Niin, kuinka teidän luunne ova kestäneet nämä 60 vuotta? Minkälaisia haaveraita on sattunut jossa luunne ovat menneet säpäleiksi?
Itselläni ei suuri luita ole katkennut, pikkuvarpaan ylin nikama poksahti, kun potkasin sen kiveen uimaan mennessä, joskus vuosia sitten ja nenäluu murtui autokolarissa, siihenkin on aikaa.. ei kärsinyt niistää nenää, melkein piti pumpulilla pyhkiä vuoden verran. Onneksi pääkoppa säilyi ehjänä. Kait vähäsen tärähtänyt olen.
No nyt on toinen peukalo siirtynyt melkein keskelle kämmentä, nivelrikko.
Itselläni ei suuri luita ole katkennut, pikkuvarpaan ylin nikama poksahti, kun potkasin sen kiveen uimaan mennessä, joskus vuosia sitten ja nenäluu murtui autokolarissa, siihenkin on aikaa.. ei kärsinyt niistää nenää, melkein piti pumpulilla pyhkiä vuoden verran. Onneksi pääkoppa säilyi ehjänä. Kait vähäsen tärähtänyt olen.
No nyt on toinen peukalo siirtynyt melkein keskelle kämmentä, nivelrikko.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Muutama vuosi sitten murtui toinen koipi moneksi palaseksi.
Onneksi luutui vihdoin viimein.
Kaaduin pihallamme.
Sitä ihmettelen, ihmettelen vieläkin, vaikka koiven kumpikin luu oli mäsänä, jalkaa ei särkenyt koskaan.
Eikä onneksi särje nykyisinkään, ei tunnu sään vaihtelut.
Oikea jalka on murtamatta. Muut raajat onkin käyty läpi.
Onkohan oikean polven leikkaus kuitannut murtuman?
Pitkäaikaisin oli vasemman nilkan hajoaminen.
Nopeimmin parani, melkein ennalleen, oikean rystysen seurusteluvamma.
"oikean rystysen seurusteluvamma"
Ketä vedit köniin? :)))
Kaikki sairaudet ovat olleet ja ovat, mitään ei puutu.
Empä ala luetteleen, hyvin pärjään toistaiseksi nitrojeni kanssa.
Luuvammoilta olen säilynyt, vaikka talvellakin pyöräillyt/kaatunut useamman kerran vuodessa :)) Ja niitä vuosia on useita.
Niinhän tuo peukku meinaa siirtyä, keskelle kämmentä miullakin..ei ois uskonu, no jos ei nyt ihan kädettömäksi :)
Murtunu on vasta yksi ranne, mutta huomisen jälkeen en tiijjä miten monta luuta on ehjänä, - meinasin nääs mennä vielä mutkamäkeä testaamaan..toivottavasti en tule sieltä pää kainalossa kotiin :)
kyllä se polvileikkaus on kuitannut murtuman :)
Minä se en uskalla pyöräillä talvella, joskus nuorena kaaduin liukkaalla kelillä. Ei sattunut muualle kuin itsetunnolle, näkijöitä kun oli ja perskuleita pääsi useita.
Oliskohan tuohon peukaloon mitään oikomiskonsteja? niitä muuten näkee usealla meikäläisten ikäisillä.
Hankala hiihtää pää kainalossa, kun ei voi kunnolla sauvoa, pitää ottaa jätesäkki mukaan ja kulettaa siinä se pääkoppa, pitkällä narulla perässä vetäen :)
Karmeeksi meni. Leikki leikkinä.
Saapa irtopäästä tehtyä vaikka linnunpöntön?
Miten se peukku kulkeutuu keskelle kännyä?
Onko se jokin nivelrikko, vai?
En tiedä missä näitä oiottais, pitäskö laittaa ruuvipenkkiin peukku :), mutta kyllä se loppuiäksi näinki kelepaa, kuhan mukana kulukee :)
Niin ja, aina on näkijöitä kun kaatuu, ja - kuulijoita :)
Ja, päättömänä hiihtäminen ei enää onnistu, muu kroppa tekee tenän :)
Reisiluu katkesi onnettomuudessa kun olin pikkupikkulapsi. Olen ilmeisesti ollut aika varovainen siitä asti, luut on pysyneet ehjinä (koputtaa puuta).
Nyt aikuisemmalla iällä nivelissä tuntuu vähän siellä ja täällä, ja esim. isovarpaan nivelessä on ihan lääkärin toteama "artroosi". Ilman puukkoa olen pärjäillyt.
Tuttavapiireissä on tehty hirmuisen paljon polvi- ja lonkkaleikkauksia, jopa alle viisikymppisille. Taitaa olla kansantauti?
Kelpaa tuo peukalo ulkonäön puolesta mutta kyllä se haittaa arkiasioissa, auton ratissa, leipomisessa (pitkoa kun pyörittää) ei voi ottaa kunnolla kiinni mistään kun peukalo alkaa olla tiellä. Nivelrikko siinä on. Ja vielä kipuilee.
Jos pyytäisin tohtoria laittaan siihen tekonivelen, varmaan sanoisi et ulos, kun kerran pysty vielä käveleen.
Tarvii olla tyytyväinen näihin niveliin vaikka ne natisee kuin vanhat saranat ikään :]
Liikkukaamme varoen .
Annatteko työ anteeksi, mutta olette tosi mukavia, joskus sentään täällä saa itsekseen, umpimielisesti hymyilläkin.
Jatkuva, piinaava jäkätys, jaamaaminen, ällöttäiksee.
Mulla eilen pihakaatumisen jälkeen pakottaa vasemman käden pikkutilliä ja nimetöntä.
Ai-ai-ai, ja voi. :/
Puuuhhuuh Puhallus) kyl se paranee ajan kanssa, varmaan ne nivelsiteet tärähtäneet , venähtäneet.
Kerrompa jutun, täti sairasteli selkäänsä ,oli kuitenkin lähdössä kirkkoon pyörällä matkaa 4km. Perhe kielsi, mut täti tuumas et kyllä se luoja parantaa.
No, hän sitten matkalla kaatui sen pyöränsä kanssa ja oli kuunnellut selkäänsä siitä ylös noustuaan, ja selkä oli paremmassa kunnossa kuin koskaan.
Jatkoi matkaansa kirkkoon, kiittämään luojaa kun paransi hänen selkänsä..
Ajattelin laittaa nimimerkiksi keskisormi mutta ei tuntunut hyvälle....
Woihan nokka, taas naurattaa, olenkohan tullut hulluksi?
Kyll' se Luoja tietää, missä on pahin vaje hyvinvoinnista.
Kyllä pyörän, renkaan, keksiminen, oli ihmiskunnan suurimpia siunauksia.
Keskisormi, olmi, kuis se siun mieleen tull'?
Keskiruodin hyvinvointi on suurimpia ihmisyyden kohokohtia. Jos siinä nikamat ovat epäjärjestyksestä, voi tulla pahat housuun.
Kakkaakohan kuninkaalliset?
Pottuvarpaasta, pikkulillistä :)
Peukalopotti, Suomensotti, Oltermanni, Kultaralli, Pikkurilli.
Rankoni on tähän mennessä kestänyt murtumatta tai nyrjähtämättä, vaikken ole ikänäni juonut maitoa ja olen kiipeillyt, punnertanut, vääntyillyt ja hypähdellyt suoraan sanoen varomattomasti koko ikäni.
Mutta nyt kun uskalsin kehua, niin luultavasti jo huomenna katkon tai murskaan jotain kropassani...
Jalkoja on kaksi ja käsiä, mutta yksi selkäranka ja yksi pää, niitä kun varomme.
En tiedä, varmaan tarviis laitta kypärä päähän heti aamusta.
Onneksi suli tuo jääkaljama jalakakäytäviltä ja muuaaltakin missä kuljeskelen.
Mahtaa meiän ikäisillä yleisin syy luien katkeutumiseen olla tuo jäänmurtama?
Kun liikaa varoo kävelyänsä jäätiköllä, niin kaatua rämähtää takuuvarmasti niin pahasti että on luut murskana.