Teen sinun kanssasi.
Ystävä, Rakkaani..Lintuni..
Sinun oli määrä kohdata
minut. jälleen. Niin oli kirjoitettu..
ehkä tuhansiin tähtiin...ehkä kasautuviin sadepilviin..
ehkä levottomiin tuuliin.. tummanpuhuviin myrskypilviin..
kumiseviin ukkosen jylinöihin..kirkkaisiin salamoihin.. loistavaanaurinkoon.. kelmeän ja kylmänkuun sirppiin..
Kaikkien näiden vuosikymmenten
jälkeenkin..
Lensit täysillä ikkunaani päin olit vain matkalla....sokaistuen..
Hellästi puhalsin hiuksiisi..kuiskasin:
mene..nyt...
Mutta, sydämeni sen sinä otit mukaasi..
sillä kertaa pysyvästi ..en vain tienyt..kunnes...
Palasit sen tuomaan jälleen..takaisin..
se vaan ei ollut enää yksin minun...
vain kertoaksesi...en koskaan
ole luotasi lähtenyt...
Palanut nyt vaan uudestaan.
Ajatuksissani olet ollut kaikki nämä vuodet..
Vuosien jälkeen.
Kuukausien jälkeen..
Viikkojen jälkeen..
Päivien jälkeen..
Tuntien jälkeen..
Merien jälkeen.
Maiden jälkeen..
Katso..tätä sydämesi on
kaivanut kaikki nämä vuodet...ojannat kätesi minua kohti..
Anna minun kertoa se sinulle nyt.
Mitä on valtamerien takana..mitä on edessä..
Minähän kerroin palaavani..vielä.
Muistatko?.
Ja..suljen silmäni..hymyilen.
Muistahan minä en ole unohtanut,...olen odottanut...
paluutasi....Vuosien jälkeen..jatkan..
ja hiljenen..minun ei tarvitse toistaa enää sanojasi..huomaatko..
jää...vielä. Jää tähän. Pyydän sinua istumaan viereeni ja
suljen varmuuden nyt oven..mutta,
en laita sitä lukkoon jätän raolleen viisastuneena jo....Kumpa saisin
sinun ymmärtämään..
Minä en enää pysty laillasi lentämään..Mantereelta toiselle..
valtamerien yli yksistään yötaivaan varassa....vaikenen..
mitä sillä tiedolla edes tekesit...
Ystäväni, Rakkaani. Lintuni..
Olet vapaa...lentämään. Vieläkin..
Paina kuitenkin ennen lähtöäsi..pyydän..hiljaa kuiskaten..nyt..
Suudelma otsalleni..jätä merkkisi..itsestäsi..pysyvä...ikuinen..kuumalle otsalleni ..nyt. Koeta lämpöisellä kädelläsi otsaani. Otsani on niin kuuma...nyt. Sinusta. Elämästäsi joka täyttää sieluni...sydämeni jokaisen vapaan sopukan..tyhjän tilan...unohdetun tilan..vapaan tilan..
Ystäväni, Rakkaani. Sinä levoton lintuni...jatkan..kunnes väsyneenä tästä kaikesta..painan pääni rintaasi vasten..ja nukahdan...
Tsau:Friidu
Ystävä, Rakkaani..Lintuni..
Sinun oli määrä kohdata
minut. jälleen. Niin oli kirjoitettu..
ehkä tuhansiin tähtiin...ehkä kasautuviin sadepilviin..
ehkä levottomiin tuuliin.. tummanpuhuviin myrskypilviin..
kumiseviin ukkosen jylinöihin..kirkkaisiin salamoihin.. loistavaanaurinkoon.. kelmeän ja kylmänkuun sirppiin..
Kaikkien näiden vuosikymmenten
jälkeenkin..
Lensit täysillä ikkunaani päin olit vain matkalla....sokaistuen..
Hellästi puhalsin hiuksiisi..kuiskasin:
mene..nyt...
Mutta, sydämeni sen sinä otit mukaasi..
sillä kertaa pysyvästi ..en vain tienyt..kunnes...
Palasit sen tuomaan jälleen..takaisin..
se vaan ei ollut enää yksin minun...
vain kertoaksesi...en koskaan
ole luotasi lähtenyt...
Palanut nyt vaan uudestaan.
Ajatuksissani olet ollut kaikki nämä vuodet..
Vuosien jälkeen.
Kuukausien jälkeen..
Viikkojen jälkeen..
Päivien jälkeen..
Tuntien jälkeen..
Merien jälkeen.
Maiden jälkeen..
Katso..tätä sydämesi on
kaivanut kaikki nämä vuodet...ojannat kätesi minua kohti..
Anna minun kertoa se sinulle nyt.
Mitä on valtamerien takana..mitä on edessä..
Minähän kerroin palaavani..vielä.
Muistatko?.
Ja..suljen silmäni..hymyilen.
Muistahan minä en ole unohtanut,...olen odottanut...
paluutasi....Vuosien jälkeen..jatkan..
ja hiljenen..minun ei tarvitse toistaa enää sanojasi..huomaatko..
jää...vielä. Jää tähän. Pyydän sinua istumaan viereeni ja
suljen varmuuden nyt oven..mutta,
en laita sitä lukkoon jätän raolleen viisastuneena jo....Kumpa saisin
sinun ymmärtämään..
Minä en enää pysty laillasi lentämään..Mantereelta toiselle..
valtamerien yli yksistään yötaivaan varassa....vaikenen..
mitä sillä tiedolla edes tekesit...
Ystäväni, Rakkaani. Lintuni..
Olet vapaa...lentämään. Vieläkin..
Paina kuitenkin ennen lähtöäsi..pyydän..hiljaa kuiskaten..nyt..
Suudelma otsalleni..jätä merkkisi..itsestäsi..pysyvä...ikuinen..kuumalle otsalleni ..nyt. Koeta lämpöisellä kädelläsi otsaani. Otsani on niin kuuma...nyt. Sinusta. Elämästäsi joka täyttää sieluni...sydämeni jokaisen vapaan sopukan..tyhjän tilan...unohdetun tilan..vapaan tilan..
Ystäväni, Rakkaani. Sinä levoton lintuni...jatkan..kunnes väsyneenä tästä kaikesta..painan pääni rintaasi vasten..ja nukahdan...
Tsau:Friidu
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihana !
Taas !
Mä komppaan sitä Rygseckiä. Toisille se tulee kuin suoraan hanasta, yhtä vaivattomasti.
Kaunis tarina. Iloinen ja surullinen, niinkuin elämäkin ajoittain.
http://www.youtube.com/watch?v=xqWTGn3ZD3I&feature=related
Lämmin Kiitos, palautteestanne...joskus vaan voi käydä elämässä näinkin. Se aito nuoruuden todellinen Rakkaus..joka kerran jäi..ei sitten jäänytkään ei loppunut lopullisesti;))...koska mikään ei loppunut..ei edes 30 vuotta erossa..riittänyt meillekään eikä pitkä välimatka sammuttamaan sitä tunnetta väliltämme..;)) Tämä on omistettu miehelle jota tunnen rakastavani yhä..samanlailla kuitenkin erilailla..nyt. Joillakin ihmisillä on vaan taito saada yhä tuntemaan kuin päivä olisi ollut eilen kun erosimme ja tänään taas kohtasimme;))..aivan kun mitään eroa tai vuosia ei koskaan olisi ollutkaan..se hämmentää;) todella..
Tsau:Friidu
upeaa