Sydänleikkaus

SeppoHolm kirjoitti:

Moi kaikille, eli itse olen 46 mies Jyväskylästä. Itselläni huomattiin reilu kymmenen vuotta sitten keuhkojen tietokonekuvissa vahinkolöydöksenä nousevan aortan aneurysma. Ollut 55mm näihin päiviin saakka, joten seurattu noin kahden vuoden välein sydämen ultraäänitutkimuksella sekä Aortan CT. Nyt kuitenkin huomasin Joulun jälkeen useasti töistä päästyäni lapaluiden välissä ilkeää puristelua mikä tuntui myös kummankin käsivarren takaosissa, myös rintarangassa oli pusertavaa kipua. Laitoin kipujen syyksi työasennot enkä ajatellut muuta. Tammikuussa pieni kävelykin rupesi tuntumaan samanlaiselta ja kävin Keski-Suomen keskus-sairaaassa päivystyksessä missä ottivat ekg:n sekä verikokeita. Lievä sydänentsyymipäästö mutta ekg näytti samaa kuin aiemmin, joten lääkäri piti myös rankaperäisenä kipuiluna. Sitten Helmikuun 9. päivä taas aikaisempaa kovempi kipukohtaus ja eikun sairaalaan päivystykseen. Samat verikokeet kuin aiemmin ja entsyymiarvot nousseet korkeammalle kuin aikaisemmin, Aortan CT pysynyt samana, mutta nyt lääkäri päätti kuitenkin, että otetaan päivystyksenä kuitenkin vielä Koronaariangiografia mistä löydöksenä merkittävät vasemmanpuoleiset muutokset sekä kookas oikea koronaari, jonka yhdessä periferiassa myös tyvistenoosi. Lääkäri tuli kertomaan uutiset ja totesi, että hän soitti tampereelle kirurgille ja teidät leikataan tänä iltana. No ihan niin nopeasti ei kuitenkaan kaikki mennyt vaan olin jyväskylässä 10.02.2012 perjantaiaamuun ja matka kohti tamperetta alkoi 9.00 aikoihin. Perille päästyäni minulle sanottiin, että leikkaus olisi vasta lauantaina, että oli tullut jotain kiireisä leikkauksia. No tilanne muuttui tunnissa kun kirurgi soitti osastolle ja pyysi antamaan esilääkityksen. Aikaa en enää muista mutta noin puolenpäivän aikoihin olinkin jo leikkaussalissa. Leikkauksessa tehtiin kaksi ohitusta, vaihdettiin aorttaläpät mekaanisiin sekä nousevaan aorttaa tuli pätkä proteesia. Heräys leikkauksesta oli aika traumaattinen, nimeäni toistettiin ja neuvoja tuli miten pitäisi tehdä luultavasti hengitysputki ainakin otettiin siinä pois ja yskimiseen tuli heti neuvoja jotka taisivat kyllä minulta mennä ohi... Mutta yksi päivä meni sydänteholla minkä jälkeen lauantaina johonkin aikaan sydänvalvontaan. Sieltä sitten maanantaina normiosastolle. Keskiviikkona alkoi matka Jyväskylään missä olin perjaihin asti minkä jälkeen kotia toipumaan.

Mutta sen verran voin sanoa, että matka ei ole helppo. Mutta leikkauksen jälkeen huomasin joka päivä jotain pientä edistystä tapahtuneen mikä tuo hymyn huulille vaikka vieläkin kiristää ja sattuu joka puolelle tiedän ainakin siitä, että olen vielä hengissä ja saatan sittenkin vielä nähdä lastenlapsiani joskus kun niiden aika on. Siihen asti täytyy rakastaa lapsiani ja vaimoani sekä tyttäreni pikku koiraa. Tämä oli tämmöinen yhden miehen avautuminen minkä halusin tehdä.

Kiitokset Keski-Suomen keskussairaala sekä TAYS hyvästä hoidosta

T. Seppo Holm

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä