Amerikan serkulle, hän on ollut ensi kertaa Suomessa tutustumassa täkäläiseen elintapaan. Hän on ammatiltaan teollisuuden muotoilussa toimiva henkilö ja kaikki uudet koneet häntä kiinnostaa ihan oppimismielessä, onhan pohjoismat ja eurooppa muotoilussa reilusti Amerikkaa edellä. Kävimme oikein metsässä tutustumassa uuteen kotimaiseen monitoimikoneeseen, hän antoi sen suunnittelijalle varsin korkean arvosanan, häntä inspiroi kuulemma kovasti yksinkertaiset selkeät pintamuodot jotka oli ilmiselvästi suunniteltu täysin käytettyihin olosuhteisiin, kestämään kolhuja ja liukumaan sulavasti lumessa tai esteen ylityksessä ja tarpeen vaatiessa ohjaamaan lämpömassat pois koneen luota. Ohjaamossa hän pani merkille erittäi selkeän informaatioannin, muutoinkin selkeän ja konstailettoman yleisilmeen jossa kaikki tarpellinen on hyvin saatavilla vailla mitään tekopirteää nykykikkailua, valot tarkasti harkituissa kohdissa helposti vaihdettavissa...kertakaikkiaan suomalaisen metsän näköisiä koneita hän tuumasi.
Seuraavaksi veimme hänet erään kaupan pihalle tutustumaan uuteen maatalaustraktoriin ja tuon kyseisen kone sai hänet voimaan pahoin. Traktoriin oli yritetty luoda muskelimainen vaikutelma pöyristyttävillä muoviosilla mitkä varmaan oli haperoa tavaraa suomen pakkasissa, valonheittimen muotoilussa oli drentikkyys ajanut käytännöllisyyden ja valotehon edelle, polttimon vaihdosta nyt puhumattakaan, kabiinissa visuaalisuus oli mennyt käytännöllisyyden edelle monessa kohtaa, oli materiaaleja mihin lika varmaan tulisi nopeasti jättämään pintyneitä tahroja, lattia ei ollut helposti puhdistettavissa. Muutoinkin traktorit olivat varsin sokkeloisen olisi rakenteeltaan ollakseen kuitenkin yksinkertaisa esimerkiksi monitoimikoneeseen verrattuna.
Vähän hän oli yllättynyt siitä miten maataloudessa koneita tunnutaan ensisijaisesti myytävän mielikuvien perusteella, kovin monessa esitteessä isäntä ajaa uutuuttaan kiiltelevällä koneella puhdas flanellipaita päällä jossa vielä prässit näkyy kohti auringonlaskua laajalla peltoaukealla...
Seuraavaksi veimme hänet erään kaupan pihalle tutustumaan uuteen maatalaustraktoriin ja tuon kyseisen kone sai hänet voimaan pahoin. Traktoriin oli yritetty luoda muskelimainen vaikutelma pöyristyttävillä muoviosilla mitkä varmaan oli haperoa tavaraa suomen pakkasissa, valonheittimen muotoilussa oli drentikkyys ajanut käytännöllisyyden ja valotehon edelle, polttimon vaihdosta nyt puhumattakaan, kabiinissa visuaalisuus oli mennyt käytännöllisyyden edelle monessa kohtaa, oli materiaaleja mihin lika varmaan tulisi nopeasti jättämään pintyneitä tahroja, lattia ei ollut helposti puhdistettavissa. Muutoinkin traktorit olivat varsin sokkeloisen olisi rakenteeltaan ollakseen kuitenkin yksinkertaisa esimerkiksi monitoimikoneeseen verrattuna.
Vähän hän oli yllättynyt siitä miten maataloudessa koneita tunnutaan ensisijaisesti myytävän mielikuvien perusteella, kovin monessa esitteessä isäntä ajaa uutuuttaan kiiltelevällä koneella puhdas flanellipaita päällä jossa vielä prässit näkyy kohti auringonlaskua laajalla peltoaukealla...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se olisi kyllä nähnyt sen saman traktorin jenkeissäkin, ei suomessa ole enää omia traktorimalleja tai tehtaita, on vain oma kokoonpano tehdas, muiden suunnittelemille koneille ja muiden osista se kasataan,
Massey ferguson on se tehdas, joka tekee valtrankin mallit, pienemmässä mallissa jopa osat käy tosiinsa.
Lähetä se oletetun muijasi väitetty serkku sinne massikan tehtaalle jenkkeihin, antakkoon sinne ne kommenttinsa ....
Olimme kyllä ihan Suomessa Suolahdessa katsomassa uudeen valtran valmistumista, aika paljon näyttäis olevan kotimaista työtä ja yhteneväisyyksiä entisiin valtra/valmetteihin joiten valmistumista olen muutaman koneen kohdalla saanut omin silmin todistaa että ne höpinät verkutsonneista voi kyllä onneksi unohtaa, pienet verkuthan on valmetteja joihin asennetaan vain erinäköinen konepelli.
Kyllä kun katsoo vaikka T-sarjan muotoja niin samat olosuhteethan siellä on paljolti taustalla kuin metsäkoneissakin, muotojen täytyy olla likaa/pölyä keräämättömät ja jäähdytyksen riittävä, ovathan nuo valtrat turvenevojen suosikkeja. Muissa merkeissä näkeekin sitten vaikka mitä ihmeen häkkiviritykswiä nokalla ja silti palavat iloisesti.
Ja jos väittää että maataloustraktorista näkee paremmin kuin metsäkoneesta niin ei kyllä ikinä ole kummassakaan istunut.
Se vaan sattui olemaan Vieremän metsäkonetehtaan perustaja ja pääsunnittelija maajussin poika. Eli sieltä maasta ne hyvät ideat sikiää. Eivät Suolahden duunareilta.
Tuolla toisessa foorumissa keskustellaan ,kun metsäkoneen kopista ei näe lähelle...eteen eikä taakse
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=39912
Se totta, että puustovaurioita välttääkseen urat hakattava käytännössä 4,5-5 metriä leveiks 20 metrin väleini....eli 1/4 osa hehtaaria kohti aukoks jo ensiharvennuksella
Uutta metsäkonetta kävitte katsomassa ..ei sattunu 3-4 vuotta risukossa ajettua ja kerran kahdesti puun alle jäänyttä motoa kohdalle.
Metsäkoneilla tehdään vaan yhtä hommaa...ajourat niin leveiksi että mahtuu kunnolla kulkemaan...renkaisiin ei tartte nähdä...ikkunat alkaa vyötärölinjalta,helppo siinä on härpäkkeet koppiin suunnitella
Toista traktorilla ..ikkunat pitää olla kopin lattiasta lähtien melkein joka suntaan, pitää nähdä missä mennään ja miten työkoneet pelaa
Muovia ne nykyiset metsäkoneetkin ...kipinän saatuaan palaa kuin Bengalin lyhdyt
Hyviä nyky traktorit ja ohjaamot ...kalliita vaan ...parempi niillä ,kuin hevosella
Hommissa siellä kotitilalla voit tehdä ihan niin leveää linjaa että heikoimmillakin taidoilla onnistuu mutta kun ollan vieraalla töissä niin korjuujälkeä, ajourien leveyttä, pystypuiden vaurioita, samoin kun maaston ja metsätien vaurioita valvoo valpas isäntä, työtä antavan yhtiön edustaja tai metsänhoitoyhtiön mies.
Jotta on aivan turha koittaa valehdella nuista leveistä ajourista.....
Haista huilu moto ei jää elinaikanaan kahta kertaa puun alle kuski saa muuten kyllä lähdöt ja ikuisen töhön maineen ja mitä tulee noihin ajouriin niin maalaisisännän puunajoyritykset omia haamu-uria myöten aiheuttaa todellisuudessa enempi puusto, maasto ja kasvupinta-alamenetyksiä, moto ylettää kuitenkin vähän nyökkimällä reiluun 10 metriin maalais-isännäm hiiapin todellisen hyödyllisen ulottuvuuden jäädessä max. viiteen metriin ja tällöinkin tassut jättää jo pahat reiät sulaan maahan.
Siellä metsässä, ei naapurien arvostelevien silmien alla...
väännetään, älkää nyt lähtekö tälläisiin vedätyksiin..
Ku itte harventaa, niin saa jättää niin harvat ajourat kuin tahtoo, ei oo joka 3metrin pääs.
Ameriikas on Casen puimurin sivupellit jatkojalostettu soijjasta!
Jenkki rekan kapiini on aika kolhon näköönen, ei oo varmaan kukaa suunnitellu.
Nykyään hintakilpailu on pakottanut siihen, että traktorit tehdään mahdollisimman halvalla, sen vuoksi käytetään niin paljon muoviosia ja heppoisia rakenneratkaisuja. Ennen vanhaan traktorit oli sellaisia että niillä pystyi ajamaan metsässäkin, uusia traktoreita ei isännät enää uskalla metsäajoon ottaa, poikkeuksena se kotimainen merkki jossa suunnittelijat on tämän puolen huomioineet. Koneita ei myydä niinkään mielikuvilla vaan euroilla, eli raaka hintakilpailu on usein kaupanteon perusteena.
Ja pitää muistaa, että traktoreita ei ole suunniteltu suomen markkinoille vaan ne on suunniteltu globaaleille markkinoille.
Että metsäkoneissa ei käydä hintakilpailua???? Kyllä traktoreissa vain ollaan menossa samaan suuntaan kuin henkilöautoissa, muutamilla muoviosien uudelleen muokkauksella, uudella kirjainyhdistelmällä nimen perässä luodaan mielikuva uudesta tuotteesta jolloin vanha malli näyttää auttamattomasti iäkkäältä vaikka tuon muutoksen myötä koneen ikkunaan lätkäistävä hintalappu ei mitenkään korreloi työtehon kasvun suhteen mutta se riittää kun äveriäälle kylälle saa ensimmäisen myytyä , loput seuraa sitte perässä
Metsäkoneista en mitään tiedä, traktoreista ainoastaan kommentoin.
Maataloudessahan on nähtävissä aivan päinvastainen kehitys kuin esimerkiksi henkilöautopuolella, henkilöauton hinnat joilla tehdas ne myy suomalaiselle maahantuojalle on euroopan halvimpia koska meillä verotetaan uuden henkilöauton ostajaa erittäin raskaalla autoverolla, hinnat karkaisi käsistä ja kuluttajan ulottuvilta jos sisäänosatohinnat olisi euroopan yleistä tasoa.
Maatalouspuolella sen sijaan tiedetään että Suomen tuet on euroopan parhaat joten rahaa löytyy vaikka koneen hinnan kanssa ei olla pilkkua viilaamassa.
Taloustaitoisimmat isännät tuokin yhä kasvamassa määrin kalustoa vähän käytettynä euroopasta, näin vältetään tehtaan kiskurihintoja kun kone ensin myydään halvemmalla köyhemmille viljelijöille ulkomailla.
Mihinkäs muuhun se käytettyjen tuonti muuten perustuisi????
Mikähän oli tämän kirjoituksen pääasiallinen funktio ?
ja trolleja ei kannata kommentoida..
Tässä on kaksi asiaa, joita epäilen, ensinnäkin sitä että kirjoittaja väittää, että hänellä on vaimo, toinen epäilyytävä väite on se, että vaimolla olisi amerikassa serkku ....
Kaikella tähdätään kuten autonvalmistuksella helpompaan kokoonpanoon.Isoja komponentteja sitten tarvii uusia remonteissa.Iso osa mekaanisista ohjauksista on on korvattu elektoniikalla ja keskusyksiköllä joten matka tyssää sitten siihen kun ennen vielä pystyi koneen vielä kikkailuilla nilkuttamaan korjattavaksi.
Nuo mekaaniset "ohjaukset" vaan kuluttas isännän tai emännän nivelet nykyisillä maatilan traktorityötunneilla aika pian loppuun.
Myös keveyden lisäksi seuraa tukku muita hyötyjä, ohjaamoon välittyvä meteli pienenee, ohjaamon tiiviys on parempi jolloin pöly, helteet ja kylmyys pysyy hytin ulkopuolella.
Mahdollistavat myös työtehtävien ohjelmoinnin, oishan siellä hytissä vilsketta jos isännän pitäis päisteessä yhtäaikaa nostaa aurat, kääntää ne, vaihtaa vaihdetta ja suuntaa oikein kepistä ja vielä pitäis itse käännöskin saada aikaiseksi....
Maaniellä kuljettaja voi suunnata kaiken huomion liikenteen seuraamiseen ja usein erittäin suuret korkeudet ja leveydet vaatii suurta tarkkaavaisuutta lankojen, sillankaiden, liikennemerkkien ja postilaatikoiden kans.
Kyllä ne uuteen tekniikkaan sijoitetut rahat vaikkapa traktorin kohdalla tulee yhteiskunnalle lopulta halvemmaksi vähentyneinä lääkäri/sairaslomakuluina, työkyvyn säilymisenä ynnä liikenneturvallisuutena.
Uusi traktori, varsinkin kotimainen on aina hyvä sijoitus koko maata ajatellen.