Apurahahanoista

kannattaa tehdä, että sangen moni saa elämyksiä sellaisistakin taideteoksista joita ei kuitenkaan halua kotiinsa. Ihmisten ostopäätöksiä taiteen suhteen muokkaa paljolti se, miten hyvin teos sopii heidän kotiinsa. Moni jättää ostamatta tästä syystä, ei siksi etteikö työ miellyttäisi.Taiteelliset arvot eivät ole rahalla mitattavissa muutenkaan.

Sinäkö sitten olet pätevä päättämään mikä on minkäkin arvoista?

Jos sinä haluat tehdä jotain mihin on mahdollisuus saada avustusta niin senkus teet ja haet sitä avustusta, etkä vain kateellisena valita.

Erittäin moni taiteilija tekee säännöllistä palkkatyötä ja osa tekee toisinaan kun tarvitsee enemmän rahaa. Esim ne taiteen opettajat ovat useimmiten ihka oikeita taiteilijoita.

Pääasiassa itselleen!

Niin no jos taide on turhaa, niin pois sitten vaan elokuvat, musiikki, kirjallisuus, eli käytännössä televisia, radio ja sanomalehdet. Totta on, että ne ovat turhia, koska lopulta vain metsästäminen ja siittäminen ovat olennaisia asioita elämän kannalta. Pois myös tämä netti, koska täällä saattaa joutua kohtaamaan myös taidetta tai keskustelemaan siitä..

Miten niin yhteiskunta elättää taiteilijoita? Suurin osa rahoittaa itse taiteen tekemällä muuta työtä josta maksaa veroa kuten muutkin. Joku on työtön, mutta kaikilla ammattialoilla on työttömiäkin.

Yleinen harhaluulo tuo, että yhteiskunta maksaa taiteilijoiden työskentelyn. Itse olen kyllä sitä mieltä, että joku taho siitä voisi pikkuisen jotain maksaakin, että me tehdään työtä yhteiskunnalle ja taidetta jota ihmiset saavat katsoa ja kokea ilmaiseksi. Todellisuudessa me maksetaan se taiteen tekeminen itse eikä se ole missään muodossa halpaa. Ammatti jossa ei ole tuloa, vaan menoa.

"Taiteilijat ovat melkoisen itsekästä porukkaa kuvitellessaan, että heidän tuotoksensa ovat "kuoleman ja elämän kysymys yhteiskunnalle" ja sen takia muiden pitää heitä elättää."
Päinvastoin, taiteilijat ovat kaikkein epäitsekkäintä laatua, koska he riippumatta sinunlaisista rajoittuneista kansalaisista, tekevät työtään ja luovat taidetta miettimättä sen rahallista kulutusarvoa. Ja sekös katkeraa kuluttajaa harmittaa.

99,99 % tällä palstalla kirjoittelevista eivät käsitä mitä taide on, niin kuin ei aloittajakaan. Silti vaan lässytetään asioista, mistä ei ole mitään hajua. Höpötätkö tuolla tieteen matematiikkaosiossakin kuinka algoritmien laskukaavat ovat mielestäsi ajanhukkaa ja matemaatikot ovat itsekkäitä.
Useimmilla taidetta mollaavilla on uusliberalistinen maailmankuva ja täydellinen kyvyttömyys ymmärtää kanssaihmisiä muuten kuin laskennallisena yksikkönä. He ovat joko tuloerä tai menoerä.

Taide ei liity rahaan mitenkään. Taide ei kuulu kilpailun piiriin; se on jotain, mitä ei voi sisällyttää ensisijaisesti rahaan tai omaan uraan. Koska useimmat arvostelijoista eivät ymmärrä taidetta, joka karkaa rahan määrittelyä, he kokevat sen uhaksi omaa merkityksetöntä maailmaansa kohtaan. Sen tähden nämä pelon ja näköalattomuuden omaavat vihaavat taiteentekijöitä.

Taide tuottaa korkeintaan kokemuksen siitä, että katsojan ei tarvitse tuottaa mitään. Taide on jotain korkeampaa kuin raha, se kuuluu niihin samoihin asioihin kuin ystävyys tai unennäkö. Siinä ei ole syytä eikä seurausta, tulosvastuuta tai kustannusvajeita. Silloin kun aletaan puhua taiteen oikeutuksesta tai taiteilijan rahoittamisesta, puhumme ohi taiteen. Puhumme siitä, mitä taide ei ole. Taide on jotain muuta kuin se järjen ja hyödyn kenttä, jossa meidän arkimaailmamme sijaitsee.

Taiteessa ei ole mitään järkeä, eikä hyötyä. Juuri siksi taide ja taiteellinen näkeminen on oleellisinta mitä ihminen voi tehdä.
Tämä voi olla hyvinkin vaikea asia henkilöille, jotka toimivat taloususkonnon orjina.
Olemme nähneet jo, miten kaikki elämänalueet ovat joutuneet läpivalaistuksi talousajattelulla. Suomessa ei ole julkisesti enää pitkään aikaan puhuttu perustarpeistamme, vanhusten- tai lastenhoidosta, terveydestä, kulttuurista, elämäntavoista tai ympäristömme tilasta muuten kuin talouden pohjalta, vaikka yksikään euro tai muu raha ei hoida vanhuksia tai lapsia; sen voivat tehdä vain ihmiset. Tällainen vähittäinen hivuttautuminen kohti talouden ylivaltaa on vasta ensimmäinen askel kohti kansalaisten muuttumista pelkiksi talouden yksiköiksi, kuluttajiksi.
Vanha valtionuskonto on vaihtunut luistavasti ja huomaamatta taloususkontoon, joka on kansallisen itsepetoksen alalaji. Se kuvaa rahan jumalten kaltaiseksi vakaaksi ja muuttumattomaksi tukipuuksi, johon kaikkien elämänalueiden tulee nojautua. Tämä suomalaisen mielen vähittäinen, mutta massiivinen siirtymä on onnistunut siitä huolimatta, että rahan täydellisen hutera, häilyvä ja fiktiivinen olemus on aivan hyvin yleisessä tiedossa

Joo, aika samanlaisilla linjoilla "Taide on" kanssa, noin ainakin niinkuin joissakin kohdissa.

Suomessa on paljon luovien alojen ammattilaisia, luovien alojen yrityksiäkin on n. 15 000...se on aika paljon! Suomihan on muotoilun ja kulttuurin vientimaa, senhän kaikki tietää.

Taide on muuten kulkemassa jonkin verran elinkeinoelämän suuntaan, kun esim. yrityset ovat alkaneet kiinnostua taiteesta ja taiteen ammattilaisista osana työyhteisöä. Täällä on itseasiassa aika suuri potentiaali olemassa ja käytäntö hyvin yleinen maailmalla.

Apurahahanat ovat koko ajan tiekentuneet, sikäli se on hassua, koska samalla Suomi kuitenkin ratsastaa juuri näiden tyyppien osaamisella...Apurahat ovat lähinnä projektiapurahoja, suuruudeltaan n.1000 - 2000 euroa (kuvataide), joten ei hätää- ei Suomio nyt aivan konkaan mene.

Työskentelyapurahat ovat n. 1500 e/kk, niitä on jo todella vaikea saada. Tästä summasta tietenkin elinkustannukset ovat vain osa, työskentelykustannukset vievät aika tuntuvan osan.

Mutta, mutta...noin 70 % kuvataiteilijoista tekee palkkatyötä ja sen ohella taiteilijan työtään, ts. rahoittaa taiteen tekemisen. Loppuosa on eläkkeellä, sairaana, työttömänä, apurahalla jne. Että ei nämä luvut nyt niin pahoja ole...Jos joku jaksaa tehdä lisää lukuselvitystä, koska sitä tästä aiheesta on runsaasti viime aikoina tehty, niin mielenkiinnolla luen.

Sen sijaan mun mielestä jo kansantaloudellisestikin olisi syytä lisätä apurahojen määrää. Jos kulttuuri, muotoilu, taide, what ever, on Suomen vientituote, niin kyllä sitä sitten myös todella kannattaisi viedä. Helsinki ( pari muuta paikkaa) on tänä vuonna World design capital, että ei me ihan nollia olla kuulkaa...

Tässä siis näkemyksiä rahasta, koska sillä mittarilla valitettavasti monia asioita mitataan Suomessa, jopa sitä terveydenhuoltoa jne...huoh.