Olipa kerran avioliitto tai oikeastaan - unelma onnesta. (satua saa jatkaa, ennen kuin tulee the-end) Onhan avioliitossa muutakin kuin alku ja loppu. :)
Satu avioliiton onnesta.
Lempeää lohtua
6329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuli lapsi,tuli salarakas ja sen pituinen se,anna jo olla,nää typerät tarinat,mee eskariin
Vaimo halusi lapsen, mies ei. Vaimo "unohti" ehkäisyn ja lapsi tuli. Vaimo onnellinen, mies ei. Vaimon piti saada omakotitalo, mies velkaantui korvia myöten. Seksi loppui liitosta, mies otti viisumin...jatkakaa...
Mies oli juuri palaamassa viisuminhakumatkaltaan ja ajeli kohti kotia, kun liukkaassa mutkassa Volovo karkasi käsistä. Volovon vahva pelti porautui jäiseen kinokseen kuin iskuporakone betoniin.
Tie oli hiljainen ja talvi-ilta alkoi jo pimentyö, kun äkkiä jostain kaukaa alkoi kuulua korviavihlova pörinä. Ääni ei voinut olla lähtöisin muusta, kuin naapurin 18-vuotiaan Rapen 15-vuotta vanhasta turbohybridixlxslw4bhiukkaskiihdytinuretaniumpuhallinsufdixisiittimoottorilla varustetusta tuonti-Toyotasta. Tuota pikaa paikalle kaahasikin Rape, joka oli heti valmis auttamaan miestä, mutta mies epäröi.
Mies epäröi hetken tietäen Rapen tunnetuksi seksuaalivähemmistön edustajaksi. Mutta hetken mietittyään ja itsekin kaappissa vuosikausia olleena volvomiehenä päätti liftata apua, jos tästä vaikka kehittyisi jonkinlainen salasuhde...
Epäröimättä siis enää hetkeäkään, mies päätti ottaa tarjotun avun vastaan.
Enää hänen ajatteluaan ei rajoittanut asuntolaina tai kulutusluotot, joilla hän oli pönkittänyt asemaansa pikkukaupungin kermaan kuuluvien appivanhempiensa silmissä. Häntä ei kiinnostanut enää pätkääkään pihalle satanut lumi, rintamamiestalon vuotavat ikkunatiivisteet tai palkkakuitti, joka takasi elämän hädintuskin seuraavaan tilipäivään. Häntä ei ollut enää huolestunut vaimonsa PMS-oireista tai lapsen puhkeavista yläetuhampampaista. Ja uudesta Volovostaan hän välitti kaikkein vähiten. Tuolla hetkellä hän oli päättänyt antautua täysin Rapen autettavaksi ja pelata pelinsä kohtalon hänelle jakamien korttien mukaan.
Hän sitaisi autojen välille miehekkäät solmut.
Ulkona oli jo pimeää, kun miehet istuutuivat autoon. Mies muisti vaimonsa joskus kehuneen hänen silmiään. Niinpä Mies katsoi Rapea utuisesti ripsiensä välistä, mutristi suutaan ja sanoi madaltuneella äänellä: "Eiköhän kiskaista, Rape". Ja Rapehan kiskaisi.
Ja pimeydestä kuului huuto "kyllä olette Imatralaiset naurettavia ja tyhmiä". THE END