Asiaa on tutkittu maidontuotannon osalta. Maidontuotanto on muuten se tuotantomuoto joka tahkoaa maataloudessa eniten euroja. Jos suurin tuotantosuunta on noin tehoton niin miten sitten muut?
Mutta löytyy tuolta
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf
että
"Kansainvälisen IFDN-vertailun mukaan (Hemme 2007) keskikokoisella
suomalaistilalla (24 lehmää) maitoa tuotettiin vuonna 2006 työtunnissa 44 litraa, kun esim. Ruotsissa samaan aikaan saavutettu tuotos oli keskikokoisessa 50 lehmän karjassa 127 litraa ja Tanskassa sadan lehmän karjassa 260 litraa. Työn tuottavuudessa suomalainen maidontuotanto on siis merkittävästi jäljessä lähimpiä kilpailijamaitamme."
Mutta että onhan tuossa aivan hirvittävä tehoero? Ruotsissakin noin kolmikertainen määrä maitoa työtuntia kohti ja Tanskassa kuusinkertainen. Meillä on viime vuosina tapahtunut sitä välttämätöntä rakennekehitystä joka mm Ruotsissa tapahtui jo 70- ja 80-luvuilla samaan aikaan kun täällä ylisuurilla tuilla ja maataloustulolailla taattiin toimeentulo pienillekin tiloille. Tehottomille.
Mutta löytyy tuolta
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf
että
"Kansainvälisen IFDN-vertailun mukaan (Hemme 2007) keskikokoisella
suomalaistilalla (24 lehmää) maitoa tuotettiin vuonna 2006 työtunnissa 44 litraa, kun esim. Ruotsissa samaan aikaan saavutettu tuotos oli keskikokoisessa 50 lehmän karjassa 127 litraa ja Tanskassa sadan lehmän karjassa 260 litraa. Työn tuottavuudessa suomalainen maidontuotanto on siis merkittävästi jäljessä lähimpiä kilpailijamaitamme."
Mutta että onhan tuossa aivan hirvittävä tehoero? Ruotsissakin noin kolmikertainen määrä maitoa työtuntia kohti ja Tanskassa kuusinkertainen. Meillä on viime vuosina tapahtunut sitä välttämätöntä rakennekehitystä joka mm Ruotsissa tapahtui jo 70- ja 80-luvuilla samaan aikaan kun täällä ylisuurilla tuilla ja maataloustulolailla taattiin toimeentulo pienillekin tiloille. Tehottomille.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kukaan ei kirjoita päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen netin keskustelupalstalle yhtä ammattiryhmää halveksivia viestejä pelkästään taloudellisin syin ja perustein, "herätyksestä" huolimatta. "***********" tapauksessasi maatalous- ja viljelijäviha/katkeruus/kateus on melkoinen. Normaali ihminen ymmärtää ja hyväksyy kyllä maataloustukijärjestelmän toiminnan ja vaikutukset itse tai vähällä selittämisellä, siihen ei tarvita kuukausien jankutusta.
Niin että kun kertoo ikävän totuuden että "maatalous on tehotonta" niin on sitten katkera? Eikös ennemminkin kuin keskustella keskustelijoista niin pitäisi keskustella miksi ihmeessä maatalous on meillä niin tehotonta? Ja mitä asialle pitäisi tehdä?
heitetään nippu syytöksiä tai väittämiä joiden kohteeksi joutuneet joutavat sitten osoittaman "syyttömyytensä", oikeuskäsitys kännetty väärinpäin, vanha provoilijoiden taktiikka, näihin vedätyksiin ei ole syytä lähteä mukaan..
Kuin saamme lehdestä lukea että paperiteollisuus siirtää tuotantoaan etelä-amerikkaan....
Nämä paperimiehet varmaan ois tyytyväisiä jos homma jatkuis valtion tuella vaikka vähän sitä joutus puolustelemaan keskustelupalstoilla....
Osaakohan toi provoloitsia ajatella,että suomessa on olosuhteet maataloustuotannossa ja maidontuotantotiloilla aivan eri luokkaa kuin esim.Ruotsissa.Joten vertailu ei minunmielestäni ole tässä asiassa
aiheellista.
Kyllä duunarikin sen tietää
Tietysti todistat että että mitään olosuhde-eroa kotimaamme sisällä ei ole tukialueidem a/b-c4 välillä vaikka ero matkassa on suurempi kuin verrattaessa suomen maidontuotantoa ruotsin vastaavan tuotantoon.
Varmaan olet selvittänyt sen, kuinka paljon on eri maissa lypsyrobotteja, sillä kun sattuu olemaan vaikutus noihin tuntimääriin?
Miten viljelypuolella, siitä kun ei kukaan puhu paljoakaan ?
ei kannata kommentoida..
Kun tuolta
http://www.kaytannonmaamies.fi/haku/hae?q=lypsyrobotin
katsoo niin
"Euroopassa on käytössä noin 4 000 robottia, joista Lelyjä on lähes 3 000. Vakolan laatiman tilaston mukaan Suomessa oli vuodenvaihteessa käytössä 184 lypsyrobottia, joista Lelyjä oli 106."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lypsyrobotti
"Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli 385 automaattilypsytilaa."
Mutta että meillä määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Mutta jos suhteutetaan tuohon että noin 200 ja olisiko tuolloin ollut 12.000 lypsytilaa niin
se on 1,5% tiloista, tällä hetkellä noin 5% tiloista. Ja tuolta
http://www.mtt.fi/met/pdf/met62.pdf
sivu 12 vertailu muihin pohjoismaihin vuonna 2004.
Muuallahan luotetaan enemmän lypsyasemiin?
Vai niin ...
Tehokkain toimintamalli ja kannattavin tapa toimia, ei aina ole sama asia.
Tossa oletetaan että kannattavin tapa toimia on se, jossa tuntia kohti tuotetaan suurin määrä maitoa, mutta sehän ei ole oleellista, oleellista on se, mitkä on kustannukset per litra.
Uudessa seelannissa lehmä tuottaa maitoa noin kolmanneksen vähempi kuin Suomessa, mutta toiminta on huomattavasti kannattavampaa, kannatavuus perustuu puhtaasti uuden seelannin kustannustasoon, lehmät on laitumella kokoajan ja ne lypsetään lypsyasemilla, eli kustannukset per tuotettu litra on huomattavasti halvemmat kuin Suomessa.
Semmonen navetta, jossa ei ole robotteja ollenkaan, toimii huomattavasti edullisemmin kuin semmonen navetta, jossa lypsyt hoidetaan roboteilla, mutta se ei tietenkään ole yhtä tehokasta, tehtyä työtuntia kohti.
Kun tämä lama alkoi 2008, niin Balttian maissa ensiksi kaatuivat ne suuret yksiköt, joissa oli uudet robottinavetat, parhaiten selviytyivät ne muutaman lehmän navetat jotka lypsettiin käsin, kun maidonhinta tippuu tarpeeksi, niin kustannukset ratkaisee sen, kuka jatkaa ja kuka lopettaa.
Olisi kannattanut lukea tuo
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf
koko juttu ja kommentoida vasta sitten?
Pieni lainaus:
"Vähiten maitoa työtuntia kohti lypsävillä tiloilla työkustannus on yksin suurempi kuin maidosta saatava hinta (kuvio 2). Työkustannus maitolitraa kohti pienenee työtehon parantuessa 42 sentistä 8 senttiin. Samalla rakennus- ja konekustannus kasvaa 4 sentistä 12 senttiin. Suuremmista rakennus- ja konekustannuksista huolimatta maitolitran tuottamisen kiinteät kustannukset ovat tehokkaimmilla tiloilla alle puolet alle 40 litraa tunnissa tuottavien tilojen kustannuksista. Käytännössä näissä laskelmissa käytetty palkkavaatimus ei toteudu luokittelun kahdessa ensimmäisessä luokassa, vaan viljelijälle jää työpalkaksi vähiten maitoa tunnissa tuottavassa ryhmässä vain 4,32 euroa/tunti. Tällaisessa lähtötilanteessa tuotannon tehostaminen muuttuvien kustannusten osalta jää sekin merkitykseltään vähäiseksi. Työn tuottavuudeltaan tehokkaimmassa tilaryhmässä palkanmaksuun jää 24 €/tunti."
Kun lisäksi vielä tuosta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005
tiedämme että
"Työmäärän hallinta on ratkaisevaa taloudellisen menestyksen kannalta, koska työn osuus on lähes 50 % maitolitran tuotantokustannuksesta. "
Että silleen... Kyllähän tuo tehottomuus aika paljon kertoo?
Mitä taas tilojen pystyssä pysymiseen tulee niin sen ratkaisi velkamäärä, ei tilakoko. Velaton suuri tila pysyi yhtä varmasti pystyssä kuin velaton kaden lehmän tila. Niitä suuria velattomia vaan oli harvassa.
Lähtökohta on yhäkin väärä, vertailukohtana ei pidä olla tehty työtunti vaan tuotettu maitolitra per kustannukset.
Tommonen teoreettinen työtunti vertailu johtaa harhaan, tavallaan siinä katsotaan toimintaa tuotannon näkökulmasta, oikea näkökulma pitäisi olla talouden näkökulma, eli mitä siitä jää katetta.
Tottakai volyymin nostaminen parantaa katetta, alalla missä laajentaminen tapahtuu pääasiassa tekniikkaa lisäämällä, kustannusrasite on aika kova, per tehty työtunti.
Itse olen sitä mieltä, että kannattaa harkita tarkkaan, ennenkuin laajentaa navetan niin isoksi että tarvitsee palkkatyövoimaa.
Noin 75 %:tia suomen maatiloista on täysin velattomia, joten siinä mielessä ei ole hätää. Brasiliassa on muuten sama juttu, maatilat on yleensä täysin velattomia.
Miten sen luetun ymmärtämisen kanssa on???
"Lähtökohta on yhäkin väärä, vertailukohtana ei pidä olla tehty työtunti vaan tuotettu maitolitra per kustannukset. Tommonen teoreettinen työtunti vertailu johtaa harhaan,"
Kun tilanne on tuo että
"Vähiten maitoa työtuntia kohti lypsävillä tiloilla työkustannus on yksin suurempi kuin maidosta saatava hinta (kuvio 2). "
tuotanto on niin tehotonta että pelkät työtunnit kustantavat enemmän kuin mitä maidosta saadaan tuottoja. Ei varmaan ilman tukia paljon pyörisi?
No höpöhöpö ....
Tommosia keinotekoisia vertailulukuja kuinka monta litraa per tehty työtunti, kuinka paljon on konepääoma per peltohehtaari, jne....
Niitä voi laatia kuka tahansa, mutta todellisuuden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
kelpaahan ne siihen, että voi verrata tilaans ajonkun toisen tilaan, mutta muuta tehtävää niillä ei ole.
ottamatta kantaa yhdet tuotantosuunnan tehottomuudesta kuitenkin on olellista huomata mistä johtuu pieni tilakoko ja mitkä olivat lähtökohdat 70 ja 80 lukujen tulonmuodostuksen maatiloilla. joskus 1800 luvun lopuila meillä on ollut suomessa euroopan mittakaavassa hyvä tilojen keskikoko. mitä sen jälkeen tapahtui. 1900 luvun alussa syntyi sdp ja ajoi torpparilakia joka pirtoi suuret tilat pienemmiksi. sen jälkeen tuli toimen mailmansota jonka pyörteissä meillä siirto asutettiin karjalaiset maasudulle jonka johdosta jälleen tilakoko on penentynyt. ja kaiken lisäksi meillä on ollut sellainen käsitys että maatilaa voi puolittaa jokaisen sukupolven vaihdoksen yhteydessä. josta taas on johtunut tilojen edelleen pienetyminen jos on onnistuttu välttämään jako niin sitten on maadeusun varoja viety kaupunkeihin sisarosuuksina. en väiitä etteikö näitä toimen piteitä olisi kuulunut ja kuuluisi edelleen tehdä mutta näillä toimenpiteilä on tattu yhteiskunta rauhaa. sama koskee 70 ja 80 lukujen maatalous tulopolitiikkaa jossa sovittiiin hinnat maatalouden ja teollisuuden kanssa samalle hinta tasolle kuin työssäkäyvien elintaso. näistä toimen piteistä johtuen maatiloist atuli osittain pieniä ja tehottomia. on mahdotonta olettaa että minkä luomiseen meni noin 100 vuotta niin muutuisi 10-15 vuodessa euroopan tehokkaimpien tilojen joukkoon vielä kun ajattelee että meillä on pohjoinen ilmasto haittana sekä jääkauden pirtaloima maaperä.
kun katsotaan 50 vuoden päähän niin eiköhän ne tanskalaiset ja ruotsalaiset ole meidän kanssa samalla viivalla.
Eli maitolitrojen hinnat joilla meijeri ne ostaa on hyvin lähellä toisiaan lahden molemmin puolin.....
Suomalainen tuottaja on ainut joka kärsii.... ruotsissa jalostus ja kauppa vetää vaan kovemman tilin.....
Ruotsiin verrataan usein, viime kesänä ajoimme lähinnä keskiosassa n 2000km. Kun olemme maalta lähtöisin ja monasti verrataan eri asioita meillä ja Ruotsissa. Yksi vertailukohta oli uudet asuintalot maaseudulla, 2 kappaletta uuden näköisiä, toinen ilmeisesti hienosti peruskorjattu. Toinen juttu traktorit, minkä merkkisiä. Yksi 70-luvun Volvo BM keula näkyi konesuojan oviaukosta. Maatilat tosi siistejä, vanhat hoidetut rakennukset. Tällä puolella kun maalla ajelee näkee tosi paljoin uusia asuinrakennuksia, traktoreita pari kolme pihalla. Saatta olla pari uudekarheaa autoa koristamassa pihapiiriä. Tää on sellainen yhtälö joka ei toimi muussa yritystoiminnassa. Käsittääkseni maatalouden tuntipalkka muodostuu vuositulo jaetaan tehdyillä työ tunneilla. Jos en ole hirviän väärässä niin konekustannukset vähentää vuositulosta. Ylimääräinen rattori pois tulee 5€ tuntipalkkaan lissää. Yhtälön toinen puoli, kuinka 4-henkinen perhe voi elää ilman sosiaalihuollon avustusta, Kaupungissa ei 4€ tuntipalkalla ruokita, vaateta, asuakkin pittää. Mistä kaupunkiserkku repii ne auto ja omakotitalon rahat.
Okei, jos myyn nuo kaksi traktoria ja jätän vain uusimman, ja saan niistä yhteensä 20 000 €, niin voin saada jopa 8 €/t lisää myyntivuonna, kun ottaa pois veroseuraukset, mutta sitten eteenpäin ei tule senttiäkään lisää tuntiansioon, mutta olen menettänyt kaksi tarpeellista konetta, työt hidastuu ja vaikeutuu.
En sentään ole niin tyhmä että sellaista menisin tekemään.
Asiat näyttää niin erilaisilta kun niitä katselee kaupungin asukkaan ikkunasta, eikä ole sen parempaa tietoa maataloudesta, kuin pikitietä peltojen ohi ajellessa tekee omia päätelmiään.
Pikkasen niinkun kohtuullisuutta kehiin, Ruotsin maatalouspolitiikka on pikkasen edellä meitä, johtuu historiasta ja sijainnista, alue on merkittävästi etelämpänä ja tilat on suuremia historiallisista syistä, tilakokoa voidaan kllä meilläkin kasvattaa mutta siihen menee jonkunaikaa, etelämmäs aluetta ei voi siirtää sillä meillä tulee toi meri vastaan ....
Traktorien määrä mitään sinänsä kerro, koneiden määrä omalla tilalla kasvaa helposti, jos vähän pyrkiii saamaan lisäansioita esim. urakoimalla muille, ei urakointiin kannata lähteä jos ei kalusto ole sellaista, että se myös onnistuu.
Mitä rakennuskantaan tulee, niin siinä on Suomi kyllä selkeästi jäljessä ja se johtuu myös sitä, että täällä on noita rakennuksia tuhoutunut paljon sodissa, tai sitten tilat on kertakaikkiaa nuorempia, niin sieltä ei löyd tuita vanhaa rakennuskantaa yhtä paljon, jota voisi sitten hoidella.
http://www.atl.nu/lantbruk/vill-inte-ha-tvingad-l-sdrift
"Familjen följer utvecklingen i Danmark som är Mikael Mårtenssons hemland. Att danska mjölkbönder med stor skuldsättning just nu drabbas av konkurser, bekräftar Kate Mårtenssons uppfattning att alla inte måste gå mot stordrift.
– Vi kanske inte ska ha Danmark som förebild, utan hellre Finland. De klarar sig bra fast de inte satsar på stordrift."
Tanskassa konkursseja ja ruotsalaisille kelpaisi Suomen malli.
suomenmalli on hyvä,tukejatuenpäälle,varmaan kelpaa hurreillekin
Tehoja, tehoja, tehoja... Vois tehdä aloitus viestin kirjoittajakin jotain tehokasta, kuten esimerkiksi rehellistä työtä. Toivottavasti myös niin tehokkaasti, että pääsee teholle.
Tehokkuus ei aina tarkoita suurinta mahdollista yksikkökokoa, esim. valimoissa tehokkain koko luokka on noin kahdeksan henkilöä, puolassa oli vielä kymmenen vuotta sitten valimoita, joissa saattoi työskennellä 10 000 työntekijää, onko se sitten tehokasta.
No eipä ole enää ...
Joo-o... Tehoa pitää ollakin. Meillä lypsetään reilua sataa lehmää kaks kertaa päivässä asemalypsyssä eli ei olla sorruttu roboihin. Suunnilleen 300 litraa tulee työtuntia kohden, mutta sehän se vasta kateutta herättääkin.
On se kumma, kun tälläkin palstalla maataloutta moititaan liian suurista investoinneista, kun hankitaan uusia komeita tuotantoyksiköitä viimeisen päälle koneellistettuna tai uusia tehokkaita maatalouskoneita.
Sitten jotkut valittaa, että tuotantoyksiköt ja kalusto ovat liian pieniä ja vanhentuneita.
Sitten kolmannen mielestä maatalouden tulotaso on liian suuri, no jos suunnaksi halutaan teollista mittakaavaa olevat tuotantoyksiköt niin takuuvarmasti tulot tai tappiotkin ovat silloin teollista mittakaavaa.
Suurtuotanto toimii hyvin, jos on esim. jenkkien systeemi, jossa hyödynnetään halpaa ulkomaista työvoimaa, tekniikkaa taas on pakko lisätä, jos palkkakulut nousee pohjoismaiselle tasolle, suomalainen systeemi on jonkunlainen välttävä kompromissi, tilakoko ei ole kovin suuri, mutta tilat ei myöskään ole ylivelkaisia, kuten rajusti investoinneissa tanskalaistiloilla on.