Hei!
Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette yh ja opiskelette päivisin. Onko mahdollista rahallisesti ja miten olette pärjänneet tuona aikana? Olen eroamassa ja minulla on kaksi lasta. Haluaisin lukea korkeakoulututkinnon päivin (paikkakunnalta ei löydy iltaisin) ja tehdä keikkaa opiskelun ohella. Tukiverkko on kunnossa mutta tulevaisuus mietityttää. Kertokaa kokemuksianne!
Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä, jotka olette yh ja opiskelette päivisin. Onko mahdollista rahallisesti ja miten olette pärjänneet tuona aikana? Olen eroamassa ja minulla on kaksi lasta. Haluaisin lukea korkeakoulututkinnon päivin (paikkakunnalta ei löydy iltaisin) ja tehdä keikkaa opiskelun ohella. Tukiverkko on kunnossa mutta tulevaisuus mietityttää. Kertokaa kokemuksianne!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heipä hei!
Riippuu varmasti pitkälti lastesi iästä. Itse opiskelin n. 4 vuotta yh:na pojan ollessa 3-7 vuotias , tein keikkahommia pyhinä ja hyvin me ainakin pärjättiin. Tietenkin opiskelijaelämä on lapsettomallekkin taloudellisesti välillä vaikeaa, mutta kyllä sitä kummasti oppii elämään vähemmillä turhakkeilla. Ja KELA:sta saa mm. asumistukea asumislisän sijaan, joka on myös helpottava tekijä lapsen kanssa.
Kannustukset ainakin täältä, ja aina on mahdollista keskeyttää opinnot, jos käy liian rankaksi. Eipä sitä lapsettomatkaan aina opiskelujaan loppuun asti hoida.
Kivaa kevään odotusta sulle ja lapsillesi! :)
Itse pärjäsin yhden pienen kanssa vuoden päivät ok. Asumistuki, opintotuki, lapsilisä yh-tuella, ilmainen tarha (kun oli pienet tulo), ja sain apuja lapsen isältä (maksoi 100e kuussa sekä lapsi oli hänen luonaan 10 päivää kuussa.)
Muuta tukiverkostoa ei ollut, mutta en myöskään käynyt töissä. Opiskelin yliopistolla päivät ja illat olin lapsen kanssa.
Nyt kun olen uudessa suhteessa, jossa lapsia on kaikkiaan 5. Kaksi miehen lasta, yksi minun ja kaksi yhteistä. Miehen tulot ovat keskitasoiset ja minä olen opiskelija. Ei hyvä... Näin ei pärjää. Esimerkiksi laskeskelin, että yksin kolmen lapsen kanssa pärjäisin paremmin. Koomista ja surullista. Perhe-elämää ei tässä maassa tueta.
Näinhän se menee Suomessa. Kylmän totuuden kirjoitit, paremmin pärjää yksinhuoltajana!
Aloitin kaksoistutkinnon opiskelun pojan ollessa 2-vuotias. Syksyllä alkaa viimeinen vuosi koulua ja siitä olisi tarkoitus jatkaa vielä ammattikorkeaan tai yliopistolle. Teen viikonlopun töitä kerran kuussa tai kahdessa ja kesäisin teen töitä kuin pieni eläin, jotta saisin säästöjä kouluvuodelle. Kelalta tulee asumistuki, opintotuki, lapsilisä ja elatustuki.
Taloudellisesti meillä menee ihan hyvin. On iso kiva kämppä, ruokaa, vaatteita ja laskutkin maksettuna. Kun osaa säästää oikeasta paikasta, on valmis tekemään uhrauksia ja päättää pystyvänsä, ei yh:n päiväopiskelu ole mikään mahdottomuus.
Tsemppiä kaikille opiskeleville vanhemmille!
Olen yh käytännössä, papereissa yhteishuoltajuus ilman muuta. Opiskellut viime syksystä asti aikuislinjalla lähihoitajaksi ja poika täyttää kohta 2v. Opintojen puolivälissä ollaan ja ihmetellään miten tähän asti on selvitty hengissä, kiitos vanhempieni.
Taloudellisesti tekee tiukkaa. Maksettavana on ruoat, vuokra, sähkölasku, vakuutukset ja polttoaine autoon. Pojan isä ei maksa elareita, maksoi tammikuuhun asti vapaa-ehtoisesti. Määräaikainen elatusapusopimus päättyi syyskuussa ja lokakuusta alkaen ei allekirjoittanut uutta sopimusta, joten ei Kelastakaan ole apua.
Henkinen puoli, jos mä tähän asti oon jaksanut niin jaksan edelleenkin, vaikka tässä on nyt monta tulta tulessa: opinnot yötäpäivää, keikkaa minkä ehtii ja pystyy, käräjäprosessi koskien pojan huoltajuutta ja elatusapua. Se raha mikä tulee, menee jo pelkästään vuokraan ja 30e jää käteen elämiseen. Vanhempani kuitenkin ovat auttaneet minua ja poikaani taloudellisesti ja olen valtavassa kiitollisuudenvelassa.
Ei tämä siis mahdottomuus ole. Siitä selviää kun todella haluaa.
Minulla on opiskelua vuosi takana. Tukia saa kelalta (asumis, yh-lisä), elatusapu molemmille lapsille ja päivärahaan saa opiskelulisän. Kysymys on valinnoista mihin rahaa käyttää. En käy kapakassa, kalliissa konserteissa ja jääkiekon katsominen jäi historiaan. Rahat kuitenkin riittävät, meiltä ei puutu mitään. Varaudu melkoiseen määrään kotitehtäviä. Tee tehtävät mielummin heti, kuin jätät ne viikonlopuksi jolloin luulet että on aikaa. Opiskelemaan vain. Onnea.
Olen nuori yh-äiti ja kirjoitin ylioppilaaksi lapseni ollessa vuoden ikäinen. Nyt olen vuoden opiskellut korkeakoulussa ja hyvin ollaan pärjätty. Ylimääräistä ei kauheasti jää (tuloina asumistuki, opintotuki ja lapsilisät), mutta opiskelun tai tenttien kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Opiskelen päivisin ja olen lapseni kanssa iltaisin ja koulu onneksi joustaa mikäli yllättäviä sairaspoissaoloja tai muita kiireitä ilmenee. Lapseni täyttää kesällä 3v ja tukiverkko koostuu isovanhemmista. Ehdottomasti kannattaa opiskella jos vain halua löytyy, palkitsee tulevaisuudessa!
Oletko nyt työelämässä? Voisit saada aikuiskoulutustukea. Tai jos olet työtön ja kuulut ammattiliittoon, olisi mahdollista hakea liiton koulutustukea,mikäli tukipäiviä on jäljellä.
Itse opiskelen viimeeksi mainitun avulla, käteen jää enemmän kuin tavan opintotuella,vaikken asumistukea saakaan.