Seurustelen ihmisen kanssa jolla kuulemma on lievä asprger. Olen ikäväkseni huomannut, että meille tulee paljon hiljaisia hetkiä ja osa niistä on minulle kiusallisia. Poikaystävä ei yleensä aloita koskaan keskustelua vaan minä sen aloitan. Meillä on paljon yhteistä ja rakastamme toisiamme, mutta toinen osapuoli ei tee aloitetta keskusteluissa. Onko tämä sen kemian puuttumista vai johtuuko tämä toisen sairaudesta? En tiedä miten voisin kysyä asiaa toiselta loukkaamatta tätä...
Johtuuko puhumattomuus aspergerista?
lovelove4
7166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mun serkulla on asperger, ja oon pistänyt merkille, että se aika usein uppoutuu omiin ajatuksiinsa. Uskoisin, että aspergerin oireita omaaville oon tyypillistä, että ne ei aivan samalla tasolla kykene huomioimaan omaa ympäristöään muihin verrattuna. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot mun omalla serkulla on vähän niin ja näin. En kuitenkaan usko sen tarkoittavan, etteikö poikaystäväsi rakastaisi sinua yhtä paljon siitä huolimatta.
Sori jos tuli vähän yleistettyä, oli vaan semmonen fiilis että halusin jotenkin ottaa kantaa...
Kannanotto ja vastailu on aina tervetullutta!
Hmmm... Ilmeisesti minun täytyisi hyväksyä se, että poikaystäväni ei niin paljon puhu kuin minä? En joo tiedä miten sanoisin asiasta hellävaraisesti ettei hän loukkaannu tai mitään. Hyväksyn hänet tietenkin sellaisena kuin hän on, mutta rupesinpa vain miettimään että onko tuo kemian puutetta muka vai kyseistä sairautta :O?!
Niin, enpä tiedä...
Paha mennä ulkopuolisena sanomaan.... voithan sä asiasta huomauttaa, tuskinpa se siitä pahenee, mutta en voi taata, että kundisi alkaisi alkaisi jatkossa juttelemaan enemmän.
Sitä vastoin voisit ehkä yrittää ottaa tarkemmin selvää aspergerin mukana tuomista oireista... uskoisin että poikaystävälläsi saattaa hyvinkin olla jonkinlaisia häiriöitä tietynlaisten sosiaalisten tilanteiden prosessoinnissa.
Tsemppiä yhteiseloon. Suosittelen tosiaan lukemaan aspergeristä enemmän, mutta en myöskään kiellä sitä, ettetkö voisi noista mainitsemistasi jutuista huomauttaa. Varmaan ensin kantsii asiaan perehtyä ja sit vast vetää johtopäätökset.
Oon poika ja rrakastan mun poikaystävää yli kaiken. Sillä ei kyllä ole aspergeria,, mut sillä on epilepsia. En anna hänen sairauden häiritä. Hänellä on joskus sellaisia kohtauksia, että hän on jossain toisella planeetalla eikä huomioi tätä maailmaa. Annan hänen olla vain, enkä puutu siihen. Jos hän saa rajun kohtauksen, suojaan esim. hänen päänsä. Hänen sairaus tavallaan lähentää meitä.
Aspergeria jos hän sairastaisi, olisin hänen tukenaan entistä tiiviimmin =)
"Johtuuko puhumattomuus aspergerista?"
Ei vaan se johtuu mun perseestä :)
Ei sun persees ketään vedä hiljaseks.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä#Vuorovaikutus_ja_sosiaalisuus