Mikä on viimeinen H-hetki eli takaraja vaatimuksen esittämiseksi perinnönjaossa kun pesään on määrätty pesänselvittäjä ja sama henkilö pesänjakajaksi. Ja mitkä on perusteet, joilla vaatimus voidaan tulkita liian myöhään esitetyksi?
Voiko vaatimuksen lähettää sähköpostissa ilman että osallistuu mihinkään pesänselvityskokouksiin?
Voiko vaatimuksen lähettää sähköpostissa ilman että osallistuu mihinkään pesänselvityskokouksiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tottakai kannattaa ja pitää osallistua, jotta voi keskustella!
Niin kauan kun sopimus tehdään tai pesänselvittäjä tekee päätöksen voi esittää vaatimuksia.
Pitää kuitenkin huomioida että pitää olla johdonmukainen, eli jos vaatii jotakin ja sitten loppusuoralla muuttaa mielensä ja vaatiikin jotakin muuta ei välttämättä menesty.
Kerronpa esimerkin:
Pesään haettiin selvittäjä/jakaja, ensinmäisissä kokouksissa todettiin että perunkirjoitustilanteessa oli kysytty lahjojen perään ja leski kielsi että niitä olisi annettu kenellekkään.
Tämä asia todettiin myös pesänselvittäjän kokouksessa.
Myöhemmin leski muuttikin mieltään ikäänkuin kostokai ja alkoi satuilla että lahjoja olikin annettu ja vielä huomattavia sellaisia, ei hän tietenkään kyennyt niitä todistamaan ja pesänselvittäjä teki päätöksen että koska asaiaa perunkirjoituksessa kysyttäessä eikä jakokokouksessa oltu tuotu näitä lahjoja esiin niitä ei katsottu silloin myöskään olevan.
S-postivaatimukset ovat aivan yhtä päteviä kuin suullisetkin vaatimukset.
Tosin jos on jääräpäinen pesänjakaja niin hän viittaa kintaalla vaatimuksille kuten meidän tapauksessa pesänselvittäjä ei ottanut kuuleviin korviin vaatimusta pesän jakamisesta vaan päätti tehdä osittaisen jaon joka sitten kuitenkin valituksen kautta oikaistiin (hassua vain että leski vastusti jakoa mutta valitti kun sitä ei oltu tehty).
kirjanpitio olis hyvin tärkeä kaikista vuosien varrella annetuista rahalliista suorittyeista.
Kaikki vaan pesään.
Nehän on pelkkiä faktoja, tosin ilman indeksiä.