, että vaimo saa nopeasti löydet laiturille kiinni. Sivutuulen painaessa kun jokainen sekunti on arvokas... Nykyinen veneemme painaa kuitenkin 9 tonnia, jolloin kiinnityshaan murtolujuus alkaa muodostua ongelmaksi. Pelkään myös, ettei kiinnitys ole enää niin kätevää kun haka on suurempi ja köysi paksumpaa (20mm). Onko muilla tällaista systeemiä käytössä vielä tässä kokoluokassa?
- hiinäjahiinä
9 tonnia alkaa jo olla järeämmänkin karabiinihaan luotettavuuden ylärajoilla. Parempi lähestymistapa voisi olla kevyt haka siinä laituriköydessä tilapäiskiinnitykseen ja järeä lukittava malli tai sakkeli rinnalla lopulliseen kiinnitykseen. Tai sitten ohuempi erillinen köysi hakoineen nopeaan käyttöön.
Minulla on haat 6 t veneen köysissä, mutta käyn vetämässä aina varmistusköydet, kun kovaa tuulta on luvassa. Ja kiinalaiseen laatuun en siinä käytössä luota. Kätevyysmielessä haan suureneminen ei mielestäni ole ongelma, päinvastoin isompi haka on helpompi lyödä kiinni isompaankin lenkkiin, pienen haan mahduttamisessa voi joutua vähän askartelemaan. Mutta haan kestävyyttä voisi ehkä alkaa vähän epäillä.
Olisiko mieltä siinä, että yhdessä köydessä olisi haka nopeuttamassa kiinnittymistä, mutta sitten varsinainen kiinnitys tehtäisiin avoköysillä vetäen köyden vapaa pää takaisin veneeseen ja sitoen knaapiin? Köyden toisessa päässä voisi olla vaikkapa silmukka. Kyllä haka varmasti sen lyhyen hetken kestää, mikä sen tarvitsee tässä mallissa yksin kantaa kuormaa.
Määrämittaiset köydet muuten toimivat vain ponttonilaitureissa. Jos keula tulee kiinteään rantalaituriin, niin köysiä joutuu säätelemään vedenkorkeuden mukaan.
- 25
paljon juttua. no knaappi kai tuli jo selväksi. itselläni ei ole köysissä mitään merkkejä. tiedän pituuden suunnilleen oikeaksi esim etuköysille, kun mittaan sen sivukaiteesta. ei se siis isllä ole vielä juuri kohdillaan, mutta itselleni riittää että saan veneen ensin kiinni suht ok ja sitten kiristelen vasta köydet.
- kolme narua
Samoin me käytetään pitkiä köysiä ja kiristellään sitten kun on kaikki haat kiinni. Aikaisemmin pidimme poijupaikalla määrämittaista köyttä, mutta jos vesi oli korkealla, ei tahtonut keula ylettyä laituriin asti ja poiju veti takaisin kuin vieteri. samoin jos naapuripaikat oli tyhjänä ja puuska painoi venettä sivulle, ei ylettynyt laiturille. Siinä sitten pyörittiin kuin villi koira fleksissä.
- opetusvideot
Kahdeksikko knaapiin:
http://www.youtube.com/watch?v=UlYMkdX_duI&feature=relmfu
ja tässä se kaikkein käyttökelpoisin solmu veneessä eli paalusolmu:
http://www.youtube.com/watch?v=wV1K-WU-Jgc&feature=related
Sama uudelleen ja hitaammin, koska on tärkein solmu:
http://www.youtube.com/watch?v=Q9NqGd7464U- yksinkertaista
Jopas olikin hyvä videoklippi opastukseksi knaapin käytöstä. Sääli vain, että persiilleen meni. Pahin moka oli tuoda köysi knaapin etummaisesta sakarasta sisään. Sen jälkeen turhat kierrokset ovat enää pikkujuttu. Jos ottaa muistisäännöksi, niin se on siinä: takaa sisään, suoraan, ristiin ja lukkoon. Yksinkertainen on aina kaunista.
- ei persiilleen!!
yksinkertaista kirjoitti:
Jopas olikin hyvä videoklippi opastukseksi knaapin käytöstä. Sääli vain, että persiilleen meni. Pahin moka oli tuoda köysi knaapin etummaisesta sakarasta sisään. Sen jälkeen turhat kierrokset ovat enää pikkujuttu. Jos ottaa muistisäännöksi, niin se on siinä: takaa sisään, suoraan, ristiin ja lukkoon. Yksinkertainen on aina kaunista.
Olet oikeassa, KISS eli "keep it simple stupid" on merenkulkijoiden vanha periaate.
Mielestäni muistisääntösi on kuitenkin todella turha, koska köyden vetosuunta on paljon oleellisempi tekijä kuin sääntösi aina knaapin takasakarasta. Esimerkkivideossa veto tuli aika lailla sivulta. Silloin on ihan sama mitenpäin laitat köyden knaapiin (eikä muutenkaan mikään iso juttu).
Et varmaankaan laita köyttäsi takasakaran kautta, kun kiinnität springin keulaknaapiisi. Monissa aisapaikoissa toinen keulaköysi tulee aisasta viistosti takaa, toisen vetosuunta edestä laiturilta. Joissakin veneissä klyyssi ohjaa köyden joko knaapin eteen tai taakse.
Kyllä käytäntö opettaa ja köyden osaa laittaa knaapiin aivan varmasti jo ensimmäisen veneilykesän jälkeen!
Eikä knaapin kierrokset suinkaan ole turhia, koska ne vähentävät kitkaa ja tekevät lukkokierroksen avaamisen helpommaksi - jos sattuu tulemaan kova kuormitus. Asepalveluksensa laivastossa suorittaneetkin tietävät...
Paalusolmu on se ainoa solmu, joka olisi syytä harjoitella. Sen oppimiseen on muistisääntöjä, joista voi oikeasti olla apua. Esim. tämä useimpien tuntema: "käärme nousee vedestä, kiertää puun ja menee takaisin veteen". Vesi on tässä tapauksessa se lenkki, josta köyden pää nousee.... - yksinkertaista
ei persiilleen!! kirjoitti:
Olet oikeassa, KISS eli "keep it simple stupid" on merenkulkijoiden vanha periaate.
Mielestäni muistisääntösi on kuitenkin todella turha, koska köyden vetosuunta on paljon oleellisempi tekijä kuin sääntösi aina knaapin takasakarasta. Esimerkkivideossa veto tuli aika lailla sivulta. Silloin on ihan sama mitenpäin laitat köyden knaapiin (eikä muutenkaan mikään iso juttu).
Et varmaankaan laita köyttäsi takasakaran kautta, kun kiinnität springin keulaknaapiisi. Monissa aisapaikoissa toinen keulaköysi tulee aisasta viistosti takaa, toisen vetosuunta edestä laiturilta. Joissakin veneissä klyyssi ohjaa köyden joko knaapin eteen tai taakse.
Kyllä käytäntö opettaa ja köyden osaa laittaa knaapiin aivan varmasti jo ensimmäisen veneilykesän jälkeen!
Eikä knaapin kierrokset suinkaan ole turhia, koska ne vähentävät kitkaa ja tekevät lukkokierroksen avaamisen helpommaksi - jos sattuu tulemaan kova kuormitus. Asepalveluksensa laivastossa suorittaneetkin tietävät...
Paalusolmu on se ainoa solmu, joka olisi syytä harjoitella. Sen oppimiseen on muistisääntöjä, joista voi oikeasti olla apua. Esim. tämä useimpien tuntema: "käärme nousee vedestä, kiertää puun ja menee takaisin veteen". Vesi on tässä tapauksessa se lenkki, josta köyden pää nousee....Taaempi sakara tarkoittaa aina vedon suhteen taaempaa riippumatta siitä, mihin suuntaan köysi veneeseen nähden lähtee. Ja se ei ole mikään yhdentekevä juttu. Aivan liian usein näkee köyttä kiskottavan hampaat irvessä kireän köyden alle kiilautuneena, puukkoakin välillä on tarvittu. Useampia kierroksia tarvitaan laivassa ja veneessäkin, jos köysi on ohut verrattuna knaapin kokoon. Laivassa pitää se lukkokierroskin jättää ilman lukkoa.
Paalusolmusta ollaan yhtä mieltä. Tosin muistisäännössä korvaisin veden lammella, se lampi kuvaa paremmin lenkkiä. - xx-yy-zz
ei persiilleen!! kirjoitti:
Olet oikeassa, KISS eli "keep it simple stupid" on merenkulkijoiden vanha periaate.
Mielestäni muistisääntösi on kuitenkin todella turha, koska köyden vetosuunta on paljon oleellisempi tekijä kuin sääntösi aina knaapin takasakarasta. Esimerkkivideossa veto tuli aika lailla sivulta. Silloin on ihan sama mitenpäin laitat köyden knaapiin (eikä muutenkaan mikään iso juttu).
Et varmaankaan laita köyttäsi takasakaran kautta, kun kiinnität springin keulaknaapiisi. Monissa aisapaikoissa toinen keulaköysi tulee aisasta viistosti takaa, toisen vetosuunta edestä laiturilta. Joissakin veneissä klyyssi ohjaa köyden joko knaapin eteen tai taakse.
Kyllä käytäntö opettaa ja köyden osaa laittaa knaapiin aivan varmasti jo ensimmäisen veneilykesän jälkeen!
Eikä knaapin kierrokset suinkaan ole turhia, koska ne vähentävät kitkaa ja tekevät lukkokierroksen avaamisen helpommaksi - jos sattuu tulemaan kova kuormitus. Asepalveluksensa laivastossa suorittaneetkin tietävät...
Paalusolmu on se ainoa solmu, joka olisi syytä harjoitella. Sen oppimiseen on muistisääntöjä, joista voi oikeasti olla apua. Esim. tämä useimpien tuntema: "käärme nousee vedestä, kiertää puun ja menee takaisin veteen". Vesi on tässä tapauksessa se lenkki, josta köyden pää nousee....Paalusolmulla on se huono puoli, että jos köydessä on vetoa, niin paalusolmua ei saa auki. Sen sijaan esim. ulkosorkan saa. Vaikka paalusolmu on hyvä solmu, niin kyllä opettelisin pari muutakin.
- Solmu-ukko
ei persiilleen!! kirjoitti:
Olet oikeassa, KISS eli "keep it simple stupid" on merenkulkijoiden vanha periaate.
Mielestäni muistisääntösi on kuitenkin todella turha, koska köyden vetosuunta on paljon oleellisempi tekijä kuin sääntösi aina knaapin takasakarasta. Esimerkkivideossa veto tuli aika lailla sivulta. Silloin on ihan sama mitenpäin laitat köyden knaapiin (eikä muutenkaan mikään iso juttu).
Et varmaankaan laita köyttäsi takasakaran kautta, kun kiinnität springin keulaknaapiisi. Monissa aisapaikoissa toinen keulaköysi tulee aisasta viistosti takaa, toisen vetosuunta edestä laiturilta. Joissakin veneissä klyyssi ohjaa köyden joko knaapin eteen tai taakse.
Kyllä käytäntö opettaa ja köyden osaa laittaa knaapiin aivan varmasti jo ensimmäisen veneilykesän jälkeen!
Eikä knaapin kierrokset suinkaan ole turhia, koska ne vähentävät kitkaa ja tekevät lukkokierroksen avaamisen helpommaksi - jos sattuu tulemaan kova kuormitus. Asepalveluksensa laivastossa suorittaneetkin tietävät...
Paalusolmu on se ainoa solmu, joka olisi syytä harjoitella. Sen oppimiseen on muistisääntöjä, joista voi oikeasti olla apua. Esim. tämä useimpien tuntema: "käärme nousee vedestä, kiertää puun ja menee takaisin veteen". Vesi on tässä tapauksessa se lenkki, josta köyden pää nousee....Sakarakysymyksessä yhdyn siihen, että ei ole väliä tuleeko köysi knaapille etu- tai takasakaran kautta.
Paalusolmusta olen aika lailla eri mieltä. Palusolmu on kauniin näköinen ja pitääkin hyvin. Sen ongelma on kuitenkin avattavuus vedossa.
Ulkosorkka on yhtä pitävä, helpompi tehdä ja ennen kaikkea sen saa auki vaikka vetoa olisi miten paljon tahansa. Kauniin näköinen se ei ole. - solmukko
Solmu-ukko kirjoitti:
Sakarakysymyksessä yhdyn siihen, että ei ole väliä tuleeko köysi knaapille etu- tai takasakaran kautta.
Paalusolmusta olen aika lailla eri mieltä. Palusolmu on kauniin näköinen ja pitääkin hyvin. Sen ongelma on kuitenkin avattavuus vedossa.
Ulkosorkka on yhtä pitävä, helpompi tehdä ja ennen kaikkea sen saa auki vaikka vetoa olisi miten paljon tahansa. Kauniin näköinen se ei ole.Et sitten vielä ole joutunut turvautumaan puukkoon irrottaessasi kireällä oleva köyttä knaapista. Minäkin olen sellaista joutunut todistamaan. Sillä on väliä, se on vähän kuin aukaisisi vähänkin vedossa olevaa paalusolmua. Molemmat solmut ovat ne kaksi tärkeintä osattavaa ja molemmille omat paikat.
- 7+13
solmukko kirjoitti:
Et sitten vielä ole joutunut turvautumaan puukkoon irrottaessasi kireällä oleva köyttä knaapista. Minäkin olen sellaista joutunut todistamaan. Sillä on väliä, se on vähän kuin aukaisisi vähänkin vedossa olevaa paalusolmua. Molemmat solmut ovat ne kaksi tärkeintä osattavaa ja molemmille omat paikat.
Niin, parhaitenhan oppii tai ainakin muistaa kun kerran joutuu puukolla köyden irroittamaan knaapista. Mutta, miksi neuvoa kysyvää neuvotaan ehdoin tahdoin väärin? Olen kanssasi samaa mieltä, että väliä on ja ollaan samaa mieltä, että köysi vedon suuntaan nähden taampaan sakaraan.
Knaapisolmun lisäksi osattava paalusolmu, ulkosrkka, siansorkka ja jalussolmu. - 3rewfggfd
solmukko kirjoitti:
Et sitten vielä ole joutunut turvautumaan puukkoon irrottaessasi kireällä oleva köyttä knaapista. Minäkin olen sellaista joutunut todistamaan. Sillä on väliä, se on vähän kuin aukaisisi vähänkin vedossa olevaa paalusolmua. Molemmat solmut ovat ne kaksi tärkeintä osattavaa ja molemmille omat paikat.
Minua on aina ihmetyttänyt tuo, että solmun vaikea avattavuus vedossa olisi joku ongelma. Mikä se tilanne on, että vedossa olevaa solmua pitäisikään saada avattua? Samaa vähän ihmettelen tuosta knaapiköydestä; ei ainakaan poijuun ikinä saa köyttä NIIN tiukalle, ettei se yhtään joustaisi ja vetoa saisi kevennettyä.
Ja muuten pidän koko tuota "solmutiedettä" joutavana puuhasteluna. - ehkäpä...
3rewfggfd kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt tuo, että solmun vaikea avattavuus vedossa olisi joku ongelma. Mikä se tilanne on, että vedossa olevaa solmua pitäisikään saada avattua? Samaa vähän ihmettelen tuosta knaapiköydestä; ei ainakaan poijuun ikinä saa köyttä NIIN tiukalle, ettei se yhtään joustaisi ja vetoa saisi kevennettyä.
Ja muuten pidän koko tuota "solmutiedettä" joutavana puuhasteluna.Sulla on ilmeisesti pulpettivene. Jos olisi jotain sitä järeämpää, et ihmettelisi. Ethän sinä köyttä niin kireälle käsin saa, mutta vene saa. Jos vene on käsivoimin hallittavissa, ei ehkä tarvitse avata solmujakaan vedossa olevista köysistä.
Muuten, mikä ihmeen solmutiede? Jos on köysiä tai naruja, tarvitaan niiden hyödyntämiseen solmuja, mitä ihmeellistä siinä on? - 3rewfggfd
ehkäpä... kirjoitti:
Sulla on ilmeisesti pulpettivene. Jos olisi jotain sitä järeämpää, et ihmettelisi. Ethän sinä köyttä niin kireälle käsin saa, mutta vene saa. Jos vene on käsivoimin hallittavissa, ei ehkä tarvitse avata solmujakaan vedossa olevista köysistä.
Muuten, mikä ihmeen solmutiede? Jos on köysiä tai naruja, tarvitaan niiden hyödyntämiseen solmuja, mitä ihmeellistä siinä on?Väärin arvasit. 11-metrinen reilut 6 tonnia painava purjevene. Enkä käytä kiinnitysköysissä ikinä solmuja. Poijun ja laiturin päässä köysiä on haat.
Ja muutenkin ainoa kohta, jossa olen näinä vuosina tarvinnut solmuja, on pikareivin köysien kiinnitys päistään puomiin. Joku tuossa julisti jopa neljää pakollisesti osattavaa solmua, minä sanon että de va kukku de. - hilkurin pena
3rewfggfd kirjoitti:
Väärin arvasit. 11-metrinen reilut 6 tonnia painava purjevene. Enkä käytä kiinnitysköysissä ikinä solmuja. Poijun ja laiturin päässä köysiä on haat.
Ja muutenkin ainoa kohta, jossa olen näinä vuosina tarvinnut solmuja, on pikareivin köysien kiinnitys päistään puomiin. Joku tuossa julisti jopa neljää pakollisesti osattavaa solmua, minä sanon että de va kukku de.buhahaa... Näitä purjehtijoita on nähty. Kukas sulle laittaa solmut vaikka jennin skuutteihin, vai laitatko pikahaat, kun et osaa tehdä yhtään somua. Aikuinen mies huutaa: "äitii, tuu pyyhkii".
- Uahhah
hilkurin pena kirjoitti:
buhahaa... Näitä purjehtijoita on nähty. Kukas sulle laittaa solmut vaikka jennin skuutteihin, vai laitatko pikahaat, kun et osaa tehdä yhtään somua. Aikuinen mies huutaa: "äitii, tuu pyyhkii".
uhahha. Samaa mieltä. Kaikenlainen merimiestaito on aivan turhanpäiväistä merellä, samoin erämiestaidot ovat aivan yliarvostettuja erämaassa. Kyllä pitäisi vaan luottaa uusimpaan tekniikkaan. Heh heh. Ei kannata osata mitään, koska tekniikalla ne voi kuitenkin korvata. On paljon mukavampaa ja rennompaa liikkua vesillä vain tietynlaisella taidolla ja tietynlaisella tekniikalla. Ylimääräinen tietotaito ja varautuminen on aina turhasta -tuurilla vaan.
- purjehtijaprofiili
hilkurin pena kirjoitti:
buhahaa... Näitä purjehtijoita on nähty. Kukas sulle laittaa solmut vaikka jennin skuutteihin, vai laitatko pikahaat, kun et osaa tehdä yhtään somua. Aikuinen mies huutaa: "äitii, tuu pyyhkii".
No se on näköjään niitä, joilla on enemmän rahaa kuin tolkkua ja liikkuu suuremmalla kalustolla kuin mihin taidot oikeasti riittäisivät. Hän kiinnittyy ainoastaan laitureihin ja vieläpä sellaisiin laitureihin, joissa on hänen haoilleen sopivat lenkit. Myös poiju tai perätolpat ovat edellytys. Veneessä on tasan kaksi purjetta ja telakan pojat solmivat skuutit vesillelaskun jälkeen. Noitakin tyyppejä on ja niitä tarkoitetaan, kun irvaillaan purjehtijoille tyypillistä osaamattomuutta.
- 3rewfggfd
hilkurin pena kirjoitti:
buhahaa... Näitä purjehtijoita on nähty. Kukas sulle laittaa solmut vaikka jennin skuutteihin, vai laitatko pikahaat, kun et osaa tehdä yhtään somua. Aikuinen mies huutaa: "äitii, tuu pyyhkii".
No en kyllä nyt käsitä viisasteluasi. Skuuttiköysissä on haat, mitä sitten? Ja tuolle toiselle viisastelijalle: miksi veneessä tarvitsisi olla enemmän kuin kaksi purjetta? Noin niinkuin välttämättä?
(Minulla tosin on neljä, sillä keulalle on vaihdettavissa itseskuuttaava fokka (jonka senkin skuuttiköysi kiinnittyy haalla purjeeseen) tai myrskyfokka, jolle tosin ei Itämerellä suuremmin ole ollut käyttöä. Tai lainkaan. Mutta useimmat kesät menee samoilla kahdella purjeella, jotka keväällä on paikoilleen laittanut. Niillä tulee purjehdittua keskimäärin 800-1000 mailia kesässä.) - xx-yy-zz
3rewfggfd kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt tuo, että solmun vaikea avattavuus vedossa olisi joku ongelma. Mikä se tilanne on, että vedossa olevaa solmua pitäisikään saada avattua? Samaa vähän ihmettelen tuosta knaapiköydestä; ei ainakaan poijuun ikinä saa köyttä NIIN tiukalle, ettei se yhtään joustaisi ja vetoa saisi kevennettyä.
Ja muuten pidän koko tuota "solmutiedettä" joutavana puuhasteluna.>>pidän koko tuota "solmutiedettä" joutavana puuhasteluna
Oletan että "solmutieteellä" tarkoitetaan sitä, että tuntee kokoelman eri solmuja ja tietää lisäksi mihin niitä käytetään.
Suurin hyöty on tuossa se, että kun laittaa jotain köydellä ja solmulla kiinni, niin tietää että se pysyy siinä. Itse olen purjehtimisen myötä oppinut solmujen tekemistä ja siitä on ollut hyötyä paljon muussa elämässä: Kun ennen laitoin vaikka auton kattotelineelle jotain kiinni köydellä, niin tein ison söhrysolmun ja silti olin epävarma pysyykö tavara ajossa paikallaan. Nyt tiedän solmun johon voi luottaa ja olla varma että tavara ei irtoa kesken matkan.
(ja hän joka kommentoi että kattotelineelle ei tarvitse mitään sitoa köysillä ja solmuilla vaan että kuorman sitomisliinat ovat paljo kätevämpiä -hän on täysin missannut viestini pointin ;) ) - xx-yy-zz
7+13 kirjoitti:
Niin, parhaitenhan oppii tai ainakin muistaa kun kerran joutuu puukolla köyden irroittamaan knaapista. Mutta, miksi neuvoa kysyvää neuvotaan ehdoin tahdoin väärin? Olen kanssasi samaa mieltä, että väliä on ja ollaan samaa mieltä, että köysi vedon suuntaan nähden taampaan sakaraan.
Knaapisolmun lisäksi osattava paalusolmu, ulkosrkka, siansorkka ja jalussolmu.>>Knaapisolmun lisäksi osattava paalusolmu, ulkosrkka, siansorkka ja jalussolmu.
Ja solmujen osaamisen lisäksi pitää tietää missä tilanteissa ko. solmua kannattaa/ei-kannata käyttää. Esimerkkinä vaikka juuri tuo paalusolmu-ei-avaudu-vedossa.
Melkein sanoisinkin mielummin niin, että pitää osata solmu jolla saa
- kiinteän silmukan (esim.paalusolmu)
- kiristyvän silmukan (esim. ulkosorkka)
- köyden kiinni johonkin esineeseen (esim. kaide, rengas tms.) (esim. paalusolmu tai ulkosorkka, vähän tapauksesta riippuen)
- kaksi köyttä jatkettua pidemmäksi (esim. jalussolmu, kerrattuna varmempi)
- pysäytyssolmu, joka estää köyden päätä menemästä silmän läpi (Esim. kahdeksikko)
- solmu jonka saa kireäksi jonkun esineen ympärille (esim. reivisolmu eli merimiessolmu)
..jotain voi vielä uupua tuosta listasta...
Jos pitää sitoa köyden sijasta nailonsiimaa tai kumiköyttä, niin nuo tarpeet pysyvät ennallaan, mutta solmut menevät uusiksi, nuo "perinteiset" solmut eivät pidä kummassakaan.
Mikä muuten tekee siansorkasta niin tärkeän? Sehän on varsin epäluotettava solmu, höllääntyy helposti. - xx-yy-zz
3rewfggfd kirjoitti:
Minua on aina ihmetyttänyt tuo, että solmun vaikea avattavuus vedossa olisi joku ongelma. Mikä se tilanne on, että vedossa olevaa solmua pitäisikään saada avattua? Samaa vähän ihmettelen tuosta knaapiköydestä; ei ainakaan poijuun ikinä saa köyttä NIIN tiukalle, ettei se yhtään joustaisi ja vetoa saisi kevennettyä.
Ja muuten pidän koko tuota "solmutiedettä" joutavana puuhasteluna.>>Minua on aina ihmetyttänyt tuo, että solmun vaikea avattavuus
>>vedossa olisi joku ongelma. Mikä se tilanne on, että vedossa
>>olevaa solmua pitäisikään saada avattua?
Se on nimenomaan se tilanne, että vedossa oleva köysi pitäisi saada avattua. Yleensä se tulee yllättäin - vetoa ei ollut silloin kun solmu tehtiin, mutta onkin silloin kun pitäisi irrottaa. Se että sinä et ole koskaan sellaiseen tärmännyt ei meinaa sitä, etteikö sellaista tilannetta vosii tulla.
Harvon muistetaan, että paalusolmua ei myöskään voi *tehdä* jos köydessä on vetoa. Esim. ulkossorkan sen sijaan voi. - xx-yy-zz
ehkäpä... kirjoitti:
Sulla on ilmeisesti pulpettivene. Jos olisi jotain sitä järeämpää, et ihmettelisi. Ethän sinä köyttä niin kireälle käsin saa, mutta vene saa. Jos vene on käsivoimin hallittavissa, ei ehkä tarvitse avata solmujakaan vedossa olevista köysistä.
Muuten, mikä ihmeen solmutiede? Jos on köysiä tai naruja, tarvitaan niiden hyödyntämiseen solmuja, mitä ihmeellistä siinä on?>>Muuten, mikä ihmeen solmutiede?
Solmuja voidaan käsitellä, tutkia ja mallintaa matematiikan keinoin (jotain sovelluttua topologiaa kait, viisaimmat korjatkoon). Ja näin on tehtykin, jonkin verrankin. Matematiikan keinoin voidaan esim. ratkaista, pystyykä solmun tekemään köyden keskelle kun köyden päitä voi ei käyttää hyväksi solmun tekemisessä. (molemmat päät ovat vaikka kiinni jossain). Esim. siansorkan pystyy.
Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Topology
http://en.wikipedia.org/wiki/Knot_theory
http://en.wikipedia.org/wiki/Knot_(mathematics) - sitä sitten
3rewfggfd kirjoitti:
No en kyllä nyt käsitä viisasteluasi. Skuuttiköysissä on haat, mitä sitten? Ja tuolle toiselle viisastelijalle: miksi veneessä tarvitsisi olla enemmän kuin kaksi purjetta? Noin niinkuin välttämättä?
(Minulla tosin on neljä, sillä keulalle on vaihdettavissa itseskuuttaava fokka (jonka senkin skuuttiköysi kiinnittyy haalla purjeeseen) tai myrskyfokka, jolle tosin ei Itämerellä suuremmin ole ollut käyttöä. Tai lainkaan. Mutta useimmat kesät menee samoilla kahdella purjeella, jotka keväällä on paikoilleen laittanut. Niillä tulee purjehdittua keskimäärin 800-1000 mailia kesässä.)Skuutiköysissä olevat haat ovat solmuun verrattuina hyvin epäluotettavia, iskevät purjeen lepattaessa ihmiset ja esineet hajalle, eikä niistä toisaalta ole mitään etua.
- xx-yy-zz
xx-yy-zz kirjoitti:
>>Knaapisolmun lisäksi osattava paalusolmu, ulkosrkka, siansorkka ja jalussolmu.
Ja solmujen osaamisen lisäksi pitää tietää missä tilanteissa ko. solmua kannattaa/ei-kannata käyttää. Esimerkkinä vaikka juuri tuo paalusolmu-ei-avaudu-vedossa.
Melkein sanoisinkin mielummin niin, että pitää osata solmu jolla saa
- kiinteän silmukan (esim.paalusolmu)
- kiristyvän silmukan (esim. ulkosorkka)
- köyden kiinni johonkin esineeseen (esim. kaide, rengas tms.) (esim. paalusolmu tai ulkosorkka, vähän tapauksesta riippuen)
- kaksi köyttä jatkettua pidemmäksi (esim. jalussolmu, kerrattuna varmempi)
- pysäytyssolmu, joka estää köyden päätä menemästä silmän läpi (Esim. kahdeksikko)
- solmu jonka saa kireäksi jonkun esineen ympärille (esim. reivisolmu eli merimiessolmu)
..jotain voi vielä uupua tuosta listasta...
Jos pitää sitoa köyden sijasta nailonsiimaa tai kumiköyttä, niin nuo tarpeet pysyvät ennallaan, mutta solmut menevät uusiksi, nuo "perinteiset" solmut eivät pidä kummassakaan.
Mikä muuten tekee siansorkasta niin tärkeän? Sehän on varsin epäluotettava solmu, höllääntyy helposti.Täydennän itseäni
- köyden kiinni johonkin esineeseen (esim. kaide, rengas tms.) (esim. paalusolmu tai ulkosorkka, vähän tapauksesta riippuen) - myös silloin kun köydessä on vetoa joko laitettaessa tai irroitettaessa. Paalusolmu ei kelpaa kumpaakaan, ulkosorkka kelpaa - saadaan nauraa
Solmu-ukko kirjoitti:
Sakarakysymyksessä yhdyn siihen, että ei ole väliä tuleeko köysi knaapille etu- tai takasakaran kautta.
Paalusolmusta olen aika lailla eri mieltä. Palusolmu on kauniin näköinen ja pitääkin hyvin. Sen ongelma on kuitenkin avattavuus vedossa.
Ulkosorkka on yhtä pitävä, helpompi tehdä ja ennen kaikkea sen saa auki vaikka vetoa olisi miten paljon tahansa. Kauniin näköinen se ei ole.Haluatko sinäkin oman tarinasi tähän ketjuun? Voit päästäkin, jos ei sakaralla ole väliä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3687923#comment-53069688-view
- 10
Minulla aisapaikkaan parkkeeraaminen helpottui eniten kun vedin narun takatolpalta laituriin. Rantautuminen ei sen jälkeen enää ollut niin nökönuukaa kun sai puoshaalla ohjainnarusta kiinni.
- mikä se on
Aisapaikan takatolppa???
- dgy89
MItää solmuja ei tarvita köyden kiinnitämiseksi knaapiin. Pari kahdeksikkoa ja päälle pari,kolme kierrosta.
- xx-yy-zz
"Solmutieteellisesti" ;);) ne kahdeksikot ja kierrokset ovat myös solmuja.
- 3+2
xx-yy-zz kirjoitti:
"Solmutieteellisesti" ;);) ne kahdeksikot ja kierrokset ovat myös solmuja.
Tulkintakysymys. Minä en ainakaan laske niitä solmuiksi.
Kyllä asia on niin, että solmut ovat vanhanaikainen tapa hoitaa kiinnitystä, niillä on virkaa vain hätäratkaisuina ja silloin on samantekevää, mikä umpisolmu narussa on.
Ylipäätään esimerkki siitä, että vanha tapa ei useinkaan ole paras. Se, että jokin on tehty kauan tietyllä tavalla, todistaa vain, että niinkin voidaan tehdä, ei sitä, että niin pitäisi tehdä. - ei tulkinta
3+2 kirjoitti:
Tulkintakysymys. Minä en ainakaan laske niitä solmuiksi.
Kyllä asia on niin, että solmut ovat vanhanaikainen tapa hoitaa kiinnitystä, niillä on virkaa vain hätäratkaisuina ja silloin on samantekevää, mikä umpisolmu narussa on.
Ylipäätään esimerkki siitä, että vanha tapa ei useinkaan ole paras. Se, että jokin on tehty kauan tietyllä tavalla, todistaa vain, että niinkin voidaan tehdä, ei sitä, että niin pitäisi tehdä.Siinä olikin kyse siitä solmutieteestä. Se ei liikoja kysele sinun mielipiteitäsi.
Solmut eivät ole mikään vanhanaikainen tapa johtuen siitä, että mitään solmuja korvaavia menetelmiä ei ole olemassa muuten kuin joihinkin erikoistapauksiin. Sellaisia erikoistapauksia ovat kiinnittyminen laituriin vakiopaikalla ja vaikkapa fendarien ripustus. Olkoon solmu vanha tapa tai ei, se on ainoa. - 3+2
ei tulkinta kirjoitti:
Siinä olikin kyse siitä solmutieteestä. Se ei liikoja kysele sinun mielipiteitäsi.
Solmut eivät ole mikään vanhanaikainen tapa johtuen siitä, että mitään solmuja korvaavia menetelmiä ei ole olemassa muuten kuin joihinkin erikoistapauksiin. Sellaisia erikoistapauksia ovat kiinnittyminen laituriin vakiopaikalla ja vaikkapa fendarien ripustus. Olkoon solmu vanha tapa tai ei, se on ainoa.Takana on parikymmentä purjehdusvuotta ja lähemmäs sata erilaista satamaa eri puolilta Itämerta. Vielä koskaan ei ole tullut vastaan laituria, johon ei olisi saanut venettä hakojen avulla kiinni. Joskus joutuu tekemään köyteen silmukan haan avulla, mutta solmua siis ei ole tarvittu koskaan.
Joten puheesi on mitätön. Hyvää matkaa historian roskatynnyriin, sinä muinaisjäänne! - ja höpö
3+2 kirjoitti:
Takana on parikymmentä purjehdusvuotta ja lähemmäs sata erilaista satamaa eri puolilta Itämerta. Vielä koskaan ei ole tullut vastaan laituria, johon ei olisi saanut venettä hakojen avulla kiinni. Joskus joutuu tekemään köyteen silmukan haan avulla, mutta solmua siis ei ole tarvittu koskaan.
Joten puheesi on mitätön. Hyvää matkaa historian roskatynnyriin, sinä muinaisjäänne!Onko köyden ainoa tarkoitus sitoa vene laituriin? Ja vaikka se on mahdollista tehdä haalla, mikä tekee sen solmua paremmaksi? Minulla on sekä haalla varustetut köydet että pelkät köydet. Vähintään yhtä usein ovat ne pelkät köydet käytössä, koska ovat paremmat. Olenko muinaisjäänne, kun osaan käyttää kulloinkin sopivinta ratkaisua?
- 3+2
ja höpö kirjoitti:
Onko köyden ainoa tarkoitus sitoa vene laituriin? Ja vaikka se on mahdollista tehdä haalla, mikä tekee sen solmua paremmaksi? Minulla on sekä haalla varustetut köydet että pelkät köydet. Vähintään yhtä usein ovat ne pelkät köydet käytössä, koska ovat paremmat. Olenko muinaisjäänne, kun osaan käyttää kulloinkin sopivinta ratkaisua?
Mikä muu olisi kiinnitysköyden tarkoitus? Haka on solmua parempi, koska:
- se on luotettavampi
- se on nopeampi
- se on yksinkertaisempi jokaisen gastinkin käyttää, ei ikinä tarvitse miettiä, osaako toinen. - 0/3
3+2 kirjoitti:
Mikä muu olisi kiinnitysköyden tarkoitus? Haka on solmua parempi, koska:
- se on luotettavampi
- se on nopeampi
- se on yksinkertaisempi jokaisen gastinkin käyttää, ei ikinä tarvitse miettiä, osaako toinen.Mikä on köyden tarkoitus... Kiinnitysköysi on yksi niistä monista köysistä.
- haka on selkeästi epäluotettavampi
- haka on joissain tapauksissa nopeampi, toisissa hitaampi
- sun gastit on sun gasteja, kaikki ei osaa käyttää hakaakaan - Solmuja
3+2 kirjoitti:
Takana on parikymmentä purjehdusvuotta ja lähemmäs sata erilaista satamaa eri puolilta Itämerta. Vielä koskaan ei ole tullut vastaan laituria, johon ei olisi saanut venettä hakojen avulla kiinni. Joskus joutuu tekemään köyteen silmukan haan avulla, mutta solmua siis ei ole tarvittu koskaan.
Joten puheesi on mitätön. Hyvää matkaa historian roskatynnyriin, sinä muinaisjäänne!> Joskus joutuu tekemään köyteen silmukan haan avulla
Esimerkiksi isoon paaluun haan kanssa tehty lenkki on erittäin huono ratkaisu sillä päällimmäiseksi tehtynä se estää muita nostamasta omia kiinnityslenkkejään pois. Riittävän iso kiintosilmukka (siis solmulla tehtynä) ja se oikein laitettuna on oikea tapa. - Siimahäntä
3+2 kirjoitti:
Takana on parikymmentä purjehdusvuotta ja lähemmäs sata erilaista satamaa eri puolilta Itämerta. Vielä koskaan ei ole tullut vastaan laituria, johon ei olisi saanut venettä hakojen avulla kiinni. Joskus joutuu tekemään köyteen silmukan haan avulla, mutta solmua siis ei ole tarvittu koskaan.
Joten puheesi on mitätön. Hyvää matkaa historian roskatynnyriin, sinä muinaisjäänne!Tämä on varmankin kieli poskessa esitetty provo. Hyville solmuille on aina käyttöä, milloin missäkin. Voi niitä hakojakin käyttää, jos haluaa, mutta solmuja ei voi käyttää, jos ei osaa.
Väittäisin, että purjehtijan (ja veneilijän) perustaitoja on osata solmunteko xx-yy-zz:n mainitsemissa tilanteissa. Jos niitä ei osaa, ei kannata vesille lähteä.
Kun vielä kakkosharrastuksena on kalastus, pitää solmut olla hyvin hanskassa eri materiaaleilla ja paksuuksille. Yllättäen siimalla ei toimi oikeastaan mikään köysille pätevistä solmuista... - xx-yy-zz
3+2 kirjoitti:
Mikä muu olisi kiinnitysköyden tarkoitus? Haka on solmua parempi, koska:
- se on luotettavampi
- se on nopeampi
- se on yksinkertaisempi jokaisen gastinkin käyttää, ei ikinä tarvitse miettiä, osaako toinen.Jos kinataan solmujen ja haaan parammuudesta kiinnityksessä, niin pitäisi kai vielä määritellä että mikä haka, kun niitäkin on monenlaisia.
Haalla minäkin laitan yleensä kiinnitysköydet laituriin kiinni (joskin keulagasti tulee ensin pelkällä, ilman hakaa köydellä). Solmuja käytän sitten melkein kaikkialla muualla, joten solmuja tarvitsen.
Monissa haoissa on se huono puoli kiinnittyessä, että sitä ei saa irti vedossa. Eli jos tuuli tai virta (harvemmin suomessa, mutta niitäkin paikkoja on) painaa oikein kunnolla isoa venettä.
Laituriin tullessa pelkällä köydellä ilman hakaa on yksi etu. Silloin voi antaa keulagastille reilummin köyttä, hän sujauttaa laiturille päästyään köyden sopivan kiinnitysrenkaan lävitse, vetää ylimääräiset pois ja tekee väliaikaisen solmun kun kiinnitysköysi on kireänä (veneen puoleinen pää on tietysti valmiiksi knaapissa kiinni.
Hakaköyden kanssa pitää laittaa köyden pää -se jossa on se haka- kiinni kiinnitysrenkaaseen. Silloin joko kiinnitysköysi jää helposti löysälle ja vene voi ajelehtia tuulen mukana tai sitten pitää olla lyhyt köysi joka ei mahdollisesti riitäkään kiinnitysrenkaaseen, jos vene vaikka ehti ajelehtia ennenkuin gasti laittoi hakan kiinni renkaaseen.
Luonnonsatamassa, jossa ei ole renkaita vaan pitää käyttää puita yms. tulee lisää ongelmia. - 3+2
xx-yy-zz kirjoitti:
Jos kinataan solmujen ja haaan parammuudesta kiinnityksessä, niin pitäisi kai vielä määritellä että mikä haka, kun niitäkin on monenlaisia.
Haalla minäkin laitan yleensä kiinnitysköydet laituriin kiinni (joskin keulagasti tulee ensin pelkällä, ilman hakaa köydellä). Solmuja käytän sitten melkein kaikkialla muualla, joten solmuja tarvitsen.
Monissa haoissa on se huono puoli kiinnittyessä, että sitä ei saa irti vedossa. Eli jos tuuli tai virta (harvemmin suomessa, mutta niitäkin paikkoja on) painaa oikein kunnolla isoa venettä.
Laituriin tullessa pelkällä köydellä ilman hakaa on yksi etu. Silloin voi antaa keulagastille reilummin köyttä, hän sujauttaa laiturille päästyään köyden sopivan kiinnitysrenkaan lävitse, vetää ylimääräiset pois ja tekee väliaikaisen solmun kun kiinnitysköysi on kireänä (veneen puoleinen pää on tietysti valmiiksi knaapissa kiinni.
Hakaköyden kanssa pitää laittaa köyden pää -se jossa on se haka- kiinni kiinnitysrenkaaseen. Silloin joko kiinnitysköysi jää helposti löysälle ja vene voi ajelehtia tuulen mukana tai sitten pitää olla lyhyt köysi joka ei mahdollisesti riitäkään kiinnitysrenkaaseen, jos vene vaikka ehti ajelehtia ennenkuin gasti laittoi hakan kiinni renkaaseen.
Luonnonsatamassa, jossa ei ole renkaita vaan pitää käyttää puita yms. tulee lisää ongelmia.Ei pidä paikkaansa väitteesi, että haaton köysi olisi laituriin tullessa parempi. Haka on lenkissä kiinni samassa ajassa kun naapurin gasti vasta ehtii aloittamaan sen "sujauttaa köyden sopivan kiinnitysrenkaan läpi". Eikä tuo köyden pituus ole mikään ongelma, koska homahan toimii näin: köyteen varataan väljästi pituutta ja jos tuuli painaa, niin kippari tulee keulalle jja kiristää. Varsinainen kiire loppuu sillä hetkellä, kun haka on lenkissä kiinni. Sillä ei ole väliä, jos tuuli ehtiikin väliaikaisesti vähän painaa sivulle, kunhan köydet ovat kiinni. Niitä voi sitten säädellä.
Luonnonsatamat ovat eri juttu, mutta ainakin minä jäänkin niissä ankkuriin. Kallioille hyppiminen on ihan turhan ristialtista touhua kaikille.
Joku tuossa epäili provoksi. Ei ole. Tässä on tyypillinen sellainen asia, jossa tuhannet, kenties kymmenet tuhannet veneilijät pärjäävät tuolla loistavasti ilman noita perinnetaitoja. Vanhukset, jotka kai joskus ovat taistelleet oppiakseen sen ziljoona erilaista solmua, ovat siitä katkeria ja yrittävät selittää, ettei ilman niitä taitoja saisi merelle lähteä.
Kuten sanottu: puhun kokemuksesta, kun sanon, etten ole niitä teidän solmujanne ikinä tarvinnut parinkymmenen vuoden aktiiviveneilyn aikana. Pressun kiinnitysköysiin jonkinlaisia umpisolmun tapaisia teen syksyisin ja joissain muissa enempi oheistoimintoihin liittyvissä, mutta yhtä ainutta noista tässäkin keskustelussa mainituista solmuista en edes tunnistaisi kuvasta tai luonnossa. Eikä selvästikään ole edes tarpeen. Harjoitelkaa te asiasta innostuneet niitä ihan miten paljoan haluatte, mutta tehkää edes totuudelle se palvelus, että lakkaatte väittämästä niitä välttämättömiksi. - Solmio
3+2 kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa väitteesi, että haaton köysi olisi laituriin tullessa parempi. Haka on lenkissä kiinni samassa ajassa kun naapurin gasti vasta ehtii aloittamaan sen "sujauttaa köyden sopivan kiinnitysrenkaan läpi". Eikä tuo köyden pituus ole mikään ongelma, koska homahan toimii näin: köyteen varataan väljästi pituutta ja jos tuuli painaa, niin kippari tulee keulalle jja kiristää. Varsinainen kiire loppuu sillä hetkellä, kun haka on lenkissä kiinni. Sillä ei ole väliä, jos tuuli ehtiikin väliaikaisesti vähän painaa sivulle, kunhan köydet ovat kiinni. Niitä voi sitten säädellä.
Luonnonsatamat ovat eri juttu, mutta ainakin minä jäänkin niissä ankkuriin. Kallioille hyppiminen on ihan turhan ristialtista touhua kaikille.
Joku tuossa epäili provoksi. Ei ole. Tässä on tyypillinen sellainen asia, jossa tuhannet, kenties kymmenet tuhannet veneilijät pärjäävät tuolla loistavasti ilman noita perinnetaitoja. Vanhukset, jotka kai joskus ovat taistelleet oppiakseen sen ziljoona erilaista solmua, ovat siitä katkeria ja yrittävät selittää, ettei ilman niitä taitoja saisi merelle lähteä.
Kuten sanottu: puhun kokemuksesta, kun sanon, etten ole niitä teidän solmujanne ikinä tarvinnut parinkymmenen vuoden aktiiviveneilyn aikana. Pressun kiinnitysköysiin jonkinlaisia umpisolmun tapaisia teen syksyisin ja joissain muissa enempi oheistoimintoihin liittyvissä, mutta yhtä ainutta noista tässäkin keskustelussa mainituista solmuista en edes tunnistaisi kuvasta tai luonnossa. Eikä selvästikään ole edes tarpeen. Harjoitelkaa te asiasta innostuneet niitä ihan miten paljoan haluatte, mutta tehkää edes totuudelle se palvelus, että lakkaatte väittämästä niitä välttämättömiksi.No, ilmeisesti et kuitenkaan ole purjehtija...
- ajan tasalla
3+2 kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa väitteesi, että haaton köysi olisi laituriin tullessa parempi. Haka on lenkissä kiinni samassa ajassa kun naapurin gasti vasta ehtii aloittamaan sen "sujauttaa köyden sopivan kiinnitysrenkaan läpi". Eikä tuo köyden pituus ole mikään ongelma, koska homahan toimii näin: köyteen varataan väljästi pituutta ja jos tuuli painaa, niin kippari tulee keulalle jja kiristää. Varsinainen kiire loppuu sillä hetkellä, kun haka on lenkissä kiinni. Sillä ei ole väliä, jos tuuli ehtiikin väliaikaisesti vähän painaa sivulle, kunhan köydet ovat kiinni. Niitä voi sitten säädellä.
Luonnonsatamat ovat eri juttu, mutta ainakin minä jäänkin niissä ankkuriin. Kallioille hyppiminen on ihan turhan ristialtista touhua kaikille.
Joku tuossa epäili provoksi. Ei ole. Tässä on tyypillinen sellainen asia, jossa tuhannet, kenties kymmenet tuhannet veneilijät pärjäävät tuolla loistavasti ilman noita perinnetaitoja. Vanhukset, jotka kai joskus ovat taistelleet oppiakseen sen ziljoona erilaista solmua, ovat siitä katkeria ja yrittävät selittää, ettei ilman niitä taitoja saisi merelle lähteä.
Kuten sanottu: puhun kokemuksesta, kun sanon, etten ole niitä teidän solmujanne ikinä tarvinnut parinkymmenen vuoden aktiiviveneilyn aikana. Pressun kiinnitysköysiin jonkinlaisia umpisolmun tapaisia teen syksyisin ja joissain muissa enempi oheistoimintoihin liittyvissä, mutta yhtä ainutta noista tässäkin keskustelussa mainituista solmuista en edes tunnistaisi kuvasta tai luonnossa. Eikä selvästikään ole edes tarpeen. Harjoitelkaa te asiasta innostuneet niitä ihan miten paljoan haluatte, mutta tehkää edes totuudelle se palvelus, että lakkaatte väittämästä niitä välttämättömiksi.Ziljoona = 4 kpl...
Kaikissa laitureissa ei ole lenkkejä ja pelkän köyden sujauttaa lenkistä läpi tai tolpan ympäri nopeammin kuin haan kiinni lenkkiin. Väite, että homma olisi jotenkin valmis, kun köyden pää on kiinni jossain, on yksinkertaisesti perätön.
Pelkkää köyttä voi vapaasti käyttää sen molemmista päistä ja keskeltäkin. Sen voi pujottaa klyysseistä tai mistä vain kumpi vain pää edellä. Kovin monta muutakin solmittavan köyden etua hakaan verrattuna ovat jo muutkin tuoneet esiin.
Solmun teko ei ole takuulla mikään perinnetaito vaan elävää käytäntöä. Kuten monen muunkin asian kanssa, rajallisillakin välineillä tulee toimeen. Siis veneen saa kiinni laituriin, mutta fendarin ripustaminen vakiopaikan sijaan tarpeelliseen paikkaan voikin olla jo vaikeampaa. Elämä on kovin monimuotoista ja se, joka pärjää laajemman kirjon kanssa, on paremmassa asemassa ja selviää suuremmalla todennäköisyydellä erilaisista tilanteista. Voipa jopa luonnonsatamassa valita, ankkuroiko vai kiinnittyykö keula rantaan.
Millä modernilla menetelmällä muuten haat ovat kiinni köydessä. Ei kai vain perinnepleissillä? - xx-yy-zz
3+2 kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa väitteesi, että haaton köysi olisi laituriin tullessa parempi. Haka on lenkissä kiinni samassa ajassa kun naapurin gasti vasta ehtii aloittamaan sen "sujauttaa köyden sopivan kiinnitysrenkaan läpi". Eikä tuo köyden pituus ole mikään ongelma, koska homahan toimii näin: köyteen varataan väljästi pituutta ja jos tuuli painaa, niin kippari tulee keulalle jja kiristää. Varsinainen kiire loppuu sillä hetkellä, kun haka on lenkissä kiinni. Sillä ei ole väliä, jos tuuli ehtiikin väliaikaisesti vähän painaa sivulle, kunhan köydet ovat kiinni. Niitä voi sitten säädellä.
Luonnonsatamat ovat eri juttu, mutta ainakin minä jäänkin niissä ankkuriin. Kallioille hyppiminen on ihan turhan ristialtista touhua kaikille.
Joku tuossa epäili provoksi. Ei ole. Tässä on tyypillinen sellainen asia, jossa tuhannet, kenties kymmenet tuhannet veneilijät pärjäävät tuolla loistavasti ilman noita perinnetaitoja. Vanhukset, jotka kai joskus ovat taistelleet oppiakseen sen ziljoona erilaista solmua, ovat siitä katkeria ja yrittävät selittää, ettei ilman niitä taitoja saisi merelle lähteä.
Kuten sanottu: puhun kokemuksesta, kun sanon, etten ole niitä teidän solmujanne ikinä tarvinnut parinkymmenen vuoden aktiiviveneilyn aikana. Pressun kiinnitysköysiin jonkinlaisia umpisolmun tapaisia teen syksyisin ja joissain muissa enempi oheistoimintoihin liittyvissä, mutta yhtä ainutta noista tässäkin keskustelussa mainituista solmuista en edes tunnistaisi kuvasta tai luonnossa. Eikä selvästikään ole edes tarpeen. Harjoitelkaa te asiasta innostuneet niitä ihan miten paljoan haluatte, mutta tehkää edes totuudelle se palvelus, että lakkaatte väittämästä niitä välttämättömiksi.Tarkoitukseni eiole julistaa yhtä ja ainoaa oikeaa oppia, ainoastaan kertoa mielipiteeni. Muut saavat vapaasti olla eri mieltä.
Olisi kiva kuulla, millaiset haat kiinnitysköysissäsi on. - Hakan kannattaja
Siimahäntä kirjoitti:
Tämä on varmankin kieli poskessa esitetty provo. Hyville solmuille on aina käyttöä, milloin missäkin. Voi niitä hakojakin käyttää, jos haluaa, mutta solmuja ei voi käyttää, jos ei osaa.
Väittäisin, että purjehtijan (ja veneilijän) perustaitoja on osata solmunteko xx-yy-zz:n mainitsemissa tilanteissa. Jos niitä ei osaa, ei kannata vesille lähteä.
Kun vielä kakkosharrastuksena on kalastus, pitää solmut olla hyvin hanskassa eri materiaaleilla ja paksuuksille. Yllättäen siimalla ei toimi oikeastaan mikään köysille pätevistä solmuista...Omassa veneessäni asia on ratkaistu niin, että vene kiinnitetään ensin hakaköysillä, joissa on silmukka toisessa päässä ja valmiksi knaapissa, kun rantaudutaan. Gastini ovat sen verran usein sen tasoisia maakrapuja, että heille haan kanssa kiinnittyminen sujuu paljon luotettavammin kuin solmuja vaativalla köydellä. Joskus haka voidaan kliksauttaa suoraan renkaaseen, joskus pyöräytetään köysi jonkun paalun tai tolpan ympäri ja haka laitetaan takaisin kiinni köyteen. Tai jos rengas on niin paksu, ettei haka siihen mahdu, pujotetaan renkaan läpi kiinnitysköydestä tehty silmukka ja haka siihen. Kannella oleva toinen gasti tai kippari, kiinnitettyään peräköyden alustavaan tiukkuuteen, kiristää keulaan tuulen puolelta siten, että vene makaa hyvin ja kulku veneeseen onnistuu. Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, etteikö hakaköyttä olisi saanut kiinni riittävän luotettavasti ja myös nopeasti harjaantumattomankin toimesta.
"Alustavan" kiinnittäytymisen jälkeen, jos kyse ei ole pikapysähdyksestä, viritellään varsinaiset, vaimentimilla varustetut kiinnitysköydet. - potkupalloa
Hakan kannattaja kirjoitti:
Omassa veneessäni asia on ratkaistu niin, että vene kiinnitetään ensin hakaköysillä, joissa on silmukka toisessa päässä ja valmiksi knaapissa, kun rantaudutaan. Gastini ovat sen verran usein sen tasoisia maakrapuja, että heille haan kanssa kiinnittyminen sujuu paljon luotettavammin kuin solmuja vaativalla köydellä. Joskus haka voidaan kliksauttaa suoraan renkaaseen, joskus pyöräytetään köysi jonkun paalun tai tolpan ympäri ja haka laitetaan takaisin kiinni köyteen. Tai jos rengas on niin paksu, ettei haka siihen mahdu, pujotetaan renkaan läpi kiinnitysköydestä tehty silmukka ja haka siihen. Kannella oleva toinen gasti tai kippari, kiinnitettyään peräköyden alustavaan tiukkuuteen, kiristää keulaan tuulen puolelta siten, että vene makaa hyvin ja kulku veneeseen onnistuu. Vielä ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, etteikö hakaköyttä olisi saanut kiinni riittävän luotettavasti ja myös nopeasti harjaantumattomankin toimesta.
"Alustavan" kiinnittäytymisen jälkeen, jos kyse ei ole pikapysähdyksestä, viritellään varsinaiset, vaimentimilla varustetut kiinnitysköydet.Haka on oikein pätevä potkupalloseura.
Yksinkertaisimmillaan tuo toimii oikein hyvin, kun laiturissa on se haalle sopiva lenkki. Paksu lenkki taas huonompi kuin reilu tolppa, koska haka on joko väännöksissä erittäin epäedullisesti rasitettuna tai nojaa köydessä olevaan pleissiin. Joka tapauksessa se vaatii paljon löysää sekä kiinnitys että irrotusvaiheessa ja molemmat ovat hitaita toimenpiteitä. Lisäksi keulaan tarvittiinkin kaksi henkeä yhden sijasta.
Aurinkoisessa päivässä je kevyessä tuulessa se sujuu noinkin. Ja jos liikkeellekään ei tuulessa lähdetä, näillä eväillä pärjää kymmenetkin vuodet. Paljonhan tuota näkee käytettävän ja usein se on vaikean näköistä. Usein siinä tarvitaan myös naapureilta apua. Eivätkä vähän vääntyneet ja vajaatoimiset haatkaan mitään harvinaisia näkyjä ole. Tuskin koskaan näkee hakaa, joka olisi lujuudeltaan edes puolta siitä köydestä, jonka päässä se on. - Hakan kannattaja
potkupalloa kirjoitti:
Haka on oikein pätevä potkupalloseura.
Yksinkertaisimmillaan tuo toimii oikein hyvin, kun laiturissa on se haalle sopiva lenkki. Paksu lenkki taas huonompi kuin reilu tolppa, koska haka on joko väännöksissä erittäin epäedullisesti rasitettuna tai nojaa köydessä olevaan pleissiin. Joka tapauksessa se vaatii paljon löysää sekä kiinnitys että irrotusvaiheessa ja molemmat ovat hitaita toimenpiteitä. Lisäksi keulaan tarvittiinkin kaksi henkeä yhden sijasta.
Aurinkoisessa päivässä je kevyessä tuulessa se sujuu noinkin. Ja jos liikkeellekään ei tuulessa lähdetä, näillä eväillä pärjää kymmenetkin vuodet. Paljonhan tuota näkee käytettävän ja usein se on vaikean näköistä. Usein siinä tarvitaan myös naapureilta apua. Eivätkä vähän vääntyneet ja vajaatoimiset haatkaan mitään harvinaisia näkyjä ole. Tuskin koskaan näkee hakaa, joka olisi lujuudeltaan edes puolta siitä köydestä, jonka päässä se on.Minulta taisi jäädä tähdentämättä ja sen mukana sinulta ymmärtämättä, että varsinainen kiinnittyminen tehdään varsinaisilla kiinitysköysillä, joissa ei ole hakaa. Niitä on mukavampi viritellä kaikessa rauhassa haalla varustettujen "apuköysien" avulla, varsinkin noviisigastien kanssa. Ei siis tarvitse murehtia hakojen kestävyyttä tai irroituksen hankaluutta vedossa.
- xx-yy-zz
xx-yy-zz kirjoitti:
Tarkoitukseni eiole julistaa yhtä ja ainoaa oikeaa oppia, ainoastaan kertoa mielipiteeni. Muut saavat vapaasti olla eri mieltä.
Olisi kiva kuulla, millaiset haat kiinnitysköysissäsi on.No mihin hakamies nyt katosi, kun olisin halunnut tietää millaiset hakaset sulla on? Jos sulla vaikka on parempi malli kuin mulla ja vaihdan omani fiksumpiin? Simppeliin kysymykseen simppeli vastaus, mikä siinä nyt niin pelottaa?
- 3+2
xx-yy-zz kirjoitti:
No mihin hakamies nyt katosi, kun olisin halunnut tietää millaiset hakaset sulla on? Jos sulla vaikka on parempi malli kuin mulla ja vaihdan omani fiksumpiin? Simppeliin kysymykseen simppeli vastaus, mikä siinä nyt niin pelottaa?
Ihan sellaiset perushaat, ei mitään jippoja. Riittävän isot, että ne on helppo lyödä kiinni. Olen nähnyt joillain semmoisia malleja, joissa on taitto keskellä, eräänlainen lukitus ja ne pitää taittaa "nurin", jotta aukeaisivat, myös kiinnittäessä. Ei minusta hyvä idea.
Työkiireet vähän vaihtelee, ei aina ehdi eikä muista tänne vilkuilla. - turha kina
xx-yy-zz kirjoitti:
Jos kinataan solmujen ja haaan parammuudesta kiinnityksessä, niin pitäisi kai vielä määritellä että mikä haka, kun niitäkin on monenlaisia.
Haalla minäkin laitan yleensä kiinnitysköydet laituriin kiinni (joskin keulagasti tulee ensin pelkällä, ilman hakaa köydellä). Solmuja käytän sitten melkein kaikkialla muualla, joten solmuja tarvitsen.
Monissa haoissa on se huono puoli kiinnittyessä, että sitä ei saa irti vedossa. Eli jos tuuli tai virta (harvemmin suomessa, mutta niitäkin paikkoja on) painaa oikein kunnolla isoa venettä.
Laituriin tullessa pelkällä köydellä ilman hakaa on yksi etu. Silloin voi antaa keulagastille reilummin köyttä, hän sujauttaa laiturille päästyään köyden sopivan kiinnitysrenkaan lävitse, vetää ylimääräiset pois ja tekee väliaikaisen solmun kun kiinnitysköysi on kireänä (veneen puoleinen pää on tietysti valmiiksi knaapissa kiinni.
Hakaköyden kanssa pitää laittaa köyden pää -se jossa on se haka- kiinni kiinnitysrenkaaseen. Silloin joko kiinnitysköysi jää helposti löysälle ja vene voi ajelehtia tuulen mukana tai sitten pitää olla lyhyt köysi joka ei mahdollisesti riitäkään kiinnitysrenkaaseen, jos vene vaikka ehti ajelehtia ennenkuin gasti laittoi hakan kiinni renkaaseen.
Luonnonsatamassa, jossa ei ole renkaita vaan pitää käyttää puita yms. tulee lisää ongelmia.Se paremmuudesta kinaaminen onkin kaikkein hölmöintä, koska oikeaa vastausta ei ole. Molemmat ovat parempia omiin tarkoituksiinsa ja siksi minullakin on ankkuriboksissa sekä kotilaiturissa käytettävät hakaköydet että kaksi pidempää köyttä ilman hakoja. Kotilaiturin köydetkin ovat reilun pituiset, joten niitä voi käyttää, kun menee muualle sellaiseen laituriin, johon haat sopivat.
Siitä, että hakaköydet olisivat niin yleispätevät, ettei muuta tarvita, olen selkeästi eri mieltä. Vaikka solmittu köysi ei aina ole parempi, se tulee silti olla keinovalikoimassa hallittuna. Oikeastaan ainoita lähes yleispäteviksi luonnehdittavia tapoja veneen kiinnitykseen on köysi, jonka molemmat päät ovat veneessä.
Purjehtiessa tilanne on samantapainen. Siinä köysiä on paljon ja hakoja vain spinnuskuutien ja fallien päissä.
- eenokki
Jaksetaan jauhaa moisista solmuista mikä on paras. Paras solmu käyttäjälleen on se minkä osaa tehdä ja mikä pitää,kaikilla ei ole niin hirveä kiire etteikö kerkeäisi aukaista hieman monimutkaisemmankin solmun. Umpisolmu huonoin vaihtoehto,joillekin ainoa solmu jonka osaa,myös pitää. Mahdollisen kokemuksen myötä oppii varmaan uusia kiinnitystapoja.
- viillokki
Solmulla on kaksi hyvyyden määrittävää ominaisuutta, pito ja avattavuus kuormituksen jälkeen. Sitten voidaan vielä miettiä, paljonko solmu heikentää lujuutta sun muuta. Tietysti, jos henki tai vaikka isompi aineellinenkin tappio uhkaa, tehdään se solmu, mikä osataan tai sattuu tulemaan.
Umpisolmu on noiden pääkriteerien mukaan huonoimmasta päästä kaikissa käyttökohteissa.
- huvittunutaidalla
On taas hupaisa keskustelu. Vastakkain kaksi toimivaa menetelmää, solmut ja haat ja kumpikin osapuoli on sitä mieltä, että heidän käyttämänsä on ainoa oikea. Tai ei ehkä ihan näin, solmujoukkue näyttää olevan yksisilmäisempi, hakaporukassa näyttää jonkin verran olevan näkemystä "käyttäkää mitä käytätte".
Ottakaas nyt vaikka aikalisä ja kiertäkää ensi kesänä jokaisessa satamassa, jossa käytte, laiturit läpi. Laskekaa vaikka prosentteina, monessako veneessä luotetaan hakaan. Pelkästään se kyllä todistaa, että haka on ihan toimiva ja riittävä ratkaisu. Jos ei olisi, niitä ei juuri esiintyisi.- Osaaminen
Haka on ihan hyvä menetelmä oikein käytettynä mutta ei kylläkään riittävä.
Yksikätinen ihminenkin pärjää mutta kyllä kaksikätisellä vaan on helpompaa ja parempaa.
Yleinen käytettävyys ei kerro hyvyydestä mitään. Osaamisesta (tai sen puutteesta) se kyllä kertoo. - Solmio
Totta kai haka toimii, ja käytän niitä itsekin kotisatamassa, niin kuin myös usein muissakin satamissa. Se ei kuitenkaan poista veneilevän henkilön solmutekotaidon tarvetta. On naurettavaa väittää, että solmut ovat muinaisjäänne, sillä ainakin itselleni niillä on käyttöä aina silloin tällöin, venellä useimmin, mutta myös muualla.
En myöskään ymmärrä perustetta, miksi solmuja ei opettelisi. Normaalijärjellä varustettu henkilö oppii tarvittavat solmut alta aikayksikön, ja kotona kun on narunpätkä käden ulottuvilla, niitä voi muistella ja näprätä aikansa kuluksi.
Henkilökohtaisesti on minulle samantekevää, miten muut veneensä kiinnittävät, mutta pidän sellaisia veneilijöitä laiskoina ja tyhminä, jotka eivät viitsi opetella muutamaa perussolmua.
- Totti
Aloittaja on asian ytimessä. Miksi puljata köysien kanssa kun kaikki on valmista satamaan paluuta varten? Sen kuin laittaa oikeanmittaisen köyden karbiinihaat laiturin lenksuihin ja vene on parkissa, ei ylimääräistä köyden pituussäätöä.
- ihmettelijä2
C/R laittoi hyvän linkin köyden helposta kiinnittämisestä knaapiin
http://www.netknots.com/html/cleat_hitch.html
Onko tämä solmu enempi kahvilakäyntiä tai tankkauskäyntiä varten vai jätättekö veneenne kyseisellä solmulla sidottuna kotisatamaan? Onko solmu pitänyt vai joskus käynyt huonosti?Juuri noinhan köysi knaapiin laitetaan ja pitää kyllä, ei se siitä pääse millään irti, koska lukitsee "itse itsensä". Jos olisi oikein liukas köysi, niin ehkä se voisi luistaa, mutta eihän veneitä millään pyykkinaruilla kiinnitellä.
Minusta tuo ei kylläkään ole mikään solmu, mutta samantekevää.- älä ihmettele
Tuo pitää eikä petä. Kuten ylempänäkin on viitattu, ainoastaan knaapiin nähden hyvin ohuella köydellä joutuu laittamaan enemmän kierroksia. Myrksyn uhatessa käyn laittamassa veneeseen pari kiinnitysköyttä lisää, mutta yhtäkään en sido knaapiin tuota enempää. Laiturilenkit ja perätolpan lenkit ovat epäluotettavia knaapikiinnitykseen verrattuna.
- ihmettelijä2
Itse laitan knaapiin myös eriliasen "kunnon" solmun, senpä takia kyselen kokemuksia että pitääkö toi C/R ohjeessa näytetty kiinnitys pidempiäkin aikoja täysin varmasti.
- kokenut ja koulutett
Pitää
- Solmu Mäkelä
Onpas paljon mielipiteitä. Vielä kun keksitte lisätä keskusteluunne solmujen köyteen aiheuttavan vetolujuuden laskun, joutuu kokeneempikin paalusolmua ylistävä merikarhu hakemaan oppia kiipeilijöiltä kasisolmun tekoon.
- se ja sama
Kiipeilijöillä on monta hyvää solmua. Varsinkin kiipeilytarkoituksiin ne ovat aivan erinomaisia. Kiipeilijät joutuvat myös kantamaan mukanaan köydet, joiden varassa itse roikkuvat. Veneessä ei mitään köyttä mitoiteta niin pienillä lujuusmarginaaleilla. Siksi on aivan samantekevää heikentääkö solmu vetolujuutta 50 %:lla, jos sitä kuormitetaan vain 25 % köyden lujuudesta.
- molempi parempi
Kyllä kait ainakin kannattais opetella miten sen köyden solmii hakaan :)
- 10+12
Miksi? Köydessä on tietysti jo ostettaessa teetetty pleissattu silmukka kousseineen.
- 11+13
10+12 kirjoitti:
Miksi? Köydessä on tietysti jo ostettaessa teetetty pleissattu silmukka kousseineen.
Taas nää täysin kädettömät täällä kyselemässä tyhmiä.
- alkup. ihmetys
kiitoksia kommenteista ja näkökulmista videoiden kera. Thumbs up näin kokonaisuudessa koko porukan kontribuutiolle. C/R:n laittama linkki "cleat hitchiin" on pitänyt veneen kiinni kaksi kesää ja tuntuu varsin simppeliltä ja pitävältä, ohessa vielä alkupräinen linkki tuohon:
http://www.netknots.com/html/cleat_hitch.html- luonnonsatama
Veneen kiinnitys puihin luonnonsatamissa, kalliokiilojen käyttö luonnonsatamissa, luonnon käyttö muuten - tämä keskustelu on ollut laituri.ihmisten keskustelua. Jos on kova sivutuuli rantautuessa tai lähtiessä ei klipsejä voi käyttää. Jos on laituriveneilijä joka liikkuu vain kauniilla, tuulettomalla säällä, kevyellä veneellä, niin kaikki on helppoa. Merimiestaidot ja solmut tulevat tarpeeseen kun liikutaan pois laiturin vierestä.
- hurjimu
luonnonsatama kirjoitti:
Veneen kiinnitys puihin luonnonsatamissa, kalliokiilojen käyttö luonnonsatamissa, luonnon käyttö muuten - tämä keskustelu on ollut laituri.ihmisten keskustelua. Jos on kova sivutuuli rantautuessa tai lähtiessä ei klipsejä voi käyttää. Jos on laituriveneilijä joka liikkuu vain kauniilla, tuulettomalla säällä, kevyellä veneellä, niin kaikki on helppoa. Merimiestaidot ja solmut tulevat tarpeeseen kun liikutaan pois laiturin vierestä.
Hyvä kommentti luonnonsatamalta. Pahimmillaan olen katsonut parhaaksi jättää kalliokiilat saareen ja lähteä kaksinkertaista köyttä kannelta kiilan reiän kautta liu'uttaen, jotta miehistön turvallisuus on taattu. Mieluummin jätän kiilat saareen kuin miehistön jäsenen mereen. Tuossa oli tuuli kääntynyt yön aikana vastoin kaikkia ennusteita sivulta puhaltavaksi ja lähtö aamulla oli aikas nopea.
Jaa-a vieläköhän kiilat löytyisivät paikalta vai joko joku on poiminut Skalloglandenin pohjoisrannalta (Gullkronan selkä) kiilani? - MitaanTietamaton
hurjimu kirjoitti:
Hyvä kommentti luonnonsatamalta. Pahimmillaan olen katsonut parhaaksi jättää kalliokiilat saareen ja lähteä kaksinkertaista köyttä kannelta kiilan reiän kautta liu'uttaen, jotta miehistön turvallisuus on taattu. Mieluummin jätän kiilat saareen kuin miehistön jäsenen mereen. Tuossa oli tuuli kääntynyt yön aikana vastoin kaikkia ennusteita sivulta puhaltavaksi ja lähtö aamulla oli aikas nopea.
Jaa-a vieläköhän kiilat löytyisivät paikalta vai joko joku on poiminut Skalloglandenin pohjoisrannalta (Gullkronan selkä) kiilani?Aiheen ohi menen oikealta ja vasemmalta, mutta olen tykästynyt kiipeilykiiloihin. Muutamalla erikokoisella olen pärjäillyt.
http://www.camu.fi/shop/kiipeily/kalliokiipeily/kiilat/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1531646Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin671606Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä681330En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311302- 441164
- 172958
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik102925Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60754Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja42697Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke156685