Kaikki me, ainakin sisämaassa lapsuutemme viettäneet, olemme saaneet nauttia särkikaloista valmistettujen aterioiden maukkaudesta. Muistattehan nuo uunilahnat, savustetut tai hiillostetut lahnat, tai särkiparunalaatikot, puhumattakaan tönkkösuolatuista lanoista, joista voi veistellä terävällä veitsellä sellaisia ohuita siivuja perunan lisukkeeksi.
Ei se siis kumma, että me seniori-ikäiset ollaan niin järkeviä.
Nyt on kuitenkin ilmennyt, että lääkeaineiden viemäröintivesi menee solisten läpi puhdistamoiden ja juuri nuo särkikalat ovat oppineet hyödyntämään nuo lääkkeet, ainakin lääkeainepitoisuudet niissä ovat hyvin korkeat.
Pitäisiköhän jatkossa sanoa:
Syö särkee, kasvattaa järkee ja parantaa sairauksista.
Ei se siis kumma, että me seniori-ikäiset ollaan niin järkeviä.
Nyt on kuitenkin ilmennyt, että lääkeaineiden viemäröintivesi menee solisten läpi puhdistamoiden ja juuri nuo särkikalat ovat oppineet hyödyntämään nuo lääkkeet, ainakin lääkeainepitoisuudet niissä ovat hyvin korkeat.
Pitäisiköhän jatkossa sanoa:
Syö särkee, kasvattaa järkee ja parantaa sairauksista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
terävä veitsi että lanoista saa siivuja irti.:)))).Älä nyt suutu Jopel, on vaan niin herkullinen pan...tuota painovirhe.
Eipä hassumpi oivallus, heh. Nythän myös kaloilla toimii tuo sama käytäntö, että mahdollisten lääkeaineiden kertymät jäävät maksaan aivoihin ja munuaisiin.
Niitähän emme käytä juurikaan, mateen maksa sesonkiaikana syötynä tuskin vaikuttaa nimeksikään.
Syödään särkee vaan, ja pidetään järkee!
Särkikaloista sanotaan, että ne maistuvat mudalta, koska ne tonkivat järven pohjia. Pohjiinhan ne kaikki saasteet ja jäämätkin laskeutuvat, joten särkikalojen pyynti puhdistaa vesistöjä.On samoja särikaloja matalissa merenlahdissakin, oikein komeita lahnoja ilmaantuu joskus verkkoja sotkemaan, silakkaverkkoihin kerääntyy taas salakkaa. Eipä tee mieli enää särkikaloja ruuaksi laittaa, lapsuudessa oli ihan toista. Särkiä äiti jauhoi kalapulliin, en muista suolattuina. Isot lahnat meilläkin savustettiin, hiillostettiin käärimällä ensin märkään voipaperiin ja sanomalehtiin, sitten vaan hiillokselle. Uunilahna oli myös herkkua, kalan mahaan työnnettiin voita, tilliä ja sipulia, hiukan kypsää riisiä ja kananmunasilppua. Vahvassti suolattua lahnaa oli purkissa suolattuna, muistelen että valmiina ohuina viipaleinakin. Kyllä sillä suolaisen kaipuu lähti !
Kaikenlaista kalaa olen koko elämäni syönyt, ja tässä näette yksilön, jolla ei siitäkään huolimatta taia olla paljon "järkee" pääkopassaan.
Isäni kyllä opetti syömään mahdollisimman usein kalat ruotoineen, niissä kuullemma se ällin alku piilisi.
Muistan lapsuudestain ainakin yhden tapauksen, kun issäin oli tukehtua niitten ruotojensa syömisessä. Mutta oikea kalansyöjä on sellainen, jolta ne hankalimmat ruodot tulevat toisesta suupielestä ulos...jokin ruodonpoistajaelin !!!
Kehoitan vaan lakonisesti, syökää pullia!
että tuo kehoitus pullien syönnistä ilmaantuu. ;)))
Minä ihan viattomasti sanon : syö juustoo, se kasvattaa luustoo !
Miksi? Omituinen viesti.
Eikö sytytä ny :D
Juo maitoo
kun kulet tietä kaitoo
Lisää kalasoppaa :
Syö kuhaa, niin ei tule nuhaa !
Jos maistuu sulle silli, et oo mikään itkupilli.
Joka syö paljon kalaa, se paremmin halaa.
Yskä lähtee yskimällä, nuha lähtee nukkumalla.