Uskovaisten koulutustaso?

"Mutta on myös hyvä huomata tieteen puutteet. Kuten filosofi de Montaigne asian kiteyttää:" Miten moni asia olikaan eilen totuus ja tänään satu". Eli tämän päivän totuus voi joutua roskakoriin satuna uuden radikaalin teorian tieltä."

Tuohan ei ole lainkaan tieteen puute vaan nimenomaan sen vahvuus. Tiede korjaa itse itseään aina kun saadaan uutta tietoa. Uskonto on taas jämähtänyt yhteen totuuteen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni vaikka tosiasiat näyttäisivätkin osoittavan ihan jotain muuta.

Kokemus-K kirjoitti:

"Mutta on myös hyvä huomata tieteen puutteet. Kuten filosofi de Montaigne asian kiteyttää:" Miten moni asia olikaan eilen totuus ja tänään satu". Eli tämän päivän totuus voi joutua roskakoriin satuna uuden radikaalin teorian tieltä."

Tuohan ei ole lainkaan tieteen puute vaan nimenomaan sen vahvuus. Tiede korjaa itse itseään aina kun saadaan uutta tietoa. Uskonto on taas jämähtänyt yhteen totuuteen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni vaikka tosiasiat näyttäisivätkin osoittavan ihan jotain muuta.

Lue lisää

"Tuohan ei ole lainkaan tieteen puute vaan nimenomaan sen vahvuus."

Niin... uuden oppimisestahan tuosta vain on kyse ja siitä, että tiedeyhteisön asialle oleellisten ihmisten yleinen mielipide asettuu sen taakse. En näe, miten tämä pohjimiltaan eroaa siitä, miten oppi kehittyy ja muuttuu uskonnollisissa yhteisöissä. Eri arvot ja käytännöt lähinnä vain ohjaamassa kehitystä. Tietellinen menetelmä (jos jotain yhtä yksiselitteistä sellaista on oikeasti edes olemassa) kenties on jalostanut tuloksia tietystä näkökulmasta katsottuna parempaan suuntaan niissä yhteisöissä, joissa se on ollut käytössä.

"Tiede korjaa itse itseään aina kun saadaan uutta tietoa."

Ja jos sitä ei saada jonkin tietyn alan tutkimuksen rahoituksen puutteen vuoksi ja tuo estää paradigman vaihtumisen? Ei tiedeyhteisökään toimi tyhjiössä eristyksissä muusta maailmasta.

"Uskonto on taas jämähtänyt yhteen totuuteen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni vaikka tosiasiat näyttäisivätkin osoittavan ihan jotain muuta."

Niin kuin tiede on osoittanut uskonnotkin muuttuvat ajan mukana niin kuin mitkä tahansa muutkin maailmankatsomukset ihmisten mielissä. Joissakin yhteisöissä muutosvastarinta on kovempaa tiettyjen asioiden suhteen kuin toisissa.

Tiedeyhteisökin tulkitsee faktoja samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset. Vai oliko aikoinaan eli 1900-luvun alkupuolella pohjoismaissa rotuopin puolesta puhuneiden lääketieteen asiantuntijoiden faktat jotenkin erilaiset kuin nykyään tunnetut faktat, vai onko kyse nyt vain siitä, miten faktat tulkitaan yhteiskunnassa vallitsevien ajatussuuntausten valossa?

Kokemus-K kirjoitti:

"Mutta on myös hyvä huomata tieteen puutteet. Kuten filosofi de Montaigne asian kiteyttää:" Miten moni asia olikaan eilen totuus ja tänään satu". Eli tämän päivän totuus voi joutua roskakoriin satuna uuden radikaalin teorian tieltä."

Tuohan ei ole lainkaan tieteen puute vaan nimenomaan sen vahvuus. Tiede korjaa itse itseään aina kun saadaan uutta tietoa. Uskonto on taas jämähtänyt yhteen totuuteen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni vaikka tosiasiat näyttäisivätkin osoittavan ihan jotain muuta.

Lue lisää

"Tuohan ei ole lainkaan tieteen puute vaan nimenomaan sen vahvuus. Tiede korjaa itse itseään aina kun saadaan uutta tietoa. Uskonto on taas jämähtänyt yhteen totuuteen ja pitää siitä kynsin hampain kiinni vaikka tosiasiat näyttäisivätkin osoittavan ihan jotain muuta."

Både och..sekä vahvuus että puute. Se mitä tiede mainostaa tänä päivänä totuutena, voi olla huomisen satu. Jos on löytänyt mielestään totuuden, en pidä siitä kiinni pitämistä jämähtämisenä. Ei ne tieteen muuttuvat tosiasiat minusta riitä kaiken mittariksi.

Täältä pystytte eroamaan kätevästi eroakirkosta.fi

Usko ei kuulu tautiluokitukseen.

Tieteellinen menetelmä? Tiedän kyllä, mikä se yleinen näkemys asiasta on, mutta meneeköhän se oikeasti käytännössä niin säännönmukaisesti kuin tahdotaan uskoa. Käytännöt, ajattelun viitekehys, menetelmät ja arvot? Mitä se Einstein oikein silloin aikoinaan sanoikaan? Että tietellinen ajattelu ei ole mitään muuta kuin jalostettu muoto tavallisesta maalaisjärjestä. Ei siinä siis mitään ihmeellistä tai maagista ole, joka takaa tieteen erehtymättömyyden. Varsinkaan, jos muistaa mitä esimerkiksi Kuhn ja Feyerabend ovat asiasta kirjoittaneet.

Kenties juhani1965 ei vain osannut ilmaista ajatuksiaan oikealla tavalla, vaan hänen kirjoitustavassaan vieläkin ainakin toistaiseksi näkyy kristillisen kulttuurin ja sen mukanaan tuomien ajatusten historiallinen painolasti? Tuleeko häntä siitäkin tuomita?

Luulen, että moniakin uskovia vaivaa se, miten paljon uskonnon kanssa yhteisiä piirteitä lähinnä asioiden mustavalkoistamisen ja yleistämisen muodossa esiintyy siinä, miten tieteeseen uskovat puhuvat tieteestä. Onko se oikeasti muka niin yksinkertaista, kuin miten asia yleensä pyritään esittämään?

Pyh! Tieteellinen metodi ei vastaa mihinkän perimmäiseen kysymykseen mitenkään. Olen ollut riittävän kauan tieteen kanssa tekemisissä, että tieteellinen metodi on tasan tutkijan oman maailmankatsomuksen vanki.

Tv7 on tunnettu laatuohjelmistaan ja siellä vierailee vain kansamme fiksuimmat ja tunnetuimmat asiantuntijat

"os joku 17 v pystyy argumentoimaan atte proffan hiljaiseksi [tai painvastoin]eiko se ole osoitus siita ,etta kovin ohuella pohjalla rakennus seisoo?"

No jos proffa oikeasti jäi hiljaiseksi niin se osoittaa lähinnä sitä että hänellä ei leikkaa kovin nopeasti, ei sitä että kysymys itsessään olisi ollut kauhean terävä.

Tiedehän ei mene niin että todistamme kaiken mahdollisen olemattomaksi ja vasta sitten ne ovat "virallisesti" olemattomia. Maailmassahan on ääretön määrä olemattomia asioita. Jumalaa ei siis tieteen näkökannalta ole koska sitä ei ole havaittu vaikka olemattomuutta ei sinänsä voida todistaa. Mutta ei voida oikeastaan minkään muunkaan olemattomuutta jos aletaan hiuksia halkomaan.

Kokemus-K kirjoitti:

"os joku 17 v pystyy argumentoimaan atte proffan hiljaiseksi [tai painvastoin]eiko se ole osoitus siita ,etta kovin ohuella pohjalla rakennus seisoo?"

No jos proffa oikeasti jäi hiljaiseksi niin se osoittaa lähinnä sitä että hänellä ei leikkaa kovin nopeasti, ei sitä että kysymys itsessään olisi ollut kauhean terävä.

Tiedehän ei mene niin että todistamme kaiken mahdollisen olemattomaksi ja vasta sitten ne ovat "virallisesti" olemattomia. Maailmassahan on ääretön määrä olemattomia asioita. Jumalaa ei siis tieteen näkökannalta ole koska sitä ei ole havaittu vaikka olemattomuutta ei sinänsä voida todistaa. Mutta ei voida oikeastaan minkään muunkaan olemattomuutta jos aletaan hiuksia halkomaan.

Lue lisää

Kyllä minäkin olen usein mennyt hyvin hiljaiseksi, kun kreationistit, fundikset, militantit ääriateistit ja muut suunsa avaavat. Jos keskustelukumppani on vain vähän väärässä, niin on helppo löytää se kohta, josta pitäisi puhua korjatakseen osoittaakseen, missä toinen on erehtynyt.

Mutta sitten kun vastaan tulee joku ääri-ihminen, joka on ihan yleisellä tasolla hyvin tietämätön tai oikein reilusti väärässä asian suhteen, niin sitä joko kestää hetki, ennen kuin keksii, mistä kohdasta väärinkäsitysten vyyhtiä olisi hyvä lähteä purkamaan, tai sitten sitä yksinkertaisesti jää epäuskoisena toljottomaan sitä toista miettien, että "voiko joku oikeasti olla niin pihalla tästä asiasta, että ihan vakavissaan tuollaista kysyy?"

Tuollaiseen "proffan hiljentämiseen" uskominen yleensä on nähdäkseni vain esimerkki siitä, että ei oikeasti ymmärretä sitä, että hyvin harva asia on oikeasti niin yksinkertainen ja monimutkaisten asioiden selittäminen yksinkertaisella tavalla voi olla proffallekin monimutkaista juuri siksi, että hän tietää muita laajemmin ja tarkemmin, kuinka monimutkainen asia on. Toisaalta mitä yksinkertaisempi kysyjä on vastassa, sitä hankalampi tilanne voi proffalle olla, koska hänen pitäisi sitten pystyä yksinkertaistamaan asiaa juuri oikealla tavalla vielä enemmän, joka on aina vaativa suoritus, jos se pitää pystyä perustelemaankin niin, että ei puhu itsensä kanssa ristiin joka ainoan esimerkkitapauksen kohdalla.

Toisaalta proffatkaan eivät ole kaikkitietäviä. Varsinkaan jos kyseessä on asia, jonka suhteen he eivät ole asiantuntijoita. On myös aivan mahdollista, että asiantuntijakaan ei tiedä joka ainoasta asiasta omalla erikoisalallaan juuri siksi, että asiantuntijuus asiassa kuin asiassa yleensä edellyttää juuri johonkin tiettyyn kapeaan osa-alueeseen keskittymistä, joka haittaa jokaisen muun kapean alan täydellistä hallintaa.

On siis mahdollista, että 17v voi tuoda esille ajatuksen, mikä pistää proffan hiljaiseksi, mutta kuinka todennäköistä se oikeasti on, että voisi ihan asiakysymyksellä vaientaa osoittaen, että on proffaa paremmin asioista perillä? Äärimmäisen epätodennäköistä. Kuulostaa lähinnä vain jonkun nuoren mistään mitään tietämättömän "kyllä minä tiedän" -lukiopojan fantasialta tuo tuollainen.

Kenties proffa on vain kiltti ja miettii tarkkaan ja hartaasti, miten voisi korjata kysyjän väärinkäsitykset nolaamatta tätä julkisesti.

Kokemus-K kirjoitti:

"os joku 17 v pystyy argumentoimaan atte proffan hiljaiseksi [tai painvastoin]eiko se ole osoitus siita ,etta kovin ohuella pohjalla rakennus seisoo?"

No jos proffa oikeasti jäi hiljaiseksi niin se osoittaa lähinnä sitä että hänellä ei leikkaa kovin nopeasti, ei sitä että kysymys itsessään olisi ollut kauhean terävä.

Tiedehän ei mene niin että todistamme kaiken mahdollisen olemattomaksi ja vasta sitten ne ovat "virallisesti" olemattomia. Maailmassahan on ääretön määrä olemattomia asioita. Jumalaa ei siis tieteen näkökannalta ole koska sitä ei ole havaittu vaikka olemattomuutta ei sinänsä voida todistaa. Mutta ei voida oikeastaan minkään muunkaan olemattomuutta jos aletaan hiuksia halkomaan.

Lue lisää

Ei asia noin ole. Tieteen näkökulmasta kysymykseen Jumalan olemassaolosta ei voi antaa vastausta puoleen eikä toiseen, koska tiedettä on vain se, mitä voidaan mitata ja lähtökohtaisesti Jumala on tieteellisen mittaamisen ulottumattomissa.