Apua kielioppitietooni

viive, viiveen, viivettä, viiveeksi, viiveessä, viiveestä, viiveeseen, viiveellä, viiveeltä, viiveelle, viiveineen, viiveettä, viivein.

Viiveellä tai viipeellä, 'alkusana' on viipyä josta viive on muotoutunut.

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Astevaihtelu

Kiitos, kiitos

Arvasinhan minä, että kun on viisaita ja mukavia ystäviä, niin kaikki ongelmat ratkeavat kysymällä.

Mistä ihmeestä keksit nuo viipeet?

Ikinä en ole nähnyt, saati kuullut moisia kielioppivirheitä.

Kielenkäyttöön näillä palstoilla ei kannata puuttua. Ei se niin tärkeää olekaan. Jos tulee ymmärretyksi, niin tulee. Sekään ei tunnu olevan kovin tärkeää. Kirjoittaminen palstoille on hyvää terapiaa.

Pitkän harkinnan jälkeen, vaikka en mikään kielenvääntäjä olekaan, uskallan väittää, että puhumme kahdesta eri sanasta, joilla pitäisi olla eri alkusana.
Silloin, kun tuo viipyminen tuli käyttöön, ei viiveestä tiedetty mitään, oletan, koska en silloin ollut paikalla.

Viive on mm. mittaustekninen termi, jolla kuvataan esim.lämpötilamittauksesa massojen ja virtauksien aiheuttamia viiveitä, ennen tiedon elektronista käsittelyä.

Voisihan siinä tietysti käyttää viipymistäkin perussanana, mutta ainakin minusta se kuulostaisi huvittavalta.

- viipyä

- tulla, mennä viiveellä, viivyskellä

Kaksi täysin eri termiä.

Kävin googlettamassa tätä asiaa ja kas, vastaan tuli keskusteluktju samasta ongelmasta.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8691997

Kirjoitapa Googleen IGS, pääset Helsingin kaupunginkirjaston *Kysy mitä vain* sivulle.

Hae arkistosta "viive"-sanalla, siellä on paljon asiaa!

Ihan hyvä olikin kysymyksesi.

Arwoisa Jopel, saanen minäkin yhdellä linkillä tähän osallistua? Kiitos.

http://www.kotus.fi/?i=496&s=2612#faq_496

En neuvomismielessä minä ainakaan vastannut aamupäivällä ennen lähtöäni kuntosalille Jopelin kysymykseen. Kieliopissa ja matematiikassahan on yhteistä teoreettisuus, mutta onhan niillä molemmilla käytännönkin merkitystä, vaikka aniharvoin mieleen silti tulee ainakaan tänne kirjoittamisen yhteydessä.

Kirjoitin nuo klo 10.14 ja 10.28 viestit !!!!
Varmaan tuli jolle kulle mieleen, että mitähän noilla viimeisilläkin sijamuodoilla (kaasuksilla) on käyttöä kirjoituksessa tai puheessa.

"Viestejä tulee pienin viivein" (instruktiivi) tai "Matleenakin kaikkine pienine viiveineen..."(komitatiivi) muistaakseni.

***
Mutta kun rönsyily on sovitusti sallittua, kerron perään pienen jutun vielä kuntosalikäynniltäni , joka alkoi klo 11. Tunnin jälkeen olin menossa suihkuun ja ajattelin kokeilla infra-saunaa, mutta sieltä kuului miesten kovaäänistä juttelua.
En uskaltanut avata ovea ja kurkistaa, Tiedättekö, onko noita saunoja vain yksi Elixiassa?
Menin sitten tavalliseen saunaan ja sitten suihkuun pesulle.
Kiva päivä kaiken kaikkiaan!
Hyvää päivänjatkoa!

Käväisin tuolla Rööslain opastamalla sivulla, mutta sielläkään en havainnut sitä sanaa, joka tuli mieleeni vuosien takaa.

Koska silloin ei ollut internettiä, niin tiedon keruu hoidettiin myös puhelimella.

Eräänä päivänä kielitoimiston puhelin soi ja naisääni vastasi Kielitoimisto, kuinka voin palvella?
Nuorehko miesääni selitti joutuneensa kinaan kavereittensa kanssa ja kysyi:
Voisitteko sanoa miten sana kulli taipuu?
Vastaaja häkeltyi ja pyysi odottamaan.
Kysyjä kuuli puhelimesta supinaa ja tirskuntaa.
Lopuksi kuului arasti. Haloo,
Me täällä tyttöjen kanssa ollaan pohdittu asiaa ja me ollaan sitä mieltä, että kunnon kulli ei taivu ollenkaan.

On näitä ns. uusiosanojakin. Tuo keskustelemanne viive-sanakin on jotenkin teennäinen, voihan asiat sanoa käyttämällä muita tutumpia sanoja. Enpä muista koskaan tätäkään viivettä käyttäneeni.
"Kielikorvakin" on varmaan aika synnynnäinen, vaistomaisesti osaa sanoa ja taivutella sanat kieliopillisesti oikein. Huomannut olen sen muitakin kieliä opiskellessani. Mielelläni nykyisin kirjoittelen tännekin ihan sekaisellakin puhe- tai yleiskielellä. Huomaan kyllä omat omituisetkin sanajärjestykset virkkeissä, mutta luontevimmalta tuntuu tännekin kirjoitella vapaalla tyylillä.

Tuo sana "viipeellä" putkahtaa aina silloin tällöin TV-n asiaohjelmissa ja sanomalehdissä. Juuri tässä hiljakkoin oli joku asia hoidettu uutisten mukaan viipeellä, kun oli tullut esteitä.

Keskustelimme mieheni kanssa tuosta sanamuodosta, kun mielestäni asia olisi pitänyt hoitaa viiveellä.

Sana viipee on vakiintunut suomen kieleen, vaikka se tuntuu meikäläisen korvaan hieman vieraalta.

Tätä oli käsitelty melko monelta kantilta, mutta sanoinpahan sanasen. En lainkaan ihmettele, että Jopel tuota kyseli.

taipua, taivun; taive, taipeen
viipyä, viivyn; viive, viipeen

Edellä osoitettu vertailu osoittaa selkeästi v-p-vaihtelun tarpeen.

Ongelma on siinä, että viive-sana on suhteellisen uusi ja monet kielenkäyttäjät eivät osaa yhdistää sitä viipyä-verbiin.

Viive on aina ollut käytössäni aivan normaalisti,
sitä ei tulisi mieleen lähteä viipaloimaan.

Samaa on pähkäilty täällä ennenkin, ja tuosta "hauskaan" vastauksesta löytyi omakin selitykseni, johon Hintriika oli tyytyväinen.
Ramoona*
14.12.2009 16:12

molemmat oikein
Sanaa viive voi taivuttaa joko viiveen : viiveeseen : viiveiden tai viipeen : viipeeseen : viipeiden.

Lähde Kotus eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

http://www.kotus.fi/index.phtml?i=496&s=2612

Kotus on auktoriteetti suomen kielen asioissa, sieltä kannattaa käydä tutkailemassa. Kotus tarkoittaa muuten havumajaa, samaa juurta kuin sana koti.

Astevaihtelu onkin kiinnostava juttu , mutta myös vaikea kieltämme opettelevalle. Heikko aste (ku-kan) on yleensä umpitavun (konsonanttiin päättyvän) alussa, vahva aste (kuk-ka) avotavun (vokaaliin päättyvän) alusssa.
Poikkeukset (kuk-kaan, siinähän on geminaatta kk umpitavun alussa) selittyvät kielihistorialla. Kukkaan on ollut ennen muodossa kuk-ka-han, joka esiintyy vielä pohjalaisissa murteissa.

On sellaisiakin sanoja, jotka eivät ole ollenkaan astevaihtelussa, esim. auto : auton, eikä audon, muki : mukissa eikä muvissa. Nimissähän tämä on yleistä. Lempi: Lempin, Outi :Oudin. Nimenhaltijha saa päättää, taivuttaako Satu : Sadun vai Satun. Silloin tällöin täälläkin on pohdittu sukunimien taivutusta, oikein hauskaa näin yhdessä.

No niin