Odotan toista lastani ja olen päättänyt viedä omat korvikkeet sairaalaan mukaan kun se aika koittaa. Sain ensimmäisen lapseni 2010 taysissa ja lapseni itki jatkuvasti sairaala-ajan osittain vatsavaivoja, kun oli tuttelia tarjolla ja totesimme myöhemmin, ettei se käynyt lapsellemme. Lapsi itki myös nälkää. En ymmärrä miksi sitä lisämaitoa annettiin niin vähän kerralla (20ml) ja tuntui aina pahalta mennä pyytämään lisää, kun hoitajat nyrpisteli nenää kahvihuoneessa. Ymmärrän, että tissimaito on paras ja sitä imetystä yritetään saada käyntiin, mutta minulla se ei valitettavasti onnistunut kuin hetken. Lapseni paino laski sairaalassa ja pelko kotiinpääsyn lykkäämisestä oli suuri.. No tarinan opetus oli se, että otan omat nannit ja tuttelit mukaan varalta sairaalaan
Omat korvikkeet synnytys-sairaalaan
h0opj
314219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kannatan ajatusta, edellinen lapsi syntyi vuosi sitten ja imetys ei lähtenyt käyntiin niinkuin olisin toivonut. Lapsi monta päivää nälässä vaikka vähän väliä kyselin että pitäisiköhän sille maitoa antaa. Vihdoin kun paino laski yli puoli kiloa, sattui kohdalle hoitaja joka kuunteli sitten toiveitani ja maitoa saatiin.
? Mulla ei ole lainkaan tuollaisia kokemuksia Taysista. Vauvalle lähinnä tuputettiin lisämaitoa (äidinmaitoa, ei korviketta), vaikka imetys sujui hyvin (vauva syntyi kiirreellisenä sektiona ennen aikojaan). Toinen vauva sai keskolassa äidinmaitoa niin paljon kuin tarvitsi ja niin kauan kunnes oma maito nousi ja pystyin pumppaamaan vauvalle maitoa. Mulla ei siis ole kuin positiivisia kokemuksia Taysista ja lisämaidoista. Vauvan painohan aina laskee alkuun ja kotiutetaan vaikkei syntymäpaino olisikaan saavutettu. Neuvolassa sitten 2 viikkoisena kontrolloidaan, että syntymäpaino on saavutettu.
oliskos niin, että kun lapsi on ennen aikojaan hoitajat enempi hyysää ja tuputtaa moitoa? kun sain 3. lapseni olin edelliset täysimettänyt sairaalasta lähtien, ilman lisämaitoa. Nyt kun 3. syntyi huomastin heti, ettei tämä tapaus ole kuten sisaruksensa. Kun oli ensimmäisen vuorokauden koko ajan tississä kiinni, yötä päivää, pyysin lisämaitoa. JOhon vastattiin, että on normaali että vauva on tississä kiinni joka sekunti ja että kyllä ne vähäiset tipat riittää lapselle. Mutta entäs äiti? Siitäkin sain jo kummeksuvia katseita kun halusin että lapsi saa vaatteet päälleen syntymänsä jälkeen. Olis pitänyt pitää vauvaa alasti 24h rinnalla, että kehittyy tämä äiti-lapsisuhde ja imetys lähtee käyntiin. Kumma kyllä 2 ensimmäisen kohdalla ei tällaista vouhotusta ollut ja hyvin imetin. Vissiin ne vauvatkin jo mahassa nykyään tietää uusimmat tiedeviratukset, kun tämä herra ei sitten omalla maidolla tyytyväinen ollut, johtuen siitä, etten pitänyt alasti rinnalla ensimmäistä päivää. Mutta aisaan. Hyvä idea tuo, että ottaa omat maidot mukaan niin ei sitten tule sitä syyllistä oloa, kun on niin huono äiti, ettei oma rintamaito tyydytä vauvaa. Eikä tarvitse katsella kenenkään nyrpeää naamaa lisämaidon takia. Tosin synteemissä on vikaa, jos lisämaito ei irtoa ilman että äiti itkee. Itsehän olen vannonut täysimetyksen nimeen, että kyllä se riittää kun vaan imettää MUTTA eipä vaan näin ole. Miksi äitien pitäisi olla jotain sankareita jo synnytyksestä lähtien? Kyllä sitä sinnikkyyttää tarvitaan lapsen kannssa myöhemminkin.
No, sehän nyt vaan on niin, että jos vauva saa ensimmäiset tipat ternimaitoa äidin rinnoista heti syntymän jälkeen, niin se yleensä pärjää niillä ihan hyvin siihen asti, kunnes äidillä maito kunnolla nousee. Siis yleensä. Ihminenkin on alkujaan ihan elellyt tuolla luonnossa, eikä siellä mitään Tutteleita tai Naneja ollut, joten kyllä se äidin oma maito ihan on riittänyt silloinkin. Vastasyntyneen vatsalaukku on aivan minimalistisen kokoinen ja jos maito lähtee äidillä nousemaan normaalin rajoissa, pärjäilee vauva tosiaan siihen asti niillä pienillä tipoilla, mitä synnytyksen jälkeen on saanut. Poikkeustilanteet (sektio, ennenaikaisuus, maito ei nouse normaalisti) ovat tietenkin asia erikseen.
Paljonko sittem pitäisi mennä vastasyntyneen pieneen mahaan maitoa?
Lapsellahan hyvä rasvavarasto kuin syntyy, ja liian helpolla lisämaidon antaminen vain sekoittaa imetyksen ja mahan.
On se nyt niin rankkaa äidille makoilla sängyllä vauvan kanssa, vauva rinnalla.....
vastasyntynyneen mahalaukku on pienen kuulan kokoinen, et ei sinne paljoa mahdukkaan
...tarvitsekaan nini pienenä vauvana
No minulla kävi niin, että meni hätäsektioon. Koitin kaikkeni ja joka välissä annoin tissiä ja pumppasin, muttei herunut. Lapsi vain huusi tissillä. Kolmantena päivänä sairaalassa maito nousi rintoihin ja se oli ihana tunne, kun sai imettää. Lapsi imi kerralla pari minutia ja alkoi aina huutaa. hoitajat sanoivat, että lapsi on jo täynnä, vaikka minun mielestä maito jotenkin loppui aina kesken tissistä. Lapselle jäi nälkä. En tiedä kuinka usein on hyvä imettää, mutta tuntui, että lapsi on jatkuvasti nälkäinen ja hermoilin ja tarjosin tissiä useammin, eikä sitä maitoa sitten tullut kun koko ajan koitin sitä lapselle antaa. Kyllä lapsikin jo hermostui, kun mitään ei tullut
imee rintaa aluksi ihan vain refleksinomaisesti eikä varsinaisesti siksi, että olisi nälkä. Eikä vastasyntynyt lopeta imemistä välittömästi kun maito loppuu tai vatsa on täynnä. Ja lisäksi, maitoa erittyy ihan koko ajan lisää, eli jos vaihdat uudelleen ja uudelleen rintaa 15min välein niin toisessa rinnassa on aina taas uutta syötävää. Tärkeintä on aluksi antaa vauvan olla rinnalla mahdollisimman paljon, jotta maito alkaa nousta, vaikkei vauva sieltä mitään saisikaan irti.
Minulla oli pitkä synnytys, siinä vaiheessa kun sain tytön rinnoilleni olin valvonut jatkuvien supistusten ja komplikaatiosta johtuvien kipujen takia neljättä vuorokautta. Ensimmäisen yön tyttö vietti rinnalla ja tosiaan sain vaihtaa rinnalta toiselle vartin välein, maito ei ollut vielä noussut. Aamuyöstä pyysin lisämaitoa, että saisin hiukan nukkua. Pyyntöön ei meinattu suostua millään, sain oikein anella. Lopulta tyttö sai 20ml korviketta ja nukkui rauhallisemmin. Ymmärrän kyllä, ettei imetystä haluta sotkea kun kyseessä oli terve ja täysaikainen vauva, mutta minusta omassa tapauksessani olisi voitu huomioida hiukan äidin tilannettakin jaksamisen kannalta.
jokaisella tilanne on omanlaisensa ja on ymmärrettävää, että sairaalassa ollessaan haluaa vielä levätä niin paljon kuin mahdollista ettei ole rättiväsynyt kun vauvan kanssa kotiutuu. Sinulla kyse ei kuitenkaan ollut siitä, etteikö vauva olisi omalla maidollasi pärjännyt.
ootko varma mitä korviketta sairaalassa suosittelevat? Mun piti tuttipullosta antaa nania kun sairaalassa sitä oli. Samalla korvikkeella mennään edelleen. Ei oo järkevää vaihtaa jos joku muu ois halvempi kun tämä kävi sairaalasta lähtien. Tuttelia ei sitäpaitsi kohta enään myydä kaupassa
Ikävää, jos lapsesi on itkenyt nälkää :( Vauvan vatsalaukku on tilavuudeltaan ensimmäisenä päivänä n. 5-7ml, toisena päivänä noin 12ml ja kolmantena noin 22-27ml. Toki mahan voi venyttää isommaksi heti 1. päivän jälkeen, mutta silloin itku ei ole nälkäitkua vaan jotain ihan muuta. Tuon 20ml:n annostelun ymmärrän mainiosti, varsinkin kun yleensä kai ideana on että se on imetyksen lisäksi. Ja harmi jos teidän synnytyssairaalassa on tarjolla Tuttelia, eikö yleensä pyritä mahdollisuuksien mukaan vastasyntyneille tarjoamaan luovutettua äidinmaitoa, jos on lisämaidon tarve?
Ei terveille vastasyntyneille riitä luovutettua maitoa lisämaidoksi. Se säästetään mm. keskosvauvoille, jotka tarvitsevat sitä kipeimmin.
KYS:ssä sitä riittää yleensä molemmille, mutta toki keskoset on ykkössijalla jos varastot on vähissä. Se on harvinaista.
keskonen sai keskolassakin alkuun korviketta niin kuin kaikki muutkin vauvat ko. sairaalassa, äidinmaitoa ei osteta tarjolle ollenkaan, koska vaatisi liikaa palkata yksi henkilö hoitamaan äidinmaito-asioita. Enemmänkin ärsytti, että keskolassa vauvojen pitää taulukoiden mukaan syödä joka kerta tietty määrä maitoa, vaikka vauva olisi ollut tyytyväinen vähempäänkin.
Mulla on aivan samanlaiset kokemukset Hgistä Naistenklinikalta.. Imetin kyllä ja maitoa alkoi tulla, mutta rinnat olivat välillä niin kipeät, ettei niihin voinut koskea. Vauva oli yli 4 kg ja söi paljon, ja hoitajat antoivat aina vain hemmetin 20 ml, "koska ei sen vatsa voi olla niin iso, kyllä tuo riittää". Tätä samaa rumbaa sitten jatkui, hermot meinas mennä ja menikin.. Ehdottomasti kannattaa ottaa omat maidot mukaan, tämä on hyvä vinkki kaikille, varmuuden vuoksi.
Niin, ja lähtiessä kun punnittiin ennen ja jälkeen syötön, poika söi 80 ml kerralla..
kuulostaa taas ihan hullulta ottaa omat korvikkeet mukaan.Heti halutaan sotkea imetys ja sitten ihmetellään kun ei vaan oma maito riitä.Ei kai nyt kellään nouse maito samantien tisseihin eli ei se vauva tarvitse kuin ne ensi tipat alkuunsa.Ja eiköhän ne kätilöt siellä tiedä asiansa.
Mulla kävi niin, että maito ei noussut laitoksella, ei kotona, ei koskaan, vaikka mitä tein. Tällaisiakin tapauksia siis on. Ja kätilötkin sen varmasti tietävät. No, laitoksella vauva huusi nälkää, minä itkin tissit ruvella, lisämaitoa tarjottiin kerran-kaksi, paheksuvasti. Mitään muuta en halunnut, kuin päästä kotiin ahdistavalta laitokselta, mutta jouduttiin olemaan ekstrapäivä, koska vauvan paino laski liikaa (jaa, miksiköhän?!). Ja silti ei lisämaitoa saatu. Kyseinen synnäri on sittemmin saanut palkinnon vauvamyönteisyydestä. Onko se oikeasti vauvamyönteisyyttä että imetyksen nimeen messutaan eikä katsota tilanteita tapauskohtaisesti?
Kannattaa luottaa vain omiin tuntemuksiin! Oma kokemus myös Tays:sta: vauva 2vk yliaikainen ja kova nälkä pian synnytyksen jälkeen.. Siinä vaavia huudatettiin, " koska rintojen ensimaitotilkat kyllä riittävät vauvalle" ->äidille lisästressiä itkusta> maitoa ei herunut. Lisää itkua. Tyhmänä ensisynnyttäjänä uskoin "asiantuntijoita". Maito nousi rintoihin vasta kunnolla KOTONA stressin laskiessa ( lastenosastolla vauva huusi nälkäänsä ja kun kinuten sai sen ruhtinaallisen 20 ml korvikemaitoa, niin nukkui taas tyytyväisenä). Kovasti joutui sitä korvikemaitoa anomaan joka kerta uudelleen muutenkin synnytyksestä rasittuneessa tilassa. Kotona imetys sujunut ongelmitta alun korvikemaidosta huolimatta.
nousi esikoiselta maito myös vasta kotona 5 päivää synnytyksen jälkeen, ja se on ihan normaalia. Kyllä sitä maitoa heruu vauvalle pieniä määriä jo ennen sitä varsinaista maidon nousua ja yleensä vauva sillä pärjääkin.
Ensimmäinen oli keskonen,joten ei kokemusta normaalista imetyksestä.Kiinnostaisi,miten käytännössä onnistuu omien korvikkeiden anto,missä ne lämmittää,säilyttää,vai joka kertako uusi purkki auki,pesee pullot,kai ne keittää pitää,jne.Kerran yritin pumpata käsipumpulla sängyssä,niin jo hoitaja tuli hätyyttämään keskos-osastolle pumppaamaan sähköpumpulla,kun eivät halunneet lisätöitä pumpun pesusta.Ja siellä jonottaessa joka kerta omaa vuoroa ja istuessa pikku komerossa kelloa vahdaten,että seuraavalle joutuisi vapaaksi pumppu,maidon tulo hyytyi viikon sisään.Eikö ne puutu,jos huomaavat,että omat eväät mukana?
Mulle annettiin sairaalassa vaihtoehdoks lämmittää siinä härvelissä, mikä lämmittää tuttipullot tai vesihanan alla. Ja eikös korviketta voi antaa myös huoneen lämpöisenä, jos paketti on vasta avattu
noup, pieni vauva voi sairastua siitä.. vasta monen kuukauden ikäisenä voi, eikä sekään oo ihan suositeltavaa kai?
Lämmittämiseen vinkki; ota vedenkeitin mukaan, keität siinä veden, jolla lämmität maidon.. Näin minä tein mökillä kesällä pienen vauvan kanssa öisin kun nukuttiin piharakennuksessa, jossa ei ollut mikroa.. Älä kysy lupaa vedenkeittimelle, töpseli seinään vaan!
Tiedän omasta kokemuksesta, että vaikka kaikkensa yrittäisi niin ijhan aina se ei riitä täysimetyksen onnistumiseen. Mutta jos saman aivotyön ja energian käyttäisi imetykseen valmistautumiseen kuin näihin korvikesuunnitelmiin, niin mahdollisuudet onnistuneeseen imetykseen kasvaisi mukavasti.
Minkä ihmeen aivotyön ja energian?? Ei tässä sen kummempia energioita kulu, kun suunnittelin ottavani omat maidot mukaan sairaalaan. Taidat olla pöljä! Mukava aukoa päätä turvallisesti nimimerkin takaa. Tosi elämässä taidat olla se nyhverö, jolla ei ole yhtään omaa mielipidettä
Ja minä, joka ehdotin tuota vedenkeitintä, tiedän todellakin miten rankkaa on "juosta" (kun en edes liikkumaan päässyt kunnolla haavan kanssa!") käytävän toisesta päästä toiseen päähän 20 ml perässä - ja sanoivat, että olisi suotavaa itse tulla hakemaan.. Että ens kerralla jos sellainen tulee niin minäkin otan korvikkeet mukaan.
tule edes imetys onnistumaan(jos sitä nyt haluattekaan..) jos heti olette vauvalle 20 ml ja taas 20 ml korviketta antamassa..
katokku suomi säästää, ettei vaan mee rahaa liikaa vastasyntyneen ruokkimiseen. siksihän ne sairaalassa jankuttavatki imettämisestä mikä on aivan äidin oma asia imettääkö vai ei. minä sanoin suorat sanat niille nokkaville täteille jotka huoneessa istu tietsikalla ja joivat kahaveeta.
hmm... synnytin seinäjoella esikoisen -07, silloin oltiin lisämaitoa tyrkyttämässä kun verensokerit laski. olin ihan paniikissa että nouseeko maito ollenkaan jne. painokin taisi laskea mutta päästiin juuri ja juuri kotiin 3 päivän jälkeen. kotona maito nousi ja sitä tuli ylimääräistäkin paljon...
kuopuksen synnytin samaisessa sairaalassa -11 ja tällä kertaa olin valveutuneempi ja en olisi halunnut antaa lisämaitoa, koska tiesin että vauva pärjää minun maitotipoilla ennenkuin maito kunnolla nousee! no, jälleen kerran verensokerit laski ja taas tyrkytettiin sitä maitoa... muutaman kerran annoin sen lisämaidon vastahakoisesti. kotona jälleen maito nousi. mutta tällä kertaa sitä ei tullutkaan yhtä hyvin kuin viimeksi. lopulta imetin vain 2kk.
imetykset voivat olla hyvinkin erilaisia. tiedä sitten mistä sekin johtuu... mutta kun sitä jotenkin odotti että olis menny samalla kaavalla...