Hei!
Viikon kuluttua olisi lähtö Puerto Ricoon. Tarkoituksena olisi patikoida Pentti Korpelan kirjan reiteillä. Miten hyvin mahtavat pitää nuo opastukset paikkaansa, kun on 2006 tehty kirja? Osaisiko kukaan viime aikoina kirjaa käyttänyt kertoa mikä olisi hyvä reitti kohtuukuntoiselle aloittelijalle? En kuitenkaan ihan rantaviivaa pitkin viitsisi kulkea. Yksin olen patikoimassa ja pikkuisen huolestuttaa että jos eksyn tms.
Viikon kuluttua olisi lähtö Puerto Ricoon. Tarkoituksena olisi patikoida Pentti Korpelan kirjan reiteillä. Miten hyvin mahtavat pitää nuo opastukset paikkaansa, kun on 2006 tehty kirja? Osaisiko kukaan viime aikoina kirjaa käyttänyt kertoa mikä olisi hyvä reitti kohtuukuntoiselle aloittelijalle? En kuitenkaan ihan rantaviivaa pitkin viitsisi kulkea. Yksin olen patikoimassa ja pikkuisen huolestuttaa että jos eksyn tms.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaisiko mieluummin lähteä opastetulle reissulle kuin yksin? AInakin Inglesissä on useita retkiyhtiöitä - varmaan Puerto Ricossakin. Vilkkat reitit, kuten vaikkapa Roque Nublo ovat varmaan OK yksinkin.
Puerto Ricosta aion lähteä vaimon kanssa ylös ja käydä ihan päiväreissulla siellä lähellä tekojärvien risteystä. Matkaa tulee aika monta kilometriä, mutta jospa sitä vielä jaksaisi. Vuosia takaperin se oli vakiokierroksiin kuuluva reitti. Silloin oli kyllä monesti teltta mukana. Voihan se olla että pitää tilata kaverit hakemaan pois autolla sieltä ylhäältä? Olen kerran vaeltanut Las Palmasistakin sen keskikohdan yli Puerto Ricoon. Yksi yö piti olla välillä. Pohjoisesta noustessa on vaan vähän hankalampi oikoa, kun on viljelyksiä ja vaikeaa rotkoa sekä ryteikköistä kasvillisuutta. No ei sitä etelän päässäkään voi kulkea kuin niitä ylätasankoja, ellei ihan ole kiipeilijän varusteet. Mutta kevyelläkin varustuksella pääsee ihan tarpeeksi korkealle.
Reilu vuosi sitten käytiin patikoimassa ko. kirjan neuvoin Canarialla. Mentiin siitä se Fatagan rotkon reitti, suosittelen.
Aamubussilla lähdettiin kohti vuoristoa, jäätiin pois kirjan neuvon mukaan lähes "keskellä ei mitään", noudatettiin neuvoja ja ohjeet pitivät täydellisesti. Osasimme oikein hyvin ja vaelsimme n. 13 km. helppokulkuisen reitin läpi.
Mahtavien vuorten ympäröimässä kanjonissa, ei ihmisiä , ei asumuksia, hieno reissu, kyllä!
Myös yritimme saman kirjan kanssa patikointia. Silloin reitiksi vaelsimme sen, joka alkaa Palmitos Parkilta, en muista nimeä. Se jäi lopulta kulkematta, koska suunta, jonne Palmitos Parkin parkkipaikalta piti lähteä, oli suljettu lukitulla portilla, valvontakameroin ja kieltomerkein.
Toisella sivustalla oli korkea vuorenseinämä, kolmannella Palmitos Park ja neljäs suunta oli maantie, jota olimme bussilla tulleet.
Lopulta patikoimme sitä maantietä muutaman kilometrin takaisin päin, löysimme mukavan kylätavernan ja virvokkeiden nauttimisen jälkeen hyppäsimme ohimenevään linja-autoon.
Eli hyvä ja huono kokemus ko. kirjasta!
Minulla on ollut tapana kulkea kaikkialla ilman kirjatietoa. Karttaa käyttäen ja jos paikallista asukasta osuu reitille, kyselemällä mahdollisuuksia ja erikoisuuksia. Sama on toiminut missä tahansa maailmalla olen reppuillutkin. Uskon saavani siten kuljeskelusta enemmän irti kuin ohjekirjan kanssa. (Enemmän tutkimus- ja uutuudenhavainnointikokemusta.)
Kiitos vastanneille! Taidan kokeilla ainakin tuon Fatagan reitin!
Skola: Ymmärrän pointin, mutta kun kartanluku- ja varsinkaan suuntavaisto ei ole mitä parhain, niin mielellään menee annettujen ohjeiden mukaan. Tosin silloinkin on mahdollista että löytää itsensä ties mistä :) Kunhan selviytyy yöksi takaisin hotellille niin hyvä :)
Mitäs suosittelee Skola ja muutkin reitiksi, jos majapaikka on Inglesissä? Muutaman tunnin patikointi, normaalikuntoisille keski-ikäisille lenkkareilla kulkeville.
Hyvä valinta. Tuossa kanjonissa on mahtavat maisemat.
Inglesistä lähtee montakin reittiä motarin ali olevien vesitunneleiden kautta. (ennen motaria oli paljon helpompaa) Muutama pitempi vie lähes niin ylös kuin on mahdollista päiväkäynnillä ehtiä. Ja joistakin pääsee vaikka helpomman tai vaikeamman rotkon ylityksellä Fatagan tielle siis länteen päin. San Agustiniin ei ehkä kannata yrittää, me kun aikoja sitten yritettiin San Agustinista länteen rään rotkon kautta, se osoittautui mahdottomaksi ja paluumatka pystyjyrkällä seinämällä kesti iltaan saakkaa!
Tykkäsin kanjonireitissä myös siitä, miten kätevästi sinne lähtöpaikkaan pääsi bussilla. Ja kun oli kulkenut kanjonin läpi, olikin jo lähes Inglesissä takaisin!
Siinä ihan alkuvaiheessa oli pientä epätarkkuutta kirjan neuvojen kanssa, mutta muinainen hautapaikka löytyi kyllä opasteiden avulla, siitä eteenpäin piti nousta kivistä ja pusikkoista rinnettä ylös, tie kulki sen yläpuolella.