Olen onneton, tarmoton ja surullinen.
Likainen sielu ja viiltävä kipu sydämessäni.
Mitä olen tehnyt väärin, että saan kärsiä?
Missä olen epäonnistunut, kun onni välttelee?
Miljoona kysymystä, mutta vain yksi vastaus;
kaikki järjestyy.
Tämä on sanottu liian monta kertaa,
liian monta kertaa haavoitettu.
Yksikään, joka minun rinnallani on,
ei sano mitään muuta.
Kukaan ei osaa neuvoa, antaa vihjettä,
miten täältä pohjalta selvitään.
Olen laahustanut pitkään väärällä tiellä.
Vastaantulijat vain silittävät päätä;
Kyllä se siitä.
Likainen sielu ja viiltävä kipu sydämessäni.
Mitä olen tehnyt väärin, että saan kärsiä?
Missä olen epäonnistunut, kun onni välttelee?
Miljoona kysymystä, mutta vain yksi vastaus;
kaikki järjestyy.
Tämä on sanottu liian monta kertaa,
liian monta kertaa haavoitettu.
Yksikään, joka minun rinnallani on,
ei sano mitään muuta.
Kukaan ei osaa neuvoa, antaa vihjettä,
miten täältä pohjalta selvitään.
Olen laahustanut pitkään väärällä tiellä.
Vastaantulijat vain silittävät päätä;
Kyllä se siitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sain kerran hyvän vihjeen ja jaan sen sinulle nyt.
Järjestä asiasi kuntoon kuin järjestäisit halkopinon
siististi suojaan.
Aloita aina niistä suurimmista halosta,
ja niiden päälle seuraavaksi isoimmat
kunnes pino on vakaa ja pysyy hyvin pystyssä..
Tee työ rauhassa ja hyvin..
Valitse paikka huolella,
järjestä ne aurinkoon kuivumaan
siten että ne saavat myös happea
seinän vierelle hyvään paikkaan
jossa on suoja myrskyltä
ja turvaa tuulelta..
Ja kun taas sataa vettä taivaalta
sinulla on aina huonon sään varalle
kuivaa puuta
jolla lämmittää oma talosi :)
Tekemisen ilo, on paras ilo!
Catezify, Olen itsekin kirjoittanut joskus runon melkein samalla otsikolla "Rikkinäinen". Ja luulen, ettei kärsimys välttämättä ole seurausta mistään sinun tekemästäsi, vaikka ihminen toki voi kärsimystä aiheuttaa, toisille ja itselleen.
Kuitenkin, luulen että kärsimys vain kuuluu ihmiselämään siinä kuin ilokin; kuten luontoon kuuluu kevät ja syksy, sade ja päivänpaiste.
Yksi syy ihmisen kärsimykseen on epäilemättä myös kehittynyt hermojärjestelmä. -Tuskinpa hyttyset ovat iloisia tai surullisia, kutenkin nekin elävät elämäänsä.
Lisäksi nuoruuteen kuuluu psyykkinen herkkyys ja tietty maailmantuska sen seurauksena, mutta sekin tasaantuu. Toisaalta sekin toimii luovuuden lähteenä.
Oletko lukenut Eino Leinon runoa "Tumma"? Se kuvaa hyvin näitä yliherkän ihmisen nuoruuden kipuja. Luepa.