http://www.ts.fi/online/lahialue/83458.html
Laitan uudestaan tähän alkuun tään aiheen mikä meinaa jäädä huomaamattomaksi.
"Naantalissakin
määrä kasvanut
Lasta kohden laskettuna Salossa on lastensuojelun henkilökuntaa vähiten koko maakunnassa. Tiimityöskentely onkin nyt aiempaa tehokkaampaa.
– Asiantuntemus on pieniä kuntia parempaa. Siksi ongelmiin on helpompi puuttua ja tehdä niitä vaikeitakin ratkaisuja, jotka etenkin alkuvaiheessa näkyvät huostaanottojen ja sijoitusten lisääntymisenä.
Myös Naantalin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti sanoo, että lasten huostaanotot ovat kasvaneet Naantalissa huomattavasti kuntaliitoksen jälkeen. Yhtenä syynä hänkin pitää neljän vanhan kunnan toimintatapojen yhtenäistämistä.
Uusi talo
huostaanotetuille
Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymä valmistautuu huostaanottojen määrän lisäykseen lähitulevaisuudessa.
– Huostaanotot ovat jo muutaman vuoden olleet kasvussa. Nyt ne lisääntyvät entisestään kun kuntaliitosten aiheuttaman muutostyön kiireisin aika kunnissa tasaantuu. Pitkäaikaisen kokemuksen mukaan lastensuojelutyö tehostuu etenkin vanhoissa pikkukunnissa, kertoo kuntayhtymän johtaja Pertti Ylitalo .
– Olemme varautuneet kysynnän kasvuun. Rakennamme ensi vuonna Halikon perhetukikeskukseen uudisrakennuksen. Sinne tulee kuusi lisäpaikkaa nykyisen kahdeksan lisäksi. Vanha rakennus kunnostetaan vastaanotto- ja perheyksiköksi, jonne keskitetään sekä kiireelliset että koko perheen sijoitukset.
Yhtymän jäsenkunnissa Salossa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paimiossa asuu yhteensä 137 000 ihmistä.
Jäsenkunnat ovat juuri vahvistaneet myönteisen kantansa uuteen rakennukseen, jonka yhtymän valtuusto hyväksyy vielä ensi tiistaina. Rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2011."
Laitan uudestaan tähän alkuun tään aiheen mikä meinaa jäädä huomaamattomaksi.
"Naantalissakin
määrä kasvanut
Lasta kohden laskettuna Salossa on lastensuojelun henkilökuntaa vähiten koko maakunnassa. Tiimityöskentely onkin nyt aiempaa tehokkaampaa.
– Asiantuntemus on pieniä kuntia parempaa. Siksi ongelmiin on helpompi puuttua ja tehdä niitä vaikeitakin ratkaisuja, jotka etenkin alkuvaiheessa näkyvät huostaanottojen ja sijoitusten lisääntymisenä.
Myös Naantalin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti sanoo, että lasten huostaanotot ovat kasvaneet Naantalissa huomattavasti kuntaliitoksen jälkeen. Yhtenä syynä hänkin pitää neljän vanhan kunnan toimintatapojen yhtenäistämistä.
Uusi talo
huostaanotetuille
Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymä valmistautuu huostaanottojen määrän lisäykseen lähitulevaisuudessa.
– Huostaanotot ovat jo muutaman vuoden olleet kasvussa. Nyt ne lisääntyvät entisestään kun kuntaliitosten aiheuttaman muutostyön kiireisin aika kunnissa tasaantuu. Pitkäaikaisen kokemuksen mukaan lastensuojelutyö tehostuu etenkin vanhoissa pikkukunnissa, kertoo kuntayhtymän johtaja Pertti Ylitalo .
– Olemme varautuneet kysynnän kasvuun. Rakennamme ensi vuonna Halikon perhetukikeskukseen uudisrakennuksen. Sinne tulee kuusi lisäpaikkaa nykyisen kahdeksan lisäksi. Vanha rakennus kunnostetaan vastaanotto- ja perheyksiköksi, jonne keskitetään sekä kiireelliset että koko perheen sijoitukset.
Yhtymän jäsenkunnissa Salossa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa ja Paimiossa asuu yhteensä 137 000 ihmistä.
Jäsenkunnat ovat juuri vahvistaneet myönteisen kantansa uuteen rakennukseen, jonka yhtymän valtuusto hyväksyy vielä ensi tiistaina. Rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2011."
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Pitkäaikaisen kokemuksen mukaan lastensuojelutyö tehostuu etenkin vanhoissa pikkukunnissa, kertoo kuntayhtymän johtaja Pertti Ylitalo ."
Jaa. Noinhan niissä pikkukunnissa tehostui punaisten tappamisetkin sisällissodan jälkeen, kun nähtiin uhkia siellä sun täällä. Ja virkaintoinen tärkeilijä sai päättää kuka on potentiaalisesti vaarallinen, mutuun perustuen. Tapakoulutettu hyvä-sisar -väki saa leikkiä ihmisten kohtaloilla..."Osaajana", "Asiantuntijana".
Lastenkotilapset heitteille lastensuojelun nimissä?
Turun Sanomat 27.1 2010 01:29:38
Viime vuonna vietettiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 hyväksytyn lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuotta. Valitettavasti kolmessa Turun lastenkodissa sopimuksen juhlavuosi päätettiin raskaissa ja huolen täyttämissä tunnelmissa.
Kaupunki toivotti hyvät joulut lastensuojelun sijaishuollon kehittämistyöryhmän raportilla, jossa esitetään lastensuojelun kehittämisen nimissä Virusmäentien, Luostarikadun ja Vakka-Suomentien lastenkotien lakkauttamista pikaisella aikataululla.
Yksi lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteista on, että lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea.
Lastensuojelulaki edellyttää puolestaan, että kuntien on lastensuojelua toteutettaessa otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Kunnan viranomaisilla on siten korostunut vastuu huostaan otettujen lasten kasvatusta ja kehitystä koskevassa päätöksenteossa.
Lastenkotien lakkauttamisehdotus on herättänyt kysymään, kuka voi tosiasiassa valvoa sijaishuollossa olevan lapsen oikeuksia, kun kunnan viranomaiset ajavat lastensuojelun kehittämisen nimissä ratkaisuja, jotka loukkaavat lasten olennaisia oikeuksia.
Perhesijoitus on varmasti useissa tapauksissa lapsen edun mukaista, kun lapsi tulee sijaishuollon piiriin ja tarjolla on hänelle sopiva, pitkäjänteiseen ja haasteelliseen kasvatukseen kykenevä sijaisperhe. Työryhmä ehdottaa kuitenkin kolmen toimivan lastenkodin lakkauttamista, vaikka mitään tietoa siitä, että niissä asuville lapsille, joita on kaikkiaan 28, löytyy kunkin lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen sopiva sijaisperhe.
Sijaisperhetoiminnassa on kysymys haasteellisesta ja pitkäjänteisestä kasvatustyöstä, jossa ”kaupan päälle” tulee lapsen biologinen perhe mahdollisine ongelmineen. On vaikea uskoa, että innokkaita ja kykeneviä sijaisperheitä löytyy yhtäkkiä monelle lapselle.
Hälyttävintä asiassa on, että lastenkotien lakkauttamisehdotus on tehty selvittämättä, onko sijaisperhe ylipäätään lapsen edun mukainen vaihtoehto kysymyksessä olevien lasten osalta.
Kovia kokeneen lapsen luottamus aikuiseen ei synny hetkessä. Luottamus täytyy ansaita. Monta ammattitaidolla ja välittämisellä luotua kiintymyssuhdetta romutetaan, jos lastenkodit lakkautetaan ja lapset hajasijoitetaan. Miten lapsille kerrotaan, että kaupunki vie heiltä sekä tutuksi ja turvalliseksi käyneen kodin että omahoitajan? Juristiäitien silmissä työryhmän ehdotus vaikuttaa tahalliselta ja julmalta heitteillejätön suunnittelulta. Lapset eivät ole lego-palikoita, joita voi mielensä mukaan rikkoa ja rakentaa uudelleen.
Sijaisperheetkö sitten korjaavat ne vauriot, jotka tästä luottamuksen pettämisestä seuraa sillä aikaa, kun lastenkotien ammattitaitoinen henkilökunta jonottaa työttömyyskorvauksia.
Katsomme, että sijaishuollon rakenneuudistusta ei voida lapsen oikeuksia loukkaamatta aloittaa päätöksellä lopettaa toimivat lastenkodit, joissa on lapsiin ja työhönsä sitoutunutta ammattitaitoista henkilökuntaa.
Virusmäentien ja Luostarikadun osalta kysymys on vielä pienistä yksiköistä, joissa on tarjota lapsille kodinomaiset puitteet ja ympäristö. Lastensuojelun kehittämissuunnitelmien nimissä ei saa tuhota sitä arvokasta työtä, mitä näissä lastenkodeissa on vuosikymmenten ajan tehty, eikä uhrata niissä asuvia lapsia!
Perusturvalautakunnan jokaisen jäsenen vastuulla on, ettei Virusmäentien, Luostarikadun ja Vakka-Suomentien lastenkodeissa asuvien lapsien olennaisia oikeuksia loukkaavaa lakkauttamispäätöstä tehdä.
VT Katja Mäki, VT Nora Viikari, VT Paula Virrankoski
-------------