Koska olin sinkku.

Aivan kuin olisin itse kirjoittanut tuon. Ei minullekaan tullut kutsua parhaan kaverini häihin. Toisaalta tuossa kaverissa on alkanut paljastua aivan naurettavuuksiin yltynyttä kateutta ja katkeruutta minua kohtaan, vaikka tältä "kaverilta" löytyy kaikkea. On talot, vaimot, isän yritys turvaamassa tiukan paikan tullen jne.
Silti hän on alkanut häidensä jälkeen piikittelemään melkein jokaisesta pikkuasiastakin. (Ei taida parisuhde oikein hymyillä?)
Hän on myös yksi itsekkäimmistä ihmisistä ketä olen koskaan ehkä kohdannut. On aina oikeassa ja tietää kaiken kaikesta luonnevammainen.

Itselläni ei ole paljon mitään, mutta koska olen siihenkin vähään mitä minulla on tyytyväinen, ei sekään hänelle riitä. Pitäisi mennä vielä huonommin, että tämän häiden jälkeen överiksi asti yltynyt naurettavan lapsellinen piikittely ehkä päättyisi. Siis ehkä.

Hän on ikäänkuin kääntänyt takkinsa minulle joka asiassa. Ja kaikki faktat mitä hän minusti tunnusti ovat muuttuneet muka feikeiksi. Eli en olekaan enää se huumeeton rehti kulkija, vaan täysi fiasko kaikessa hänen mielestään nyttemmin.

Olen huomannut myos sen, että vaikka tämän kotiväen puolelta haluttaisiin istua iltaa, on hän pitänyt siitä huolen, etten ole paikalle päässyt.
Ja jotenkin kyllä aavistinkin, ettei tämä minua häihinsä kutsuisikaan, mutta että kun se lopulta tapahtui, olin ymmälläni.
Se, että olen sinkku(ollaan), kuten sinäkin,- voi ollakin vain yksi syy suurempaa syyvyyhtiä. Ehkä taustalla on seläntakana tapahtuvaa arvostelua, mitä ei vain ole itse tajunnut huomata. Kateelliset kun osaavat oman aikansa piilotella pahettaan "taitavahkosti".

Eli yksi pahin puoli hänessä, minkä olen huomannut lähinnä vasta tehtyäni elämäni suurimpia ostoksia on kateus.
Kaiken hän mitätöi. Toisinaan taas ylen kehuu. Narsismia? Huoh...

Ja kyllä muuten alkaa minullakin jäädä tästä viheltelijästä harvinaisen "hjyvä fiilis"!!

Itse olen melko iäkäs sinkku jo, vaikka kyllähän nuo naiset ovat minua yrittäneet iskeäkin silloin tällöin.
Ei vain ole sitä sopivaa tärppiä kohdalleni vielä tullut. Toisaalta, saanhan ottaa rennosti, päivän kerrallaan. Ei huoleta moinen minua.

Ehkäpä ainut sinkkuuden huono puoli on todellakin se, että kun näillä parisuhteessa elävillä menee huonosti alkaa v1ttuilu ja kuittailu välittömästi.

Oma on valintani kele.

Voimia kaikille kohtalontovereille ja oikein mukavaa kevät-talvea ja tulevaa kesää, huonoista kavereista huolimatta!

no ne jotka saivat kutsun olivat hänen mielestään vielä parempia ystäviä taikka kavereita kuin sinä, että siinä se syy: et ole niin tärkeä ihminen hänen elämässään, että olisit kutsun arvoinen.... tässäpä oli se todellinen syy, joka on monesti niin vaikea todeta elämän tosiasiaksi varsinkin tilanteessa kun jäät ilman kutsua.

Miksi sitten pyydettiin polttareihin jos asia olisi näin?

Ei kai sitä sitten olisi polttareihinkaan pyydettäy jos näin asia olisi? Tuskin sinne polttareihinkaan nyt ihan ketä tahansa vastaan tulijaa kadulta repästään?? itselleni käynyt samoin, kyseessä vaan syntymäpäivät.Eräs kaverini vielä ihmetteli, ettei minua kutsuttu syntymäpäiville vaikka kolmen kimpassa synttärisankarin kaa liikuttu. Huomasin saman syyn, olin sinkku. Josko se on sitten joku tarttuva tauti?!

Aloittaja. Mitä sä vonkaat parien kekkereihin. Itse olen sinkku, enkä suostu menemään tuttavaperheitten kutsuille. Minua ei kiinnosta parien lässynlässyn keskustelut. Sensijaan menen mielelläni kavereitten illanistujaisiin (miesporukalla). En mennyt kaverini häihin vaikka kutsuivat.

En minäkään saanut kutsua häihin. Muutamien vuosien kuluttua perheellistyneet ystävät katsoivat parhaaksi erkaantuivat sitten lopullisesti. Jonkin aikaa asia painoi, mutta sitten ajattelin, että ei kenenkään tarvitse vastentahtoaan pitää yhteyttä.

Omista kokemuksistani on jo pitkä aika. Jännää huomata täällä, että sama ilmiö jatkuu sukupolvesta toiseen.

Ne vihittävät ovat löytäneet sen ainoan oikean. He eivät kaipaa paikalle sinkkututtuja, jotka voivat vietellä saaliin.

Elämässä menee niin, että 20-45 vuotiaat seurustelevat samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Sinkut keskenään, pariskunnan keskenään ja perheelliset keskenään. Perheet vielä erottautuvavat kahden vanhemman ja yhden vanhemman perheisiin. Sitten 50 vuoden korvilla huomataan, että elämä on tyhjää ja tylsää, jos ei laajenna elämänpiiriään.

Aloittaja olen.

"Mitä sä vonkaat parien kekkereihin"

Ainut joka tästä on vonkaamisesta puhunut niin sinä Siinnkkuu

"no ne jotka saivat kutsun olivat hänen mielestään vielä parempia ystäviä taikka kavereita kuin sinä, että siinä se syy: et ole niin tärkeä ihminen hänen elämässään, että olisit kutsun arvoinen.... tässäpä oli se todellinen syy, joka on monesti niin vaikea todeta elämän tosiasiaksi varsinkin tilanteessa kun jäät ilman kutsua. "

Hyviä pointteja täytyy myöntää.

No en tiedä kait mä oon niin huono ihminen kun oon heitäkin auttanut elämäntilanteessa että hommasin siskon kautta töitä tälle tulevalle morsiammelle pari vuotta sitten.
Niin ja autoin heidän keittöremontissa kun kaveri oli onnistunut sähläämään sen.

"Ne vihittävät ovat löytäneet sen ainoan oikean. He eivät kaipaa paikalle sinkkututtuja, jotka voivat vietellä saaliin."

Saaliin....???
Nyt meni totaalisesti ohi...

Minullakin on kuitenkin sen verta kunnioitusta että en mene pariskuntien väliin sohlaamaan ja iskemään.
Ei me kaikki sinkut niin epätoivosia olla :)

Niin ja tuolla ystävyyspalstalle kirjoitin tämän ja siellä on vähän enemmän informaaitota asiasta ja tapahtumista tästä aiheesta.

Varmaan ajatus on se että et viihdy juhlissa jos tulet yksin paikalle.
Varsinkin jos muut innokkaasti tanssivat sinä seisoskelisit vain jossakin.
Mutta siis ensi kesän häihin? what? Minä olen menossa naimisiin kesällä ja hääpaikka ja vihkimisaikakin on auki.

Aloittaja olen

">AP:lle kyllähän sinä ymmärrät yskän ,että kutsu ei tullut sen takia ,koska
ystäväsi luulee sinun jakavan pesää tulevalle miehelleen. Jatkoa seuraa
häiden jälkeen, tuleva pari pyrkii sinusta kaikin tahoin erilleen.
Tiedäthän sen ,että on vaarassa jopa sellainen vaihe kun nuori nainen
saatetaan siunattuun tilaan ,niin kenties alat vierailla uuden aviomiehen luona.
Näin olen ymmärtänyt tilanteen."

Ai niin olen muuten mies että ei meni tolta sun tekstiltä pohja pois...