Asiantuntija ei ajattele lapsen parasta, vaan sulkia omaan hattu

Varhaiskasvatuksen asiantuntija suomii päivähoitoa
julkaistu eilen 21.2. klo 21:32, päivitetty eilen 21.2. klo 21:46


Varhaiskasvatuksen asiantuntija suomii kovin sanoin suomalaista päivähoitoa. Hoidosta juuri kirjan julkaissut lastentarhanopettajien kouluttaja sanoo, että päivähoito ei toimi lasten vaan aikuisten ehdoilla. Moitteita saa muun muassa henkilökunnan koulutus.
Päiväkotien taso vaihtelee luvattoman paljon, työntekijöiden koulutustaso ei ole riittävä ja hoitopäivät ovat liian pitkiä, väittää varhaiskasvatuksen asiantuntija tuoreessa kirjassaan.
Lapsuus hoidossa? -kirjan kirjoittanut varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala arvostelee suomalaista päivähoitoa laadun puutteesta.
- Arvelen, että edes päiväkodin sisällä kaikki eivät lainkaan ymmärrä, mitä hyvän varhaiskasvatuksen pitäisi olla ja mitä se voisi olla parhaimmillaan, Marjatta Kalliala sanoo.
- Ei riitä, että siellä on se lepo, ruoka ja useimmissa paikoissa ulkoilu, hän jatkaa.
Marjatta Kallialan mielestä monet päiväkodit eivät pysty tarjoamaan mahdollisuutta kunnon leikkiin. Hän vaatii päiväkoteihin myös lisää taito- ja taideaineita.
- Meillä mielestäni tarvittaisiin enemmän säätelyä siitä, mitä päiväkodissa pitää lapsille tarjota. Lapsilla pitää olla mahdollisuus päivittäin esimerkiksi maalata vesiväreillä ja tehdä tämänkaltaisia asioita, hän sanoo.
Lastentarhanopettajia itsekin yliopistossa kouluttavan Kallialan mielestä päiväkodin työntekijöiden koulutus ei nykyisin ole riittävää. Yhä useammin lastentarhanopettaja on ammattikorkeakoulussa opiskellut sosionomi.
- Nyt pitäisi voimakkaasti lisätä yliopistollista lastentarhanopettajakoulutusta. Toivoisin näkeväni myös sen, että lähihoitajakoulutuksen rinnalle tulisi sellainen koulutus, joka tähtäisi suoraan päiväkotityöhön, hän sanoo.
Vuorohoidon ääritapaukset muistuttavat huostaanottoa
Suomalainen päivähoitojärjestelmä on varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kallialan mielestä rakennettu ensisijaisesti aikuisten eikä lasten tarpeisiin. Vanhemmat pitävät lapsiaan hoidossa liian pitkiä päiviä.
- Lapset tekevät pitkiä päiviä jopa tarpeettomasti. Esimerkiksi alle 3-vuotiaita on paljon päivähoidossa pitkiä päiviä, kun äiti on kotona vauvan kanssa. Isä vie mennessään ja hakee tullessaan, ja silloinhan se on helposti 9-10 tuntia se lapsen päivä, Kalliala sanoo.
Hänen mielestään vuorohoidon lisääntyminen on ongelmallista. Olisi määriteltävä maksimiaika, jonka lapsi voi yhtäjaksoisesti olla vuorohoidossa. Ääritapaukset ovat hänen mielestään hälyttäviä.
- Pahimmillaan tilanteet ovat kuin osittaista huostaanottoa muistuttavia tilanteita, jos lapsi asuu päiväkodissa viikon tai puolitoista putkeen, Kalliala sanoo.
YLE Uutiset

Tuommoisia ihmisiä meillä sitten on kouluttamassa päiväkotihenkilöstöä. Kyllä suunta on alaspäin. Mahtaako saada provikat kunnilta siitä että onnistunee taas kaventamaan hoitotuntejen määrää?

Sillä ihmisillä VOI olla kausia elämässään jolloin se tarha ON se parempi paikka lapsen olla ja elää ja tällä todellakin tuetaan lapsiperheitä oikealla tavalla ja se perhe pysyy kuitenkin yhtenäisenä toisin kuin huostaanotoissa.

Mikä on se hyöty joka kyseisellä uutisella/kirjalla saavutetaan kun syyllistetään muutenkin jo väsynyttä vanhempaa. Ei kukaan lastaan halua tarhaan turhaan antaa. Vaan ne voimavaratpa tietää ainoastaan lapsen vanhempi itse. Eikä joku enimmäistuntimäärätaulukko.
5326
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

"Ei kukaan lastaan halua tarhaan turhaan antaa."
Kyllä muuten haluaa ja tällaisia lapsen parasta ajattelemattomia vanhempia on Paljon! Nuo epäkohdat pitävät täysin paikkansa, sen pystyy jokainen päiväkoteja kiertävä henkilö toteamaan itse.

Äänestä

mun mielestä toi uutinen oli ihan täyttä asiaa. Sen vielä ymmärrän, että kaikki eivät pysty olemaan kotona 3 vuotta jokaisen lapsen kohdalla (meillä esim. esikoinen oli 3,5 v asti kotihoidossa, mutta kuopus juotuu hoitoon jo vajaa 2vuotiaana kun rahat loppuvat), mutta mielestäni tärkeää on, että jos sen lapsen joutuu viemään hoitoon, niin ne hoitopäivät olisivat lyhyitä ja ryhmät pieniä. Lain mukaanhan molemmat vanhemmat voivat tehdä 80% työaikaa, mutta harva käyttää tätä oikeutta kun ei haluta menettää ansioita! Meillä esim. minä teen 80% työaikaa (4 päivästä viikkoa) kun lapset menee hoitoon ja lapset ovat vain 3 päivää hoidossa /vko 6-8h kerrallaan, kun järjestämme työt miehen kanssa niin. Monet toitottavat päiväkodin ihanuutta, mutta pienelle lapselle riittää "sosiaaliseksi kanssakäymiseksi" muutaman tunnin päivittäinen kerho tms. Jos eskarilaisten ja ekaluokkalaisten päivän pituus on 4h (asiantuntijat säätäneet), niin miten voi odottaa, että 1-2-vuotias jaksaa joka päivä olla hoidossa 9-10h? Mä oon kyllä sitä mieltä, että nykyvanhemmat on enimmäkseen itsekkäitä ja ajatelllaan aina ekana omia tarpeita ja vasta sitten lasten tarpeita. Monesti kuulee ja näkee, että vanhemmat ovat shoppailemassa tms. viettämässä "omaa aikaa" kun lapset ovat päiväkodissa tai itse vain makaavat kotona :-(

Äänestä
  • Mun on ainakin maksettava puolet asuntolainan lyhennyksistä ja muista laskuista. Kotihoidontuella ei onnistu, Joten pakko oli mennä töihin. Kaikilla ei ole miestä joka maksaisi suurimman osan kuluista. Lapsi ei välttämättä myöskään pääse hoitoon perhepäivähoitajalle, jos ei ole vapaita paikkoja.
    Itse töiden jälkeen menen suorinta tietä hakemaan lapsen, en shoppaile. Tarttis hommata uusia kalsareitakin, mutta menen sitten pojan kanssa kaupoille tai pärjäilen näillä mitä on. En muista koska olisi makoillut kotona, paitsi yöllä, kun lapsi nukkuu. Parturit, hammaslääkärit sun muut jää väliin, koska sinne pitäisi mennä töiden jälkeen ja se tarkoittaisi lapsen hakemista myöhemmin hoidosta. Jotkut vanhemmat tekee oikeasti töitä, itse en ainakaan tunne ketään joka vaan lusmuilisi kotona tai shoppailisi tms. Tuskin heitä nyt enemmistö vanhemmista on.

    Äänestä

Minun aiheeseen hentoisen perehtymiseni pohjalta kirjan on tarkoitus kritisoida ennenkaikkea päiväkotien varhaiskasvatuksen tasoa, ei suinkaan vanhempia.

Pääideea on käsittääkseni siis, että kun ihminen kerran työskentelee lastentarhanopettajien kouluttamisen parissa, hänellä on sananvaltaa kritisoida koulutuksen tasoa. Kritiikin idea olisi se, että varhaiskasvatukseen panostettaisiin enemmän: opettajat olisivat paremmin koulutettuja.

Sille, että lapsi joutuu olemaan joskus olosuhteiden pakosta pitkänkin päivän tarhassa, ei mahda mitään, mutta sille virikkeettömälle olotilalle, jota voisi säilytykseksikin kutsua voisi tehdä jotain.

Oma lapseni on taidepainotteisessa päiväkodissa ja lähtökohtaisesti en muuta vaihtoehtoa ajatellutkaan, sen verran olen aikoinani opiskellessa ja muutenkin kunnallisissa päiväkodeissa työskennellyt minäkin. On, kunnalliset on hyvin pitkälle lasten säilömistä johonkin siksi aikaa kun vahemmat käyvät töissä, vaikka sen tulisi olla varhaiskasvatusta. Ja varmasti ja taatusti on poikkeuksia, on eroja myös päiväkotien sisällä, joku ryhmä saa kasvatusta monipuolisesti, toiset vain perustarpeet tyydytettyä, siinä tulee esiin juuri se mitä aloituksessa painotettiin; sen ryhmän vastaavan koulutustaso, se merkitsee niin todella paljon...

Äänestä

Yksityisautoilua pitää alkaa suosimaan, koska bussilla kulkiessa työmatkoihin kuluu enemmän ja se lisää päiväkodissa olo aikaa....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sääliksi käy kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen asiantuntija suomii päivähoitoa
julkaistu eilen 21.2. klo 21:32, päivitetty eilen 21.2. klo 21:46


Varhaiskasvatuksen asiantuntija suomii kovin sanoin suomalaista päivähoitoa. Hoidosta juuri kirjan julkaissut lastentarhanopettajien kouluttaja sanoo, että päivähoito ei toimi lasten vaan aikuisten ehdoilla. Moitteita saa muun muassa henkilökunnan koulutus.
Päiväkotien taso vaihtelee luvattoman paljon, työntekijöiden koulutustaso ei ole riittävä ja hoitopäivät ovat liian pitkiä, väittää varhaiskasvatuksen asiantuntija tuoreessa kirjassaan.
Lapsuus hoidossa? -kirjan kirjoittanut varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala arvostelee suomalaista päivähoitoa laadun puutteesta.
- Arvelen, että edes päiväkodin sisällä kaikki eivät lainkaan ymmärrä, mitä hyvän varhaiskasvatuksen pitäisi olla ja mitä se voisi olla parhaimmillaan, Marjatta Kalliala sanoo.
- Ei riitä, että siellä on se lepo, ruoka ja useimmissa paikoissa ulkoilu, hän jatkaa.
Marjatta Kallialan mielestä monet päiväkodit eivät pysty tarjoamaan mahdollisuutta kunnon leikkiin. Hän vaatii päiväkoteihin myös lisää taito- ja taideaineita.
- Meillä mielestäni tarvittaisiin enemmän säätelyä siitä, mitä päiväkodissa pitää lapsille tarjota. Lapsilla pitää olla mahdollisuus päivittäin esimerkiksi maalata vesiväreillä ja tehdä tämänkaltaisia asioita, hän sanoo.
Lastentarhanopettajia itsekin yliopistossa kouluttavan Kallialan mielestä päiväkodin työntekijöiden koulutus ei nykyisin ole riittävää. Yhä useammin lastentarhanopettaja on ammattikorkeakoulussa opiskellut sosionomi.
- Nyt pitäisi voimakkaasti lisätä yliopistollista lastentarhanopettajakoulutusta. Toivoisin näkeväni myös sen, että lähihoitajakoulutuksen rinnalle tulisi sellainen koulutus, joka tähtäisi suoraan päiväkotityöhön, hän sanoo.
Vuorohoidon ääritapaukset muistuttavat huostaanottoa
Suomalainen päivähoitojärjestelmä on varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kallialan mielestä rakennettu ensisijaisesti aikuisten eikä lasten tarpeisiin. Vanhemmat pitävät lapsiaan hoidossa liian pitkiä päiviä.
- Lapset tekevät pitkiä päiviä jopa tarpeettomasti. Esimerkiksi alle 3-vuotiaita on paljon päivähoidossa pitkiä päiviä, kun äiti on kotona vauvan kanssa. Isä vie mennessään ja hakee tullessaan, ja silloinhan se on helposti 9-10 tuntia se lapsen päivä, Kalliala sanoo.
Hänen mielestään vuorohoidon lisääntyminen on ongelmallista. Olisi määriteltävä maksimiaika, jonka lapsi voi yhtäjaksoisesti olla vuorohoidossa. Ääritapaukset ovat hänen mielestään hälyttäviä.
- Pahimmillaan tilanteet ovat kuin osittaista huostaanottoa muistuttavia tilanteita, jos lapsi asuu päiväkodissa viikon tai puolitoista putkeen, Kalliala sanoo.
YLE Uutiset

Tuommoisia ihmisiä meillä sitten on kouluttamassa päiväkotihenkilöstöä. Kyllä suunta on alaspäin. Mahtaako saada provikat kunnilta siitä että onnistunee taas kaventamaan hoitotuntejen määrää?

Sillä ihmisillä VOI olla kausia elämässään jolloin se tarha ON se parempi paikka lapsen olla ja elää ja tällä todellakin tuetaan lapsiperheitä oikealla tavalla ja se perhe pysyy kuitenkin yhtenäisenä toisin kuin huostaanotoissa.

Mikä on se hyöty joka kyseisellä uutisella/kirjalla saavutetaan kun syyllistetään muutenkin jo väsynyttä vanhempaa. Ei kukaan lastaan halua tarhaan turhaan antaa. Vaan ne voimavaratpa tietää ainoastaan lapsen vanhempi itse. Eikä joku enimmäistuntimäärätaulukko.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu