Katsellessani lähtöäsi
sellaisesta avoimesta
haavasta
salaisesta viestistä,
johon oli
kirjailtu minun
nimeni
Aukaisit oven kuin
varas viemättä
mitään
Edes sitä
yksinkertaista tietä,
joka kulkee lävitseni
Haava ei ollut
syvä eikä
vaarallinen, mutta
siitä jäi pieni
arpi muistutukseksi
rakkaudesta kuolemaan
Ei haukku
haavaa tee,
se kuuluu jokaisen
menestyvän ihmisen
elämään
mutta jos ihminen
haluaa käyttää
huumeenaan seksiä
on hänen tekojensa
seuraukset paremmat
tai huonommat
omien valintojensa mukaan
Sisäisen halumme
on osoitettava
käkikellon tarkkuudella
yhteneväisesti samaa aikaa
annettava viisareiden
syleillä toisiaan
kuohuvan samppanjan
tavoin
tuntea lasin läikkyvän
yli luonnostaan
vastaten elämän
kutsuun, jolloin
hän huomaa
tilanteen karkaavan
täysin käsistään
Kaikki vapisevat
kerrokset uhmaavat
alistumisen hämärää sadetta
lakaten mutisemasta
lasin lohkeavan
reunan terävyydellä
kuin joku
olisi hävinnyt
vieden sydämensä
mennessään
Silloin se tunne
esineestä,
pelkästä välineestä
toi vapauden,
enää hän ei ollut
opettaja,
lohduttaja
kiihottaja
pelkkä juopotteleva naisten naurattaja
joka virtasi
helmojen jatkeelle,
jossa tarvittiin
hoitajaa,
parantumattoman haavan
sellaisia pehmeitä
aamuöisiä huulia
Ja hänen
piti mitätöidä
täysin itsensä
kadottaa minuus
toiveet
oma tahto ja
olla ymmärtämättä
ympäröivää maailmaa
se kosketus
edestakainen kosketus
ja kosketus ja
edelleen jatkuva
loputon kosketus
sai kosketuksen tuntumaan
sellaiselta, jota kymmenet
miehet ennen eivät
olleet kyenneet tuottamaan
heitelehtiä puolelta
toiselle kuin
mielipuoli
kerta toisensa
jälkeen kovemmin
nopeammin kuin
ruoskanvarsi sivaltelee
painaen häpyään
lujemmin
hakullaan iskien
muistuttaen kaluttua luuta
etäisyyden loisteessa
demoninaisen ahmiessa
kitaansa esteet,
jotka ovat nousseet
sydämen ja tuntemattoman
avaruutensa väliin
juurtuneet ruumiiseen,
syntisen jumalan
siunaamaan maahan
rukoillen haavaisen
suden rukouksen
herättämällä miehen kuolleista
täyttämällä veren
astian,
arvettoman ja sileän
tiensä paratiisin
kautta helvettiin
niin kuin lintu
voi vain laulaa
lapsen etsiessä rintaa
ja sitä mikä
hänelle tänään
vähää piittaamatta kuuluu
ja niin se kiima
tuli ulos hänen suustaan
huokosistaan
silmistään
ihostaan
maailman liikkeen
suoltaessa naisen
kimeitä huutoja
pudottaen kaikki
räystäiden lumet
ja syksyisten
puiden lehdet
kuin sielu juurineen
vedettäisiin halkeilevasta maasta
soiden katkaistun
kielen eläimellistä huutoa
pakottaen minut
kulkemaan värisevien
huoneittesi lävitse
kohti ydintä
särjetyn lasin
haurasta sykettä
Kuullen jonkin
huutavan sisälläsi,
siellä missä sielu
piileskelee,
kuvaillen nälkää ja
puutetta ikuisten
pesiensä keskellä
monen viikon
nuolematonta tuskaa,
korjaamatonta satoa,
joka nyt kypsyi
poimijan käsissä
pursuen mehua,
murskattuja unelmien
suunnatonta tyhjyyttä
Ja hän
vain maksi siinä
kykenemättä katsomaan
silmiin
häpeämällä huutoaan
itseään
laukeamistaan
Aivan kuin sotilas
lähtee sotaan,
ei tappaakseen
vaan kuollakseen
maansa puolesta
niin nainen esittää
uhrautuvaa ja kärsivää
ei siksi että mies
olisi onnellinen
vaan kykenemällä
leijumaan oman
kipunsa yläpuolella
siirtämällä nautinnon
etsimisellä
pahan pois ruumistaan
haavaan
sellaiseen nimikko ristikoituun, joka arpeutuu löytyessään tarkoituksen elämälleen
ollen jälleen oma itsensä, laastaroitu kipu valmiina vuotamaan uusiin nöyryytyksiin
http://www.youtube.com/watch?v=WC5FdFlUcl0&feature=relmfu
sellaisesta avoimesta
haavasta
salaisesta viestistä,
johon oli
kirjailtu minun
nimeni
Aukaisit oven kuin
varas viemättä
mitään
Edes sitä
yksinkertaista tietä,
joka kulkee lävitseni
Haava ei ollut
syvä eikä
vaarallinen, mutta
siitä jäi pieni
arpi muistutukseksi
rakkaudesta kuolemaan
Ei haukku
haavaa tee,
se kuuluu jokaisen
menestyvän ihmisen
elämään
mutta jos ihminen
haluaa käyttää
huumeenaan seksiä
on hänen tekojensa
seuraukset paremmat
tai huonommat
omien valintojensa mukaan
Sisäisen halumme
on osoitettava
käkikellon tarkkuudella
yhteneväisesti samaa aikaa
annettava viisareiden
syleillä toisiaan
kuohuvan samppanjan
tavoin
tuntea lasin läikkyvän
yli luonnostaan
vastaten elämän
kutsuun, jolloin
hän huomaa
tilanteen karkaavan
täysin käsistään
Kaikki vapisevat
kerrokset uhmaavat
alistumisen hämärää sadetta
lakaten mutisemasta
lasin lohkeavan
reunan terävyydellä
kuin joku
olisi hävinnyt
vieden sydämensä
mennessään
Silloin se tunne
esineestä,
pelkästä välineestä
toi vapauden,
enää hän ei ollut
opettaja,
lohduttaja
kiihottaja
pelkkä juopotteleva naisten naurattaja
joka virtasi
helmojen jatkeelle,
jossa tarvittiin
hoitajaa,
parantumattoman haavan
sellaisia pehmeitä
aamuöisiä huulia
Ja hänen
piti mitätöidä
täysin itsensä
kadottaa minuus
toiveet
oma tahto ja
olla ymmärtämättä
ympäröivää maailmaa
se kosketus
edestakainen kosketus
ja kosketus ja
edelleen jatkuva
loputon kosketus
sai kosketuksen tuntumaan
sellaiselta, jota kymmenet
miehet ennen eivät
olleet kyenneet tuottamaan
heitelehtiä puolelta
toiselle kuin
mielipuoli
kerta toisensa
jälkeen kovemmin
nopeammin kuin
ruoskanvarsi sivaltelee
painaen häpyään
lujemmin
hakullaan iskien
muistuttaen kaluttua luuta
etäisyyden loisteessa
demoninaisen ahmiessa
kitaansa esteet,
jotka ovat nousseet
sydämen ja tuntemattoman
avaruutensa väliin
juurtuneet ruumiiseen,
syntisen jumalan
siunaamaan maahan
rukoillen haavaisen
suden rukouksen
herättämällä miehen kuolleista
täyttämällä veren
astian,
arvettoman ja sileän
tiensä paratiisin
kautta helvettiin
niin kuin lintu
voi vain laulaa
lapsen etsiessä rintaa
ja sitä mikä
hänelle tänään
vähää piittaamatta kuuluu
ja niin se kiima
tuli ulos hänen suustaan
huokosistaan
silmistään
ihostaan
maailman liikkeen
suoltaessa naisen
kimeitä huutoja
pudottaen kaikki
räystäiden lumet
ja syksyisten
puiden lehdet
kuin sielu juurineen
vedettäisiin halkeilevasta maasta
soiden katkaistun
kielen eläimellistä huutoa
pakottaen minut
kulkemaan värisevien
huoneittesi lävitse
kohti ydintä
särjetyn lasin
haurasta sykettä
Kuullen jonkin
huutavan sisälläsi,
siellä missä sielu
piileskelee,
kuvaillen nälkää ja
puutetta ikuisten
pesiensä keskellä
monen viikon
nuolematonta tuskaa,
korjaamatonta satoa,
joka nyt kypsyi
poimijan käsissä
pursuen mehua,
murskattuja unelmien
suunnatonta tyhjyyttä
Ja hän
vain maksi siinä
kykenemättä katsomaan
silmiin
häpeämällä huutoaan
itseään
laukeamistaan
Aivan kuin sotilas
lähtee sotaan,
ei tappaakseen
vaan kuollakseen
maansa puolesta
niin nainen esittää
uhrautuvaa ja kärsivää
ei siksi että mies
olisi onnellinen
vaan kykenemällä
leijumaan oman
kipunsa yläpuolella
siirtämällä nautinnon
etsimisellä
pahan pois ruumistaan
haavaan
sellaiseen nimikko ristikoituun, joka arpeutuu löytyessään tarkoituksen elämälleen
ollen jälleen oma itsensä, laastaroitu kipu valmiina vuotamaan uusiin nöyryytyksiin
http://www.youtube.com/watch?v=WC5FdFlUcl0&feature=relmfu
Vastaukset 9
Vanhimmat
Huomenta jälleen
Otsikosta tuli mieleen Maija Paavilaisen runo:
"Antaa sinisiiven olla sinisiipi,
ja kaaliperhonen saa olla kaaliperhonen,
ei tarvitse olla enempää kuin on,
se riittää,
että levittää siipensä täyteen mittaansa."
Kiitos
Hyvää huomenta
Viime yö meni vähän jotenkin levottomasti nukkuessa ja nyt on jotenkin sumuinen katse ja horisontti hakusessa.
kiitos veirailusta Ich bin...toit piristystä ;)
Huomenta täältä myös.
Yleensä mulla on surffaajan olo sun runoissa, ne ovat kuin aalto joka nostaa ja kuljettaa kohti rannan lämmintä hiekkaa. Nyt hukkasin sen aallon. Mutta se ehkä johtuu siitä koska yritän liikaa.
Ei tää tyhjä pää keksi mitään. Paitsi viimeaikaisten kokemusten perusteella voin sanoa, että kukaan ei ole niin haavoittuvainen kuin rakastunut ihminen.
http://www.youtube.com/watch?v=dc3WvDTQoRU
Hyvää huomenta
Mä luin aamulla hesaria (joku rakkaustutkimus) ja siellä sanottiin, että tuijottaminen on rakastavaisen merkki...mulla on toivoa...silmät ja pupillit suorastaan seisoo päässä ;)
Ehkä siinä aallossa oli kysymys ihmisten kipupisteistä ja seksuaalisuudesta, johon ei aina tarvita rakkautta, riittä että toinen haluaa ja toinen antaa...tai jotain...
Hyvää päivänjatkoa
Siinä aallossa viehätti sen pehmeys ja kauneus, se on lempeä ja samalla voimakas. Olen kuullut että joka seitsemäs aalto on iso, surffailtava, mutta mä luulen että tämä aalto on enemmän onceinalifetimejuttu.
Okeiokei. Mä meen. Ei enää kylmää vettä niskaan näin talvella. Menen kuuntelemaan Stardustia ja palautan itseni sinne minne kuulun.
Hyvää päivänjatkoa toivotan sulle myös.
Höh. *struck piti olla. Dust mulla on päässä..
Hassua, että otit juuri puheeksi sen seitsemännen aallon, jota ennen kuusi kertaa on pohjoistuuli puhaltanut ;)
niin se on vaikeaa olla samaan aikaan kova ja pehmeä aina oikeaan aikaan ja oikeassa paikkaa ;)
joo mäkin meen....kohta ruokikselle..
Haavoista voi lukea elämämme vaiheita. Jotkut rikkovat pintaa näkyvinä juonteina, toiset syvemmällä sisintä. Kivuista huolimatta ne ovat muovanneet meistä sellaisia kun tässä hetkessä olemme. Ruven voi rapaista pinnalta tahallaan tai vahingossa, joskus kipu tuntuu pintaa syvemmällä vaikka arpi olisi jo muodostunut. Suositeltavampaa on siis olla raapimatta.
Jokaisessa asuu tsunami ja rikkomaton lammen pinta hypoteettisina ääripäinä. Katalysaattorista, tilanteesta ja itsehillinnästäkin riippuen annamme piirteiden tulla esiin.
Esimerkki hienovaraisesti väreilevästä lammen pinnasta, vastapainoksi kirjoittamallesi tsunamille liitteenä. Tilanteen tunnelataus on magnitudi-asteikon yläpäässä, vaikka fyysinen kosketuspinta jääkin olemattomaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=XPDtkamPLfw&NR=1&feature=endscreen
Ihmiset ovat näissäkin asioissa niin erilaisia, toiset jumittuvat aina meneeseen ja toiset unohtavat ja siirtävät hetkessä katseensa eteenpäin...mä kuulun näihin jälkimmäisiin...paitsi väsyneenä ja pienessä depiksessä palaan itsesäälin voimalla helpommin tilittämään...asia korjaantuu yleensä aina riittävällä levolla. Siksi minä ylistän ihmisen riittävää nukkumista oivana keinona pitää masikset loitolla ja siihen kun yhdistetään liikuntaa niin ihmisen psyyke on varustettu hyvillä elementeillä kestää paremmin jokapäiväisiä iskuja.
Niin tuo sinun pätkäsi on hivenen erilainen rakkauden laji, kaunis sellainen kuitenkin. Jos toista kuvaisi tsunamin ihonmyötäinen ilo, ehkä tuo toinen on lähempänä lämpimän kesätuulen hymyä, jossa on kaipauksen elementti vahvasti läsnä ja kosketeltavissa.
Thänks veri meni Kahvin ystävä ;)