Nyt saa jakaa omia vinkkejään, siitä miten kissat saa tottumaan toisiinsa.
Käytössä on jo feliway, kisut nukkuvat eri huoneissa (molempien kanssa nukkuu yksi aikuinen), olemme laittaneet ne yhdessä aina syömään. Ja olemme palkinneet vanhan kisumme aina, kun se on ollut kiltisti tulokkaan lähellä.
Eli siis, meillä on ennestään vuoden ikäinen kolli, jolle nyt otimme pennun kaveriksi. Tämä vuoden ikäinen kissamme on aika villi ja olisi puolet ajasta valmis painimaan aika kovakouraisesti tämän pennun kanssa. Ikävä kyllä kokoero on niin suuri, että tottakai aika pahaksihan tuo painiminen voi mennä, jos ei koko ajan seuraa vieressä. Tämä vanha kisumme siis koittaa läpsiä ja purra pentua.
Väsyneinä kissat tulevat hyvin juttuun ja nukkuvat esim. vierekkäin. Ne myös syövät vierekkäin ongelmitta ja vanhempi kisu antaa pienen jopa syödä kupistaan ilman örinöitä. Heränneinä ne sitten alkaa taas painimaan:D
Pikkuinen on vielä kovin kiinnostunut isosta kissasta, vaikka tämä sitä kiusaakin ja näin ollen se alkaa esim. itkemään heti kun kissat erottaa...
Nukkuahan tässä ei oikein ole saanut, mutta sitten kun nämä kaverit alkavat käyttäytymään, niin eiköhän niiden onni sitten palkitse :)
Eli kaikki vinkit ovat tervetulleita. Kai se aika on se mikä tässä vaikuttaa eniten, mutta mielelläni vähän nopeuttaisin prosessia :)
Käytössä on jo feliway, kisut nukkuvat eri huoneissa (molempien kanssa nukkuu yksi aikuinen), olemme laittaneet ne yhdessä aina syömään. Ja olemme palkinneet vanhan kisumme aina, kun se on ollut kiltisti tulokkaan lähellä.
Eli siis, meillä on ennestään vuoden ikäinen kolli, jolle nyt otimme pennun kaveriksi. Tämä vuoden ikäinen kissamme on aika villi ja olisi puolet ajasta valmis painimaan aika kovakouraisesti tämän pennun kanssa. Ikävä kyllä kokoero on niin suuri, että tottakai aika pahaksihan tuo painiminen voi mennä, jos ei koko ajan seuraa vieressä. Tämä vanha kisumme siis koittaa läpsiä ja purra pentua.
Väsyneinä kissat tulevat hyvin juttuun ja nukkuvat esim. vierekkäin. Ne myös syövät vierekkäin ongelmitta ja vanhempi kisu antaa pienen jopa syödä kupistaan ilman örinöitä. Heränneinä ne sitten alkaa taas painimaan:D
Pikkuinen on vielä kovin kiinnostunut isosta kissasta, vaikka tämä sitä kiusaakin ja näin ollen se alkaa esim. itkemään heti kun kissat erottaa...
Nukkuahan tässä ei oikein ole saanut, mutta sitten kun nämä kaverit alkavat käyttäytymään, niin eiköhän niiden onni sitten palkitse :)
Eli kaikki vinkit ovat tervetulleita. Kai se aika on se mikä tässä vaikuttaa eniten, mutta mielelläni vähän nopeuttaisin prosessia :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
et kertonut kauanko ovat olleet yhdessä, meillä meni reilusti kolmatta viikkoa ennekuin lopettivat sähisemisen kohdattaessa, meinattiin jo heittää toivo mutta hyvinä merkkeinä voidaan katsoa ne että kuitenkin syövät sovussa ja ovat kiinnostuneita toisistaan eivätkä tappele "tappo"tosissaan. voisin kuvitella että kisut vielä kaverustuvat hyvin keskenään, ja kun sen toisenkin kisun aikanaan leikkauttaa niin rauhoittuu hieman. te olette keksineet varmasti hyvän keinon palkita vanhempaa, me ei tehty mitään tuollaista=) pentu on varmasti vain kovin innoissaan kun sai isomman vastuksen ja kollia ehkä "harmittaa" sen innokkuus, mene ja tiedä. vuoden ikäkin on vielä melko vähän joten kollikin rauhoittunee vielä. niin kissojen totuttamista ei välttämättä oikein voi nopeuttaa, ne kun ovat luonteeltaankin jääräpäisiä, sellainen häärävä rauhoittelu voi vaikuttaa päinvastaisella tavalla. kärsivällisyyttä peliin!
En oikein ymmärtänyt missä teillä on ongelma? Jos kissat painivat, se on leikkiä, sähinä murina ja karvojen pörhistely on tappelua. Vaikka isompi kohtelee ihmisnäkökulmasta rajusti pientä, ei siihen välttämättä tarvitse puuttua, toisaalta jos on henki kyseessä, eli isompi käy kurkkuun kiinni niin sitten täytyy puuttua. Musta tuntuu että ne on jo ystäviä ja olet ylivarovainen. toivotatavasti olen oikeassa.
Kissat olleet yhdessä siis nyt about viikon! Eli ei kauaa siis :)
Ja kurkustahan tuo mm. ottaa kiinni, eli ei ole vain ylivarovaisuutta! Ne siis leikkivät "kissa-hiiri"-leikkiä jonkin aikaa ja sitten lopulta ne alkavat painimaan ja vanhempi ottaa vähän liiankin tosissaan ja puree pientä. Sitten lopulta pieni itkaisee ja sitten irroitamme ne. Mitään haavoja siis ei ole tullut, ja en usko, että vanhempi on tosissaan hampailla purrut, koska kyllähän tuo pentu alkaisi pelkäämään sitä, eikä itse oikein olisi tyrkyllä :D
Nyt on tosissaan jo helittänyt tuo riehuminen vanhemman puolelta. Nyt uusi tulokas jahtaa itseasiassa vanhempaa ja ihme kyllä se osaa laittaa tälle vastaankin!:)
Nyt vain odotellaan, että tuo kunnon tappelu vähenee ja että pentu kasvaa, jotta leikeistä tulisi tasavertaisempia:)
Aika kavereilta nuo on jo alkaneet näyttämään ja vanhempi etenkin rakastaa selvästi, sitä että kerrankin joku juoksee sen perässä ja vaanii sitä :D
Ihana kyllä katsella näitä