Lapseni toi kotiin kokeen josta sai pistemääräksi 34/40 ja arvosanaksi 10.
Opettaja kertoi että luokan korkein pistemäärä saa aina kympin.
Tämäkö on koulujen välistä kilpailua numeroilla?
Onko vastaavaa muualla?
Opettaja kertoi että luokan korkein pistemäärä saa aina kympin.
Tämäkö on koulujen välistä kilpailua numeroilla?
Onko vastaavaa muualla?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Poikani valmistui viimevuonna Lahden Lyseosta. Kyseine koulu käyttää ainakin havaitsemaasi numeroiren jako perustetta. Niin saadaanhan sillä koulu näyttämään hyvältä tilastoissa.
Ennen numerot laitettiin suoraan Gaussin käyrään (kokeen max pisteet kymmpi ja loput arvosanat tasavälein tämän mukaan), mutta nykyisin arvioidaan tosiaan tuon parhaan pistemäärän mukaan, mikä on täysin oikein toimittu.
Nimittäin Gaussin käyrä ei huomioi, millainen koe oli vaan ainoistaan sen, mikä sen max pistemäärä on. Tällöin ei tule huomioitu, jos koe on ollut liian helppo tai vaikea. Tässä tapauksessa koe on varmaan tehty liian haastavaksi ja on jokaisen oppilaan etu, että tällöin korkein saatu pistemäärä on arvosana kymmenen ja loput sen mukaan. Sama pätee liian helppoon kokeeseen...
Opettajat ovat ihmisiä vain ja joskus kokeen vaikeus tulee arvioitu väärin. Koska ylemmillä luokilla kokeen merkitys on suuri arvosanan kannalta huolehditaan jokaiselle tasonsa mukainen arvosana. Tämä ei ole oppilaiden tai koulujen rankkaamista varten vaan oppilaan oikeusturvan ja oikeudenmukaisen arvosanan takaamista.
Olkaa tyytyväisi opettajan menettelystä. Vai onko lapsellesi oikein, että hän saa vaikka numeron 7 vain sen takia, että koe on tehty liian haastavaksi, kun osaamisen taso oli 10?
Miten oppimisen taso voi olla 10, jos kokeesta saa 7. Silloin jos osaamisen taso on 10 niin varmaan kokeestakin saa 10.
numerot pisteytyksen mukaan, eikä toisien oppilaiden.
Samaa mieltä! Ehdottomasti virheellinen arvostelutapa.
Olen aineenopettaja ja olen joskus pitänyt sanasta samaan samoja kokeita neljälle eri rinnakkaisluokalle perättäisinä vuosina. Tänä vuonna yhdellä luokalla kokeen keskiarvo oli 7,2 ja toisella 5.6. Miten tästä "ongelmasta" selvittäisiin, jos luokan suurin pistemäärä automaattisesti olisi kymppi? Yhdellä luokalla kympin saisi 78/80 ja toisella 60/80 arvosanalla? Vastaavasti koetulos olisi hylätty eri luokilla täysin eri pistemäärillä.
Ainoa oikea tapa on arvosana saavutettujen pisteiden mukaan. Sitä varten löytyy taulukkoja joka lähtöön. Itse käytän yleensä 40%:n, toisinaan 30 %:n taulukkoa. Sanakokeissa arvostelu on aina 50%. Luokat ovat erilaisia. Ja herra Gauss on kyllä hylätty ajat sitten...
Olenpa kyllä nähnyt senkin, että opettaja vähensi ja vähensi kokeen läpimenoon vaadittavaa pistemäärää, kunnes päätyi arvostelemaan 9%:n taulukolla. "Ettei tule huonoja numeroita."
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Ei ole olemassa täysin absoluuttista arviointia ja sen perustelen yo-kokeilla. Kyllähän muunneltua Gaussin käyrää vieläkin käytetään, mutta koulun oppilasmäärän tasolla se ei toimi. Enää vain kaksi kuukautta ja alkaa kohkaaminen yo-tuloksista. Tutkinnon reputtaa aina sama suhteellinen määrä, koska pisteytys asetetaan siten. Samoin niitä älliäkin tulee. Onko se oikeudenmukaista, että jonakin vuonna pitkän matematiika läpäisee 7/60 pisteellä, kun toisena läpäisyyn tarvitaan 16/60.
Hienoa, että noin fiksu kaveri on tulossa opettajksi!
Näin matematiikkaa opettaneena en ymmärrä kyseistä numerointia enkä hyväksy sitä. Tiedän että se on tiettyjen koulujen tapa pitää mainetta yllä.
Matematiikan näkökulmasta ajatus liian vaikeista kokeista kummastuttaa. Pidän samoja kokeita perättäisinä vuosina. Miten ihmeessä voisin antaa eri vuosi silloin kiitettävän ja hylätyn eri perustein. Kyseinen pisteytys taitaa olla opettajien oman kuvan kirkastamista.
Toki jos pitää samoja kokeita niin silloin näin, mutta sitähän ei esimerkki tarina kerro miten asia on ELI arvioni perustuu tähän. Ja huomaa, että leipiintyneet ja laiskat aineenopettajat päässyt vauhtiin kun samat kokeet vuodesta toiseen. Epäammattimaista, hävetkää!
Oletko pöljä vai vaan muuten tyhmä, nimimerkki "opeoppilas"? Kyllähän samoja hyviksi havaittuja kokeita voi pitää eri vuosina. Miksi ei muka voisi?
Itselläni on koneella samoista koealueista yleensä 1-4 erilaista koetta, niitä sitten vuorottelen ja välillä teen uusia tai yhdistelen vanhoja. Mikä ihme sinun mielestäsi saman tai samojen kokeiden käyttämisessä on epäammattimaista? Sekö, että oppilas saattaa hyvällä tuurilla opetella ulkoa isonsiskon parin vuoden takaisen kokeen? Minusta asia on niin, että joka sen vaivan näkee, on kymppinsä ansainnut.
Minulla oli saksan kieli koko koulu- ja lukioajan täysi kymppi, kun opettelin siskon kokeet aina ulkoa. Ei mennyt vaiva hukkaan, minusta tuli saksanope.
Mielenkiintoinen keskustelu. Näin Lahtelaisena voin ainakin todeta että on yleisessä tiedossa ainakin Lahden Lyseon erienävä arvostelu. Niin toinen poikani on sieltä valmistunut ja toinen raataa vieläkin Salppurissa.
Mielestäni se on persuuksita koko arvostelu. Jos ajatellaan että kokeesta ei kukaan selviytyn pisteytyksen mukaan kiitettävästi.. Onko silloin opettaja opeetanut "huonosti" vai oppilaat olleet "laiskoja".? Vaan eihän kumpikaan vaihtoehto voi johtaa silti kiitettävään.
Ja entäs sitten hylätyt. Kyseisellä ajatusmaailmalla dementoitunut mummo saisi aina kemiasta hyväksytyn.. Vai voiko huonot oppilaat saada eri kohtelun kun parhaat?
Pieni lisä ketjuun. Poikani 14v ei harrasta mitään liikunta vapaa-aikanaan.
Osallistuu aktiivisesti kyllä jumppatunneille ja vie tossut kouluun. Ja tästä palkinto. Opettaja oli puhunut että jos jatkat osallistumista yhtä aktiivisesti niin saat kympin.
Isänä sanon kiitos vaan. Mutta aika säälittäviä ovat opettajat jotka kyseisellä tavalla saavat näyttämään opetuksensa "hyvyyden".
Matematiikan opettajana ymmärrän varsin hyvin, miten tuosta voi tulla arvosanaksi 10. Syynä voi tosiaankin olla se, että opettaja on tehnyt kokeen opetuksensa tavoitteisiin nähden liian vaikeaksi tai koe sisältää kysymyksiä, joita selkeästi ei olla käsitelty siten, että oppilaat olisivat ymmärtäneet asian, joten opettaja on voinut jättää tehtävät arvostelematta.
Toisaalta, opettajan pitäisi osata laatia kokeet opetuksensa mukaan mukaillen valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja sen vaatimuksia "kahdeksikon oppilaaksi". Aina kokeet eivät onnistu, ja sen huomaa vasta kokeen saatuaan takaisin. Olet kysynyt jotain asiaa, jonka oppilas on ymmärtänyt aivan toisin. Ja kun luet oppilaat vastauksen ja luet uudelleen oman kysymyksesi, huomaatkin, että asian voi käsittää kahdella eri tavalla, jolloin vastaukset eriävät... Tietämättä suuremmin syytä arvosteluun, ei arvostelua tohdi arvostella huonona päätöksenä.
Lopettakaa jo oppilaiden paapominen. Kyllä lapset kestävät pettymyksiä.
Ei ihme jos nykynuoriso kärsii kaiken maailman ahdistuksista jos opettajienkin ovat ihan pihalla. Vaikuttaa että opettajat pelkäävät tehdä vaativia kokeita jos vaikka kukaan ei saa kiitettävää.
Juu ei kuulosta järkevältä. Kyllä kai nyt sentään koennumeron pitäisi omaa osaamista heijastaa, ei puhtaasti sen suhdetta muihin.
Jos saa vaikka 20/40p niin eihän se nyt hyvänen aika voi olla "kympin suoritus" vaikka kaikki muut olisivatkin huonompia. Samalla logiikalla kastematokin on huikaisevan älykäs nero, jos sitä verrataan perunaan.
"Juu ei kuulosta järkevältä. Kyllä kai nyt sentään koennumeron pitäisi omaa osaamista heijastaa, ei puhtaasti sen suhdetta muihin."
Väärin. Se juuri heijastaa omaa osaamista suhteessa muuhun ikäluokkaan.
Mitä te siinä valitatte? Antakaa niille kymppejä niin ne taputtavat teille kuin apinat eläintarhassa!
Tutustukaa käsitteeseen normaalijakauma. Kokeiden taso voi vaihdella vuodesta toiseen, mutta oppilaitten taso on aina samalla tavalla jakautunut, kunhan otos on tarpeeksi suuri. Sen takia on järkevää muuttaa arvosanojen pisterajoja niin, että aina tietty prosentti luokasta saa kympin jne. Näin myös ylioppilaskokeessa toimitaan, koska kokeiden vaikeustaso saattaa vaihdella vuodesta toiseen. E
Ei yliopistoihinkaan valita niitä, jotka ylittävät tietyn pisterajan pääsykokeessa, vaan tietty määrä parhaimpia kustakin ikäluokasta, ts. jos koe on helppo rajat nousevat, jos koe on vaikea rajat laskevat.