Eikös tänne voisi tuoda ulkomailta ammattitaitoisia, halvempia työntekijöitä esim. elintarviketeollisuuteen, niin saisimme halvempaa ruokaa. Suomalaiset työntekijät saavat liian suurta palkkaa, siksikö ruoka on niin kallista? Maatilalle ei voi lisätä työntekijöitä, kun heitä on tällä hetkellä vain 1,5 henkeä tilaa kohti ja kohta ei sitäkään. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, onko viljelijöitä edes tarpeeksi? Mikseivät muuten maataloustuottajat komeile rikkaiden listoilla, kun saavat sitä tukeakin niin paljon? Ei näytä olevan kovin kannattavaa hommaa tuo maatalous.
Tukien poisto helppoa,
49
129
Vastaukset
- 77788888888888888888
öö
- -
-
- jyrkein
Nyt on voimaan tullut laki, että voidaan tehdä ns. kansalais-laki ehdotus. Tarpeeksi moni pölijä vaan kannattaa, niin aloite otetaan käsittelyyn. Ja niin tuet poistuu ja vaikka takautuvasti korkoineen.
- kilikello
Ruuan vois tuoda kaiken ulkoa , niin saatais halvalla ja vesistöt puhdistuis, eikä jussin tarvitse valittaa kurjuutta
- 2xvero
Milläs oot aatellut tuontiruuan maksaa?
Vesistöihin ei valitettavasti tule muutoksia. Tämä johtuu ympäristöviranomaisten jatkuvasta laiminlyönnistä. He kyllä tietävät ongelman, mutta sitä ei uskalleta julkistaa.
Kyse ei ole maataloudesta vaan jätevesipuhdistamoiden jatkuvasti suurenevista ohijuoksutuksista. Tämä johtuu keskittymisestä tiettyihin puhdistamoihin kun pienempiä suljetaan. Jäljelle jäävät vaan ovat auttamatta liian pieniä
- tiivitaaavi
euroilla ajattelin maksaa, maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja.. edelleen
- ...
Niin, siirretään vesienkuormitus muille, otetaan mallia venäjältä, pasgat puhdistämattomana mereen ja laitetaan syy vaikkapa ruotsalaisten viljelijöiden syyksi.
Kysyn vielä että mitäs ajattelit myydä vastineeksi kun vaihtotase on jo nytkin pöllaan miljardin alijäämässä, jos kaikki alkutuotanto ja siinä sivussa vielä valmiit elintarvikkeet tuodaan ulkoa vaihtotase menee monta miljardia alijäämäiseksi ellei sitä viennillä paikata.
"Viime vuoden vaihtotase kääntyi ensi kertaa lähes pariinkymmeneen vuoteen alijäämäiseksi, Suomen Pankin (SP) julkaisemasta tilastosta ilmenee. Vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 1,0 miljardia euroa".15.2.2012
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/02/15/kuin-lamavuonna-1993--vaihtotase-pakkaselle/201223242/12 Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista.
Niinpä työvoimakustannuksia ei voi pitää ratkaisevana
tekijänä.
Sen sijaan ratkaisuksi on luontevasti ja ilman valtiovallan
ohjausta kehkeytymässä ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä
määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi.
Kun vielä vuonna 2005 elintarvikkeiden tuonti ulkomailta
oli arvoltaan 1.900 milj. €, niin jo viime vuonna lukema
olikin pompsahtanut rouheaan 3.300 milj. €:oon.
Suomen ruokalasku lienee viime vuonnakin pyörinyt
15 mrd € hujakoilla kuluttajahinnoin laskettuna.
Kotimainen alkutuotanto pyörii teollisuuden
sisäänostohinnoin 2.300 milj. €:ssa. Kun siitä
600 milj. € menee alkoholin valmistukseen ja
400 milj. € vientiin, niin kotimaista ruokaa
tehdään kotimaisesta alkutuotannosta enää
1.300 milj. € arvosta.
Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %.
Megalomaaninen kansallinen tuki 1.200 milj. €
olisikin perusteltua ajaa alas jo tämän vaalikauden
puitteissa.- matti k
"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %".
PALJONKO ON ULKOMAISEN ALKUTUOTANNON OSUUS SUOMESSA SYÖDYSTÄ RUUASTA?
Tätä sinulta on kysytty aiemmin monta kertaa, kun et tiennyt niin vastasit että on epäolennaista paljonko yleensä alkutuotannon osuus on valmiista elintarvikkeesta. Miksi siis taaas laitat tuon alkutuotannon osuuden jos sellaisen ilmoitttaminen kerta on epäoleellista.
"ALKUTUOTANO tarkoittaa esimerkiksi viljaa, kananmunia, maitoa jota ei ole vielä käsitelty mitenkään meijerissä, sian ja lihakarjan ruhojen hintaa teurastamossa punnituksen jälkeen.
Ruoka taas on esimerkiksi, makkaraa, leikkeleitä, juustoa, valmisruokia, leipää,
ja alkoholikin lasketaan elintarvikkeeksi.
Kuinka voi siis verrata alkutuotannon arvoa ruoan arvoon.
Voitaisiin siis verrata suomen kaivoksessa olevan malkikiven arvoa suomeen tuotavien koneen arvoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10368110#comment-53060658 - mekalomaanikko
Ulkomainen raaka-aine vaan ei ole sen halvempaa kuin kotimainenkaan, ja päälle tulee vielä rahtikustannukset.
Elintarvikkeiden tuonti on nimenomaan valmiiksi jalostettujen tuotteiden tuontia, ei ole paljon järkeä kuskata raaka-aineita tänne kun ne voi jalostaa halvemmalla valmiiksi jo lähtömaassa.
Suomalaisten ruokalasku on jotain 15 mrd, josta alkutuotannon osuus luokkaa 10 %, kantsiiko tuo 15 mrd teettää kotimaassa vai tuoda valmiina ulkomailta?
- terveisin jussi
"Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista.
Niinpä työvoimakustannuksia ei voi pitää ratkaisevana
tekijänä.
Sen sijaan ratkaisuksi on luontevasti ja ilman valtiovallan
ohjausta kehkeytymässä ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä
määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi".
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-hinnat_fi
Voitko ystävällisesti selventää meille miten elintarviketeollisuuden raaka-aineiden osuus pienenisi kun tuottajahintamme ovat viljan ja naudanlihan osalta euroopan halvimpia, sianlihassa ollaan euroopan keskitasoa, maito on jonkin verran kalliinpaa. Samalla voisit antaa vastauksen siihen paljonko on ulkomaisen alkutuotannon arvo suomessa syötövästä ruuasta, koska se kuitenkin mielestäsi on oleellista, ethän tuota suomenkaan lukua olisi tänne laittanut. Samalla kysyn paljonko on ulkomaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineiden osuus kokonaiskustannuksista heidän omassa tuotannossaan.
Nyt siis tuli jo toinen kysymys sinulle: paljonko on ulkomaisen elintarviketeollisuuden raaka-aineiden osuus kokonaiskustannuksista heidän omassa tuotannossaan.
asiallista vastausta ododellen.- ...
Jos maito tuodaan meijeriin ja meijeri suorittaa automaattikoneilla pastoroinnin ja purkituksen niin pidän varsin kohtuullisena että meijerin kokonaikustannuksista raaka-aineen osuus on 40%.
Kananmunat tulevat pakkaamoon eikä niitä käsitellä muute kuin että ne pakataan, on siinäkin 40% mielestäni kohtuullinen raaka-ainekustannus.
Entä perunat ja juurekset, ei muuta kuin pakkausta.
Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa.
maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2010/9B5CC0BDBD91A9E0E040A8C0023C17FA
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php
Elintarviketeollisuuden tuotannon arvosta kuitenkin raaka-aineen osuus on 20%.
Pitkälle koneellistetut ja automatisoidut tehtaan eivät tarvitse enää niin paljon ihmistyövoimaa kuin ennen, mutta tuo 60% oli keskiarvo, esimerkiksi liha leikataan vielä käsin ihmistyövoimalla, sellaisilla aloilla työn osuus on keskiarvoa suurempi. Jos saa hiukan sivusta yrittää vastata, niin elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannusten määrä ja osuus voi pienetyä sitä kautta, että raaka-ainetta tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Joidenkin lihatuotteiden (häränliha ja lammas) näin kai paljossa onkin. Jos elintarvikejalostajien näkökulmasta kotimainen alkutuote on halvin ja laadukkain, he varmasti ostavat silloin sitä. Ja jos näin on, kotimaisen kysynnän uskoisi silloin pelkästään kasvavan. Maatilojen määrän supistuminen kertoo kyllä jotain ihan päinvastaista.
Kansallisen maataloustuen poistaminen todennäköisesti lisäisi ulkomaisen tuonnin kasvua, jos kotimainen ei kykene ilman tukea kilpailemaan. Lopputulos riippuu siitä, mistä tuonti tulee. Silloin on tietysti mahdollisuus hankkia aina tuote halvimmasta maasta, joka tarkoittaa, että Suomen hintatasoa pitää verrata halvimpaan EU-maahan ja EU:n ulkopuolisiin maihin.
Elintarvikkeiden omavaraisuushokeman osalta vaikuttaa varsin oudolta, jos kotimaisesta tuotannossa melkein puolet valuu vientiin ja alkoholituotteiden valmistukseen. Sehän tarkoittaa, että suomalainen veronmaksaja tukee ulkomaista ruokailijaa ja alkoholinkulutusta.... kirjoitti:
Jos maito tuodaan meijeriin ja meijeri suorittaa automaattikoneilla pastoroinnin ja purkituksen niin pidän varsin kohtuullisena että meijerin kokonaikustannuksista raaka-aineen osuus on 40%.
Kananmunat tulevat pakkaamoon eikä niitä käsitellä muute kuin että ne pakataan, on siinäkin 40% mielestäni kohtuullinen raaka-ainekustannus.
Entä perunat ja juurekset, ei muuta kuin pakkausta.
Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa.
maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2010/9B5CC0BDBD91A9E0E040A8C0023C17FA
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php
Elintarviketeollisuuden tuotannon arvosta kuitenkin raaka-aineen osuus on 20%.
Pitkälle koneellistetut ja automatisoidut tehtaan eivät tarvitse enää niin paljon ihmistyövoimaa kuin ennen, mutta tuo 60% oli keskiarvo, esimerkiksi liha leikataan vielä käsin ihmistyövoimalla, sellaisilla aloilla työn osuus on keskiarvoa suurempi.Arvioitaessa elintarviketeollisuuden bruttoarvoa on muistettava,
että 10,2 mrd€:oon sisältyy vientiä 1.100 milj.€ edestä ja n. 1000 milj. €
edestä alkoholijuomien valmistusta. Kotimaisen ruuan
osuus elintarviketeollisuuden bruttoarvosta on siis n. 8.000 milj. €.- Valehtelet liikaa..
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos saa hiukan sivusta yrittää vastata, niin elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannusten määrä ja osuus voi pienetyä sitä kautta, että raaka-ainetta tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Joidenkin lihatuotteiden (häränliha ja lammas) näin kai paljossa onkin. Jos elintarvikejalostajien näkökulmasta kotimainen alkutuote on halvin ja laadukkain, he varmasti ostavat silloin sitä. Ja jos näin on, kotimaisen kysynnän uskoisi silloin pelkästään kasvavan. Maatilojen määrän supistuminen kertoo kyllä jotain ihan päinvastaista.
Kansallisen maataloustuen poistaminen todennäköisesti lisäisi ulkomaisen tuonnin kasvua, jos kotimainen ei kykene ilman tukea kilpailemaan. Lopputulos riippuu siitä, mistä tuonti tulee. Silloin on tietysti mahdollisuus hankkia aina tuote halvimmasta maasta, joka tarkoittaa, että Suomen hintatasoa pitää verrata halvimpaan EU-maahan ja EU:n ulkopuolisiin maihin.
Elintarvikkeiden omavaraisuushokeman osalta vaikuttaa varsin oudolta, jos kotimaisesta tuotannossa melkein puolet valuu vientiin ja alkoholituotteiden valmistukseen. Sehän tarkoittaa, että suomalainen veronmaksaja tukee ulkomaista ruokailijaa ja alkoholinkulutusta.Kotimaisen tuotannon osuus on n 80 prosenttia ja vakiintunut, tilojen määrä pienenee rakennmuutoksen takia mutta tuotanto ei laske, kotimainen tuotanto on kilpailukykyista, mihin tieto siitä että puolet valuu vientiin perustuu, tukien osalta tuonti ja vienti kuittaa toisensa..
Ei suinkaan ole tarkoitus vertailla alkutuotantojen
paremmuutta. Suomalaisen kuluttajan kannalta
olennaista on ruuan hinta vähittäiskaupassa.
Vähittäiskaupan koko on luokkaa 15 mrd. €/vuosi,
ja siihen summaan nähden on kotimaista alkutuotantoa
enää alle 10 %. Se on matemaattinen totuus.
1,3 mrd€ 15 mrd€:sta = 1,3 / 15 * 100 = 8,67%.
Pointti tässä totuudessa on, että suomalaisella
alkutuotannolla ei ole enää niin suurta
merkitystä kuin suuria maataloustukiaisia
antavat ymmärtää ja tukiensa tarpeellisuutta
kotimaisella ruun tarpeella perustelevat.
Ei olisi temppu eikä mikään korvata tuota loppuakin
ulkoa tuodulta, mutta niinkään ei tule käymään.
Tukien lopettamisen jälkeen maatalouden volyymi vain
hiukan pienenee, kun tuotanto siirtyy amatöörimäisiltä
perheviljelmäpuuhastelijoilta ammattilaisten hoitoon.
Volyymin lasku ei ole katastrofi. Lähinnä
kysymys on tukien kahmimiseen perustuneen
ylituotannon lakkauttamisesta.Laskelmasi on mielenkiintoinen ja osoittaa tosiaankin sen, että alkuotteen pienet hinnanvaihtelut eivät ole merkityksellisiä kuluttajahintojen kannalta ainakaan yleisesti. Tuoteryhmittäistä vaihtelua voi tosin esiintyä. Jotkut ovat väittäneet maataloustuen olevan syömätukea. Tämä laskelmasi kertoo jotain aivan muuta. Ruuan hinnassa ei tapahtuisi olennaisia muutoksia, vaikka kaikki raaka-aineet tuotaisiin muualta.
Visio siitä, että kotimainen maatalous ei loppuisi kansallisten tukien lopettamisen vuoksi, on myös oikea. Se ajaisi vain suomalaista tuotantoa kohden kannattavampaa ja ammattimaisempaa mallia. Syntyisi maataloustuotantoyhtiöitä perheviljelmien sijaan. Lisäksi tuotanto hakeutuisi maan sisällä siine, missä kannattavuusedellytyksen olisivat parhaimmat.- maausko,
Kuitenkin kirjoitit "Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %" ja sitten "Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista".
Etkö nää kirjoituksesa mitää ristiriitaa. Entä miten elintarviketeollisuus saisi raaka-aineensa ulkoa halvemmalla kuten väitit: Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoist. ...ratkaisuksi ..ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi".
Voisitko nyt sitten selvittää miten ruoan tuonti ulkomailta laskisi elintarviketeollisuusn raaka-ainekuluja jos suomen alkutuotannon hinnat ovat eurooppalaista tasoa.
Et ole muuten vieläkään tehnyt esimerkkilaskelmaa hehtaarin tuotantokustannuksisa ja niiden alentamisesta. Itse voin laittaa kyllä laskelmat jotka olen laskenut eräällä tietokoneohjelmalla kun siiden ensin on syötetty arvot pellosta ja viljeltävästä kasvista.
Samanlaisia ohjelmia käyttävät jo monet sian ja maidotuottajat. Tunne heitä ja olen keskustellut heidän kanssaan eivätkä he nää mitään mahdollisuutta jatkaa näillä tuottajahinnoilla tuotantoaan jos tuet poistettaísiin. Tuotanto heillä on siis niin kustannustehokasta kuin se nyt voi olla. Mistään perheviljelmäpuuhastelusta ei todellakaan ole kyse. Voisit joskus itsekin mennä jonnekin nykyaikaiseen navettaan, sikalaan tai kanalaan ja haastatella isäntää ja emäntää, maailman kuvasi saattaisi muuttua. Mutta sinähän haluatkin vai provosoida etkä ilmeisesti haluakaan saada "kentältä" oikeaa tietoa.
. maausko, kirjoitti:
Kuitenkin kirjoitit "Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %" ja sitten "Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista".
Etkö nää kirjoituksesa mitää ristiriitaa. Entä miten elintarviketeollisuus saisi raaka-aineensa ulkoa halvemmalla kuten väitit: Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoist. ...ratkaisuksi ..ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi".
Voisitko nyt sitten selvittää miten ruoan tuonti ulkomailta laskisi elintarviketeollisuusn raaka-ainekuluja jos suomen alkutuotannon hinnat ovat eurooppalaista tasoa.
Et ole muuten vieläkään tehnyt esimerkkilaskelmaa hehtaarin tuotantokustannuksisa ja niiden alentamisesta. Itse voin laittaa kyllä laskelmat jotka olen laskenut eräällä tietokoneohjelmalla kun siiden ensin on syötetty arvot pellosta ja viljeltävästä kasvista.
Samanlaisia ohjelmia käyttävät jo monet sian ja maidotuottajat. Tunne heitä ja olen keskustellut heidän kanssaan eivätkä he nää mitään mahdollisuutta jatkaa näillä tuottajahinnoilla tuotantoaan jos tuet poistettaísiin. Tuotanto heillä on siis niin kustannustehokasta kuin se nyt voi olla. Mistään perheviljelmäpuuhastelusta ei todellakaan ole kyse. Voisit joskus itsekin mennä jonnekin nykyaikaiseen navettaan, sikalaan tai kanalaan ja haastatella isäntää ja emäntää, maailman kuvasi saattaisi muuttua. Mutta sinähän haluatkin vai provosoida etkä ilmeisesti haluakaan saada "kentältä" oikeaa tietoa.
.Eihän siinä mitään ristiriitaa ole. 10 %:n osuus on laskettu kuluttajahinnoista, joissa on siis mukana myös tukku- ja vähittäiskaupan osuudet. 60 % on taas laskettu elintarviketeollisuuden kustannuksista.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnat eivät olennaisesti vähenisi tai kasvaisi, vaikka kotimainen tuotanto korvattaisiin tuonnilla. Teollisuus ei hanki raaka-aineita keskimääräishintojen perusteella, vaan valitsee halvimman, jos laatu on yhtäläinen. Suomen hintatasoa pitäisi sen vuoksi verrata aina halvimman kilpailijamaan hintatsoon. Tämä puolestaan kallistaisi vaakaa siihen, että elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset jonkin verran halventuisvat, jos kotimainen tuotanto loppuisi.- ...
Mielipidepankki kirjoitti:
Eihän siinä mitään ristiriitaa ole. 10 %:n osuus on laskettu kuluttajahinnoista, joissa on siis mukana myös tukku- ja vähittäiskaupan osuudet. 60 % on taas laskettu elintarviketeollisuuden kustannuksista.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnat eivät olennaisesti vähenisi tai kasvaisi, vaikka kotimainen tuotanto korvattaisiin tuonnilla. Teollisuus ei hanki raaka-aineita keskimääräishintojen perusteella, vaan valitsee halvimman, jos laatu on yhtäläinen. Suomen hintatasoa pitäisi sen vuoksi verrata aina halvimman kilpailijamaan hintatsoon. Tämä puolestaan kallistaisi vaakaa siihen, että elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset jonkin verran halventuisvat, jos kotimainen tuotanto loppuisi.Ei siinä ristiritaa olekkaan mutta kun kirjoitit jutun niin että asiantuntematon lukija saa sellaisen käsityksen että 90% suomalaisen ruuasta tuotaisiin ulkomailta, siihenhän sinä pyrit, muuten olisit kirjoittanut mikä osuus on ulkolaisen alkutuotannon osuus suomalaisen syömästä ruuasta, kun sitä on sinulta kysyttykin.
Voisihan elintarviketeollisuus ostaa raaka-aineensa jo nyt ulkomailta jos haluaisivat.
Selvitäppä sitten miksi teollisuus ostaa raaka-aineensa ulkomailta. Nyt tietenkin vastaat että HK on viljelijöiden omistama, mutta miksei sitten sellaiset jalostajat kuten vaikkapa atria osta raaka-aineitaan halvimmista maista.
Kysymyksen vastaus taitaa selvitä heidän esitteestään:
"Suomalaiselle kuluttajalle tarjoamme Atria-merkin alla vain ja ainoastaan suomalaista lihaa. Asiakkainamme on iso joukko kotimaan parhaita ruoka-alan yrityksiä, mutta ennen kaikkea suomalaiset kuluttajat".
http://www.atria.fi/kotimaisuus/Sivut/default.aspx - Valehtelet..
Mielipidepankki kirjoitti:
Laskelmasi on mielenkiintoinen ja osoittaa tosiaankin sen, että alkuotteen pienet hinnanvaihtelut eivät ole merkityksellisiä kuluttajahintojen kannalta ainakaan yleisesti. Tuoteryhmittäistä vaihtelua voi tosin esiintyä. Jotkut ovat väittäneet maataloustuen olevan syömätukea. Tämä laskelmasi kertoo jotain aivan muuta. Ruuan hinnassa ei tapahtuisi olennaisia muutoksia, vaikka kaikki raaka-aineet tuotaisiin muualta.
Visio siitä, että kotimainen maatalous ei loppuisi kansallisten tukien lopettamisen vuoksi, on myös oikea. Se ajaisi vain suomalaista tuotantoa kohden kannattavampaa ja ammattimaisempaa mallia. Syntyisi maataloustuotantoyhtiöitä perheviljelmien sijaan. Lisäksi tuotanto hakeutuisi maan sisällä siine, missä kannattavuusedellytyksen olisivat parhaimmat.Maataloustuki on syömatukia täydellisesti ja alaluokkalainenkin ymmärtää että tuotanto loppuu kuin seinään tästä johtuen, maataloustulo 750 miljoonaa, kansallinen tuki 1,2 miljardia..
- kumm
Puhut vaihteeksi vähittäiskaupasta, aiemmin vertailit päivittäistavarakauppaan, onkohan seuraava vertailulaskelmasi tukkukauppa versus kotimaisen alkutuotannon arvo ?
Olet olevinasi fiksukin, kun esittelet suuria lukuja ja laskuesimerkkejä, kuitenkin tarkoituksesi on ainoastaan Suomalaisen tuottajan halveksunta ja aliarvioiminen, ja yrität laskelmillasi osoittaa Suomalaisesn ruuantuottajan tarpeettomuuden.
Tiedätkö yleensä mikä on vähittäiskauppa, tai päivittäistavarakauppa, esim. Prisma on vähittäistavarakauppa, josta voi ostaa ruokatarvikkeiden lisäksi aina hakaneuloista autoihin, ja niiden varaosiin, sekä huoltopalveluihin, sekä rakennustarvikkeisiin ja valmistaloihin.
Koska muuten alkaa valmistua ne sinun lasitornit kerrostalojen päälle, joissa edullista ruokaa kasvatetaan, skyfarm.it, jotka mielestäsi tekee kaikki maailman maanviljelijät tarpeettomaksi. Uusi mottosi: katolta halvalla.
En osaa tuosta ideasta muuta sanoa, kuin että lasiliikkeille alkaa kulta-ajat.
Ei ristiriitaa. Suurin osa ulkoa tuodusta, toistan suurin osa,
tulee kulutukseen ohitse elintarviketeollisuuden.
Elintarviketeollisuus ilmoittaa 15 % raaka-aineistaan
olevan ulkoatuotua. Euromääräistä lukemaa se ei
anna, mutta voidaan arvioida summan oleva n. 400 milj. €.
Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
siis n. 20 %.- jegyl,
Suosittelisin kaikkia jotka väittävät että nykyikaisnkaan sikala, navetta, tai kanala, sekä viljan viljely tulisi jatkamaan tuotantoaan jos tuet poistettaisiin käymään jossain modernilla ja tuotantotehokkaalla maatilalla.
Teidän mielestä siis nykyinen maataloustulo joka on noin 0.8 miljoonaa ja tuet noin kaksi miljardia pystyisi nostamaan tehokkuutta 2 miljardia tai edes puolia siitä jos muutama tehoton tila loppuisi, utopiaa sanon minä.
Mutta jos taas tuottaja saisi enemmän myymästään tuotteesta, asia olisi toinen, mutta se taas ei ole mahdollista jos mualla ei hinnat nousisi.
Mutta kysykää nyt ihmeessä jotain nykyaikaisen tilan omistajalta että pääsisitte tutustumaan tilan toimintaan, uskoisin että sellainen järjestyisi, ja sellaisiahan on joskus järjestettykin että vääriä uskomuksia ja tieoja saataisiin vähennettyä ja oikeaa tietoa maataloudesta kansalaisille.Tottakai kilpailun tasapuolisuus edellyttäisi, että kaikki EU-maataloustuet poistettaisiin samalla kertaa. Suomen osalta kilpailutilanne on jo nyt edellisempi kuin muualla, koska meillä maksetaan kansallisia tukia paljon enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa tai Baltian maissa.
Laskelmat kuitenkin kertovat myös siitä, että todellinen syy tukipolitiikkaan on kotimaisten viljelijöiden tukeminen eikä mikään syömätuki kuluttajille. Monethan ovat yrittäneet väittää, että kyse olisi syömätuesta ja että koko systeemin ovat panneet alulle demarit. Tämä on selvästi väärän puun haukkumista.
Maataloustuet ovat paljossa kepulaista aluepoliitiikkaa tukemaan tarkoitettu systeemi. Siinä maatalous hajautetaan niin paljon kuin mahdollista kustannuksista ja ruuan hiinasta välittämättä. Eniten tuetaan pohjoista, arktista maataloutta eli oikein kannustetaan siihen, että maataloutta harjoitettaisiin mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa.
Mikään kriisiaikojen omavaraisuus ei edellytä näin laajamittaisen rauhan ajan maatalouden ylläpitoa, joten sekin peruste on täysin huuhaata. Kriisiaikojen maataloudessa ensin loppuu löpö ja sitä varten maataloutta pitäisi siis suunnitella hevosvetoiseksi ja ei-koneellistetuksi, jos kriisaikoja halutaan turvata.
Paras systeemi olisi sellainen, jossa kuluttajien annettaisiin valita kaupan tiskeillä kotimaisuusaste päivittäin eli siirryttäisiin kuokkakommunismista markkinatalouteen.- Paljon kepuja
Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai kilpailun tasapuolisuus edellyttäisi, että kaikki EU-maataloustuet poistettaisiin samalla kertaa. Suomen osalta kilpailutilanne on jo nyt edellisempi kuin muualla, koska meillä maksetaan kansallisia tukia paljon enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa tai Baltian maissa.
Laskelmat kuitenkin kertovat myös siitä, että todellinen syy tukipolitiikkaan on kotimaisten viljelijöiden tukeminen eikä mikään syömätuki kuluttajille. Monethan ovat yrittäneet väittää, että kyse olisi syömätuesta ja että koko systeemin ovat panneet alulle demarit. Tämä on selvästi väärän puun haukkumista.
Maataloustuet ovat paljossa kepulaista aluepoliitiikkaa tukemaan tarkoitettu systeemi. Siinä maatalous hajautetaan niin paljon kuin mahdollista kustannuksista ja ruuan hiinasta välittämättä. Eniten tuetaan pohjoista, arktista maataloutta eli oikein kannustetaan siihen, että maataloutta harjoitettaisiin mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa.
Mikään kriisiaikojen omavaraisuus ei edellytä näin laajamittaisen rauhan ajan maatalouden ylläpitoa, joten sekin peruste on täysin huuhaata. Kriisiaikojen maataloudessa ensin loppuu löpö ja sitä varten maataloutta pitäisi siis suunnitella hevosvetoiseksi ja ei-koneellistetuksi, jos kriisaikoja halutaan turvata.
Paras systeemi olisi sellainen, jossa kuluttajien annettaisiin valita kaupan tiskeillä kotimaisuusaste päivittäin eli siirryttäisiin kuokkakommunismista markkinatalouteen.joka puolella ja aluepolitiikkaa.
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Toki se vain on arvausta, että maataloustuotantoa
säilyy tukein poistamisen jälkeenkin.
Pääpointtina tässä tämän päiväisessa keskustelussa
on ollut, että kotimaisen maataloustuotannon osuus
ei ole enää kovin suuri, eikä sen lopunkaan
poistuminen mikään katastrofi olisi. Ja tämä ei ole
arvausta vaan perustuu elintarviketilastoihin.- ...
Maataloustulo 800 miljoonaa.
Maataloustuki 2000 mijonaa.
800milj €-2000milj €=miinus1200milj €.
Mitä nyt katasrofina pitää, muutaman mildardin vaitotaseen alijäämän suureneminen ja ehkä 100000 työtöntä lisää sekä tulevaissuudessa kun maapallon väkimäärän kaksinkertaistuessa, olisiko meille myytävänä ruokaa ja millä hinnalla, ruoka kun on sellainen tuote että siitä maksetaan se mitä pyydetään ja jos rahat ei riitä niin ei voisi ostaakkaan.
Pääpointtina on myös se että nykyisetkin päättäjät ovat hyväksyneet maataloustuet.
"Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
siis n. 20 %".
Noniin, siis 20% on ulkoa tuotua jossa raaka-aineen osuus on 20%. varmaan alenpikin koska ulkoa tuotaan ruoka jalostetummassa muodossa ja elintarvikkeet sisältävät myös alkoholin jolla on suurempi osuus tuonnissa kuin sen osuus on suomen kokonaiskulutuksessa suomen elintarvikemyynnistä.
"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta ruuasta on siis enää vajaat 10 %"
Siis: kun ulkolaisen ruuan osuus kotimaisen ruuan osuudesta on 20% on ulkolaisen alkutuotannon osuukin siis 20%, eli 3 miljardista 0.6 miljardia, suomalainen alkutuotanto on siis 2,3 miljardia. Kun ottaa vielä huomioon että ulkoa tuotaan sellaista ruokaa jota täällä ei kasva, hedelmiä, kahvia, soijaa, maissia, mausteita, jne, voidaan mielestäni pitää suomalaisen alkutuotannon osuutta suurena verrattaessa ulkolaiseen alkutuotantoon.
"Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %. Kansainvälisessä vertailussa meidät pystyy siinä lievästi hakkaamaan vain Norja".
http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_07/kilpailukykya.htm
Nyt sanot maajussien tutkimuksia, olet itsekin ottanut lainauksia PTT:n tutkimuksista ja ne ovat silloin sinulle kelvanneet, no nythän oli kyllä myönteistä tietoa maataluden kannalta että ilmeisesti tieto ei pidä paikkansa, vai kuinka. ... kirjoitti:
Maataloustulo 800 miljoonaa.
Maataloustuki 2000 mijonaa.
800milj €-2000milj €=miinus1200milj €.
Mitä nyt katasrofina pitää, muutaman mildardin vaitotaseen alijäämän suureneminen ja ehkä 100000 työtöntä lisää sekä tulevaissuudessa kun maapallon väkimäärän kaksinkertaistuessa, olisiko meille myytävänä ruokaa ja millä hinnalla, ruoka kun on sellainen tuote että siitä maksetaan se mitä pyydetään ja jos rahat ei riitä niin ei voisi ostaakkaan.
Pääpointtina on myös se että nykyisetkin päättäjät ovat hyväksyneet maataloustuet.
"Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
siis n. 20 %".
Noniin, siis 20% on ulkoa tuotua jossa raaka-aineen osuus on 20%. varmaan alenpikin koska ulkoa tuotaan ruoka jalostetummassa muodossa ja elintarvikkeet sisältävät myös alkoholin jolla on suurempi osuus tuonnissa kuin sen osuus on suomen kokonaiskulutuksessa suomen elintarvikemyynnistä.
"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta ruuasta on siis enää vajaat 10 %"
Siis: kun ulkolaisen ruuan osuus kotimaisen ruuan osuudesta on 20% on ulkolaisen alkutuotannon osuukin siis 20%, eli 3 miljardista 0.6 miljardia, suomalainen alkutuotanto on siis 2,3 miljardia. Kun ottaa vielä huomioon että ulkoa tuotaan sellaista ruokaa jota täällä ei kasva, hedelmiä, kahvia, soijaa, maissia, mausteita, jne, voidaan mielestäni pitää suomalaisen alkutuotannon osuutta suurena verrattaessa ulkolaiseen alkutuotantoon.
"Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %. Kansainvälisessä vertailussa meidät pystyy siinä lievästi hakkaamaan vain Norja".
http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_07/kilpailukykya.htm
Nyt sanot maajussien tutkimuksia, olet itsekin ottanut lainauksia PTT:n tutkimuksista ja ne ovat silloin sinulle kelvanneet, no nythän oli kyllä myönteistä tietoa maataluden kannalta että ilmeisesti tieto ei pidä paikkansa, vai kuinka.Tukien määrä on noin 3 miljardia eikä 2 miljardia, kun tukiin lasketaan mukaan veronmaksajien kustantamat lomatuet, luopumistuet ja valtaosa eläketulosta. Muut yrittäjät huolehtivat em. asioista itse.
Vaihtotaseen alijäämäongelmat eivät poistu sillä, että tuotantorakennetta muutetaan kannattamattomaan suuntaa. Asia on päinvastoin. Kreikan yksi ongelma on juuri tämä eli epäkelvot tai olemattomat vientituotteet.
Jos ajattelu menisi sinun ehdottamallasi tavalla, Suomen olisi kannattanut alkaa tukea NL:n hajoamisen jälkeen tekstiiliteollisuutta, joka kaiken lisäksi työllisti paljon ihmisiä. Näin ei kuitenkaan menetelty ja onneksi ei. Sen sijaan teknologiateollisuuteen annettiin kasvaa ja koulutuspanoksia siirrettiin sinne. Se oli tärkeä Suomen lamasta nostanut tekijä ja sen ansiosta vaihtotaseemme alkoi näyttää kovasti plusmerkkiseltä. Kannattamattomuus vaihdettiin kannattavuuteen elinkeinorakennemuutoksella. Mistään muustahan ei maataloudenkaan osalta ole ollut kyse. Siinä muutos on kaikesta jarrutuksesta huolimatta ollut pitkäaikainen ja ongelmia on aiheuttanut poliittinen jarrutus. Sen vuoksi rakenneratkaisut ovat tuntuneet kipeiltä, koska niihin ei ryhdytty ajoissa eli jo parikymmentä vuotta ennen EUhun liittymistä.
Jos suomalainen ruoka alkaa mennä kaupaksi maailmalla tulevaisuudessa markkinahintaan, se poikii tietysti alan yritteliäisyyttä. Mutta ei meidän sen takia täydy ylläpitää jo ennen täysin ylimitoitettua maataloutta, kun väki voidaan sijoittaa kannattavampien elinkeinojen työvoimaksi. Työvoimastahan on tulossa pulaa, sitähän ne Matti Vanhasen Rukan lumilla keksivät ajatukset juuri ovat.- Valehtelet liikaa..
Mielipidepankki kirjoitti:
Tukien määrä on noin 3 miljardia eikä 2 miljardia, kun tukiin lasketaan mukaan veronmaksajien kustantamat lomatuet, luopumistuet ja valtaosa eläketulosta. Muut yrittäjät huolehtivat em. asioista itse.
Vaihtotaseen alijäämäongelmat eivät poistu sillä, että tuotantorakennetta muutetaan kannattamattomaan suuntaa. Asia on päinvastoin. Kreikan yksi ongelma on juuri tämä eli epäkelvot tai olemattomat vientituotteet.
Jos ajattelu menisi sinun ehdottamallasi tavalla, Suomen olisi kannattanut alkaa tukea NL:n hajoamisen jälkeen tekstiiliteollisuutta, joka kaiken lisäksi työllisti paljon ihmisiä. Näin ei kuitenkaan menetelty ja onneksi ei. Sen sijaan teknologiateollisuuteen annettiin kasvaa ja koulutuspanoksia siirrettiin sinne. Se oli tärkeä Suomen lamasta nostanut tekijä ja sen ansiosta vaihtotaseemme alkoi näyttää kovasti plusmerkkiseltä. Kannattamattomuus vaihdettiin kannattavuuteen elinkeinorakennemuutoksella. Mistään muustahan ei maataloudenkaan osalta ole ollut kyse. Siinä muutos on kaikesta jarrutuksesta huolimatta ollut pitkäaikainen ja ongelmia on aiheuttanut poliittinen jarrutus. Sen vuoksi rakenneratkaisut ovat tuntuneet kipeiltä, koska niihin ei ryhdytty ajoissa eli jo parikymmentä vuotta ennen EUhun liittymistä.
Jos suomalainen ruoka alkaa mennä kaupaksi maailmalla tulevaisuudessa markkinahintaan, se poikii tietysti alan yritteliäisyyttä. Mutta ei meidän sen takia täydy ylläpitää jo ennen täysin ylimitoitettua maataloutta, kun väki voidaan sijoittaa kannattavampien elinkeinojen työvoimaksi. Työvoimastahan on tulossa pulaa, sitähän ne Matti Vanhasen Rukan lumilla keksivät ajatukset juuri ovat.maataloustukea maksetaan n 2,1 miljrdia josta EU maksaa liki puolet, eläkkeet tämän päivän viljelijät maksaa itse. rakennemuutos maataloudessa alkoi jo 60-70 luvulta, mistä ihmeestä te nuo satunne keksitte. Suomalainen ruoka on kysyttyä Suomessa ja ulkomailla, vientikanavat aukeni juuri mm Kiinaan..
- kumm
Saatathan arvata lottorivinkin oikein.
Ulkomailta tuoduissa elintarviketeollisuuden raaka-aineissa saattaa
olla puolivalmisteita. On kuitenkin samantekevää, mikä on sen
ulkoatuodun arvo on sen lähtiessä alkutuotannosta. Sillä on
merkitystä, että kaiken kaikkiaan ulkoatuodun ruuan arvo
on rajalla 3.300 milj € ja sillä on merkitystä, että
suomalsien alkutuotannon arvo on 2.300 milj. € ja
sillä on merkitystä, että siitä määrästä vain n. 1.300 milj. €
käytetään s u o m a l a i s e n ruokapöydän antimiin.
Alkoholijuomien valmistukseen menee arviolta 600 milj. €
ja ulkomaille vientiin 400 milj. €.
Kun kotimaisuusaste lasketaan kuluttajahinnasta, josta suurin
osa muodostuu jalostuksen ja kaupan tuottamasta lisäarvosta,
niin kotimaisuusaste todellakin on 80 %. Se on totta.
Kotimaisen alkutuotannon osuus on 10 % ruuan hinnasta
vähittäishinnoin laskettuna.Matematiikan alkeita ymmärtäville laskelma
kotimaisuusasteen muodostumisesta:
- kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
- ulkoatunti 3.300 M€
Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€
Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%.
(ei siis 10 % kuten edellisessä puheenvuorossani vahingossa sanoin)
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%
Kotimaisuusaste: 11.700 / 15.000 * 100 = 78%jopa_vain kirjoitti:
Matematiikan alkeita ymmärtäville laskelma
kotimaisuusasteen muodostumisesta:
- kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
- ulkoatunti 3.300 M€
Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€
Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%.
(ei siis 10 % kuten edellisessä puheenvuorossani vahingossa sanoin)
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%
Kotimaisuusaste: 11.700 / 15.000 * 100 = 78%Hienoa.
Eli jos kaikki tuotaisiin ulkoa, ulkoa tuodun osuus nousisi 30 %:iin ja kotimaisuusaste tippuisi 70 %:iin.- ggh
Ulkolaisen alkutuotannon osuus on 2 % ruuan hinnasta
vähittäishinnoin laskettuna. - sitähän sä kysyit...
ggh kirjoitti:
Ulkolaisen alkutuotannon osuus on 2 % ruuan hinnasta
vähittäishinnoin laskettuna.Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%
Lisää matematiikkaa, jos alkutuotannon osuus elintarvikkeiden myynnistä on 8.67%, on se varmaan samaa luokkaa ulkolaisten osaltakin, siis 3300 miljoonasta on 8,67%
286 milljoonaa euroa.
SIIS:
Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkolaisen alkutuotannon osuus:......0.286 / 15000*100= 1.91%
Nyt summat ovat vertailukelpoisia. - ...
sitähän sä kysyit... kirjoitti:
Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%
Lisää matematiikkaa, jos alkutuotannon osuus elintarvikkeiden myynnistä on 8.67%, on se varmaan samaa luokkaa ulkolaisten osaltakin, siis 3300 miljoonasta on 8,67%
286 milljoonaa euroa.
SIIS:
Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkolaisen alkutuotannon osuus:......0.286 / 15000*100= 1.91%
Nyt summat ovat vertailukelpoisia.alkutuotannon arvo on kyllä 2.300miljoonaa euroa.
Väität että ulos viedään noin miljardi. mutta kun ne ovat ELINTARVIKKEITA joista alkutuotannon osuus on mainitsemasi 8,67% eli 86.7 miljoonaa euroa.
Suomessa mallastamoteollisuus käyttää mallasohraa vuosittain yli 100 000 tonnia, eli siis arvoltaan noin 20 miljoonaa josta suurin osa menee kotimaan kulutukseen.
http://www.agronet.fi/mallasohra/oo8tietoja_mallasohran.htm - Tuo siitä seuraa
Mielipidepankki kirjoitti:
Hienoa.
Eli jos kaikki tuotaisiin ulkoa, ulkoa tuodun osuus nousisi 30 %:iin ja kotimaisuusaste tippuisi 70 %:iin.kun nukutaan matikkatunnilla huh huh.
- maausko,
Jopa_vain yrittää tahallaan harhauttaa, esimerkiksi elintarvileviennin arvoa vertaamalla alkutuotannon arvoon, kun nimenomaan pitäisi verrata viennin alkutuotannon arvoa, kuten ylläolevasta esimerkistä selviää.
Minusta tuollaista keskustelua ei kannata jatkaa kun hän koko ajan yrittää harhauttaa, jos puhutaan alkutuotannosta ja sen arvosta, pitää myös vertailuissa käyttää samoja vertailukohteita eikä niinkuin hän: vertaa elitarvikkeiden vähittäismyytihintojen arvoa alkutuotannon arvoon.
Voit rauhassa jatkaa keskustelua Jopa_vain, itse en enää ole johdateltavana. Nyt on niin, että tuo 8,67 % on laskettu kotimaan kulutuksesta, joten
sillä ei pidä lähteä elintarviketeollisuuden lukuja laskemaan.
Oluen lisäksi myös muita alkoholijuomia (kuten Koskenkorva)
valmistetaan kotimaisesta alkutuotannosta.
Elintarviketeollisuus ei ikävä kyllä anna täsmällisiä euro-määräisiä
tietoja, joten luvut joutuu vain arvioimaan. Siksi en hakkaa kiveen
arvioitani siitä, että alkoholin valmistukseen menee juuri
mainitsemani 600 milj.€ alkutuotannon 2,3 mrd€:sta.
Sen eilintarviketeollisuus kertoo, että sen jalosteita meni
vientiin yli 1.000 milj. €:lla, joten on siihen arviolta sitä
alkutuotantoa kulunut se 400 milj.€.- Kosken Jorma
"Mallasohran viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Viime vuosina mallasohraa on tuotettu vuosittain noin 200 000 tonnia. Kotimainen mallastusteollisuus käyttää mallasohraa vuosittain yli 100 000 tonnia ja mallasohraa ja mallasta viedään myös maailmanmarkkinoille".
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/mallasohraopas/fi/oppaan_tarkoitus.php
200€ tonnihinnalla 200000tonnin kokonaissadon arvo on 40 miljoonaa.
"Oluen lisäksi myös muita alkoholijuomia (kuten Koskenkorva)
valmistetaan kotimaisesta alkutuotannosta". Jopa_vain
Mistä mielestäsi Jopa_vain koskenkorva valmistetaan.
Vastaus:
"Koskenkorva on viljasta valmistettua kirkasta viinaa, johon on lisätty sokeria 3 g/litra. Se valmistettiin alun perin perunasta, nykyisin raaka-aineena on ohra".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenkorva_(viina) - -
-
- mmuk
Tuon jopavainin matematiikkaa on eripäivinä erilaista, joku aika sitten se tuli laskuissaan siihen tulokseen, että kotimaisen alkutuotannon osuus ruuantuotannosta on 80 %, ja ulkomaisen 20%. Mitä kaavaa silloin käytit ?
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/viljatietopankki/raportit/7E8681F1026776CAE040A8C0033C6EC5
Kirjoitin tuolla aiemmin, että alkoholijuomien valmistuksen
osuus alkutuotannosta olisi n. 600 milj.€. Kiveen hakatuksi
en lukua väittänyt, enkä väitä vieläkään.
Kuitenkin yllelinkitetystä raportista voi havaita,
että jo vuonna 2006 yllettiin seuraavin arvoihin:
Etanolin valmistus
- bruttoarvo 238 M€
- jalostusarvo 71,4 M€
- erotus 166,6 M€
Oluen valmistus
- bruttoarvo 703,9 M€
- jalostusarvo 255,5 M€
- erotus 448,4 M€
Kun nuo erotukset laskee yhteen, tulee
tulokseksi 615 M€.
Arvioni 600 M€ alkutuotannon osuudesta voi
olla hyvin lähellä totuutta.- Kuinkas sitten?
Jopa kehuu:
- kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
- ulkoatunti 3.300 M€
Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€
Siis elintarvikkeiden arvo yhteensä 1.3 3.3 = 4,6 MRD€
15 - 4,6 = 10.4 MRD€
Kaupan osuus noin 2.5 kertaa elintarvikkeiden arvo. Siinä syy ruoan kalleuteen.
On myös turha väittää, että raaka-aineet maksavat teollisuuden lopputuotteissa 60 % loppuhinnasta. Perustuotteissa esim. kananmunat, peruna, maito voi pitää paikkansa muissa ei. Esim. oluessa (tuttu tuote mm. pilkkumille) etiketti ja korkki maksavat enemmän kuin raaka-aine. - Jegyl,
"Kirjoitin tuolla aiemmin, että alkoholijuomien valmistuksen
osuus alkutuotannosta olisi n. 600 milj.€. Kiveen hakatuksi
en lukua väittänyt, enkä väitä vieläkään".
"Vuosittainen mallasohran tuotanto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 450 000 tonnia ja tästä määrästä karkeasti laskettuna noin puolet on täyttänyt mallaslaadulle asetetut laatuvaatimukset"
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/mallasohraopas/fi/2_1_mallasohran_tuotanto_suomessa.php
Mallasohraa käytettiin siis 230000 tonnia oluen ja viinojen valmistukseen.
Mallasohran tonnihinta on noin 200€, kun 230000kg kerrotaan 200€ saadaan koko suomen mallasohran hinnaksi 50 miljoonaa euroa.
Jopa_vain kirjoitti ensimmäisellä kertaa näin: "suomalsien alkutuotannon arvo on 2.300 milj. € ja sillä on merkitystä, että siitä määrästä vain n. 1.300 milj. €
käytetään s u o m a l a i s e n ruokapöydän antimiin. Alkoholijuomien valmistukseen menee arviolta 600 milj. € ja ulkomaille vientiin 400 milj. €.".
Siinä ei epäily vaan hän antoi sen käsituyksen että summa olisi tuota luokkaa.
Todellinen summa on kuitenkin noin 50 miljoonaa euroa. Myöhemmin hän sitten alkoi perua puheitaan: "Kiveen hakatuksi en lukua väittänyt".
Jos väitetty summa on yli kymmenkertainen, on hänen muihinkin kirjoituksiinsa suhdaudattava ettei ne ole "kiveen hakattuja".
Olisi parempi jättää tuollaiset väittämät kirjoittamatta jos ei tiedä edes lähellekään oikeita lukuja.- kumm
Noilla suurilla luvuilla, laskukaavoilla, ja omilla mielipiteillään joita yrittää saada siihen muotoon, kuin ne olisivat absoluuttinen totuus, jopavain yrittää hämätä lukijoita. Jos maanviljelijät olisivat noin huonoja laskutaidoiltaan, kun jopavain luulee, olisi tilat menneet konkkaan jo aikapäiviä sitten.
Nuo sen vastaukset yllä, on tosi naurettavia, viitsiikin nolata itsensä tuollaisilla p**ka puheilla, no toisaalta vastaukset todistavat vain, että jopavain on "kompetenssiltaan megalomaaninen" maatalouden vihaaja.
- ...
Suomen elintarvikevienti
Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 90milj. euroa
Tupakka ja tupakkavalmisteet 2 milj. euroa
Suklaan ja suklaatuotteiden 55 milj. euroa
Noin 150 miljoonalla eurolla vietiin suomesta kahvia, teetä, kaakaota, mausteita,
tupakkaa ja tupakkavalmisteita, sekä suklaata ja suklaavalmisteita, paljonkohan näissä on suomalaista alkutuotantoa:) - kumm
Jopavain löytää vielä sellaisen laskukaavan, jonka mukaan kotimainen alkutuotannon arvo on vain 1%, ja ulkoo tuodun alkutuotannon arvo on 199 % kaikesta kotimaan myynnistä, kun mukaan otetaan metsäteollisuus, laivanrakennus, konepaja, AndyBirds, ja kaikki muukin myynti.
Näinollen maajussit ovat tarpeettomia, eihän tuota ruokaa tarvitse tuottaa, kun tuo vehnänkin myllykelpoisuus on mielestään huono, ja osan mennessä rehuteollisuuteen se rasittaa jopavainin teorian mukaan veronmaksajaa, mikä tosin on jäänyt selvittämättä.
Kertoisitko mikä oli parin viimevuoden myllykelpoisuus, onko se tasan sata, vai vähän alle?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 662975
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252093Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671678Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t241530- 281281
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161277Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61196Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281160Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101117Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621001