Mikä on suosikkipystykorvarotunne ?

Siperianhusky - koska ovat niin alkukantaisia,terveitä sekä täysin omaa luokkaansa vetämisessä.

Suomenpystykorva - tietysti. Ja perusteena että suvussa ollut niitä vähintään neljässä sukupolvessa, luultavasti perinteet juontaa vielä pidemmällekin... Terveitä ja pitkäikäisiä koiria.

Mulla on kaksi suosikkia:

siperianhusky- vetokoira joka aina tekee parhaansa
suomenlapinkoira- hyvä harrastuskoira joka viihtyy säässä kun säässä

Mukava kuulla ihmisten mielipiteitä ja huomata että kyllä eri roduille ihailijoita riittää.

Jo siperianhusky, suomenlapinkoira ja suomenpystykorva ovat tulleet vastausten joukkoon, eli täällä on ainakin näiden rotujen suosijoita :-)

Lisää keskustelijoita vastaamaan ja esittelemään omia suosikkipystykorvarotujanne, sellainen on mielenkiintoista luettavaa.

Karjalankarhukoira.

Elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka nyt yhdessä Suomenpystykorvan kanssa vähän hätää kärsimässä harvalukuisuutensa, susien ym. vuoksi. Karhukoirassa miellyttää sen kaunis peruskoiramainen ulkonäkö ja luonne, joka on rohkea, itsepäinen, periksiantamaton, uskollinen, nöyrä ja kiltti. Karhukoira on jäätävän älykäs ja sen vuoksi sen kanssa on mm. mahtavaa olla hirvimetsällä, koska se on niin saumatonta ihmisen ja koiran yhteistyötä. Tietää myös sen, että jos vaikka karhu meinaa tulla päälle, niin Karjalankarhukoira suojelee omaa ihmistään vaikka viimeiseen hengenvetoonsa saakka. Karhukoira pistää myös omistajansa liikkumaan, joten sohvaa ei tarvitse niin usein vaihtaa kun ei se niin kulukaan. ;)

Sanoisin, että karhukoirissa on sellainen mielenkiintoinen yksityiskohta, että niillä on kertova haukku, joka kuuluu vähintään(!) 2 km päähän. Haukusta tietää mikä eläin siellä on edessä. Pienemmän desibelin äänelläkin karhukoira voi toimittaa asioitaan ja silloin saatetaan sanoa, vaikka murr tai mau. Ja murr on ihan ystävällistä murinaa. Karhukoiralla löytyy laaja valikoima erilaisia ääniä. :D

Mun suosikki on mittelspitz. Rotu yllätti mut itsenikin. Minä, joka aina oon sanonut, että koiran täytyy olla koiran kokoinen... Rakastuin suinpäin näihin ihaniin pikkunalleihin. Seurallisuus ja uskollisuus, on se mikä viehättää. Samoin kuin laaja harrastusmahdollisuus. Iso koira pienessä paketissa. :)

POHJANPYSTYKORVA!!! Siinä on koira jolla on Persoonaa isolla P:llä!

Tämä siksi että olen saanut kokea ihania metsästys ja erä retkiä tämän rodun edustajien kanssa. Lasten kanssa aivan ykkönen perhe koira ja itse olen niitä karhun kaatajana käyttänyt.Kyllä joku tuntuu hirvenmetsälläin niiden kanssa käyvän.

Ihania veijareita! Ja ennen kaikkea terveitä ja pitkä ikäisiä! Oma koirani eli 17vuotta ja 4kuukautta vanhaksi.

Pohjis täälläkin lemppari rotuna juuri nuiden edellä mainittujen asioiden takia :)
Mutta omalla koiralla on enempi taipumusta pienriistalle kuin suurriistalle.

Suomenpystykorva ! Seuraavin perustein:

-alkukantainen
-kaunis
-äärimmäisen uskollinen
-kaiken riistan koira ja hyvä harrastuskoira
-lapsirakas
-itsepäisenä niin hauska
-sään- ja vedenkestävä
-ihana luonne
-sopeutuvainen, eikä kerrostaloissa asuessa yleensä hauku

Loistava rotu, jota en ikinä vaihda mihinkään muuun :-)

Jämtanninpystyorva.

koska se on lojaali omalle perheelleen, loistava eräkaveri, mainio hirven/karhun haukkuja, ei räksytä tyhjää, alkukantainen, kaunis väritys, lapsi ystävällinen

Paras kaveri mitä metsästäjä voi vaan saada!

pomeranian, uskollinen rakastava ystävä

Pohjanpystykorva. Tuolla ollaankin jo sanottu minkä takia se on "paras" :)
Uskollinen kuin mikä ja ennennäkemättömän kaunis!

Mustanorjanhirvikoira! En omista sellaista, mutta törmäsin sellaiseen yhdessä Ruotsissa pidetyssä näyttelyssä, kun kävin siellä sattumalta (kuulin näyttelystä vasta paikan päällä ja päätin käväistä) mennessäni tapaamaan Ruotsissa asuvaa tuttuani, ja ihastuin rotuun heti. En ymmärtänyt koiran omistajan (jos omistaja nyt se koiran ohjaaja oli) puhetta, koska hän puhui Ruotsia, enkä itse osaa sellaista. Mutta hän selkeästi antoi halukkaasti minun tervehtiä koiraa. Se mustis oli tavattoman ystävällinen minua kohtaan, alkoi heiluttaa häntäänsä kun minua tuli tervehtimään. Upean näköinen ja hienon kokeinen pystykorva, jonka turkki vaikutti loistavalta.

Myöhemmin katsoin rotutietoja netistä ja muualta, eikä ollut epäilystäkään, etteikö siinä olisi rotu minua varten. Komea metsästyskoira, joka varmasti toimii minunkin suosimassani minkkijahdissa, jossa koiran tarvitsee haukkua saalis puuhun tai tappaa se itse. Samalla hieno harrastuskoira varmasti ainakin vetoharrastuksiin, mejään ja hakuun sekä ainakin rakenteensa puolesta myös agilityyn.

Myös harvinaisuus siinä rodussa minua kiihottaa. Lisäksi Norja on minusta hieno valtio ja rotu on norjalainen.

Joskus minulla vielä tulee mustanorjanhirvikoira olemaan. Se täytyy ulkomailta tietysti tilata. Nyt minulla on suomenajokoira, mutta seuraava koirani tulee varmasti olemaan mustanorjanhirvikoira :-)

Eli oma vastaukseni on mustanorjanhirvikoira !

Jämttlanninpystykorva- Mikä muukaan?

Koska:

- Hieno haukku tiheys
- Kaikelle suuriistalle
-Koti oloissa rauhallinen ja metsällä pelkkää tulta tappuraa
- Lojaali

Ja paljon muuta ihanaa!

Kiitoksia mukavista vastauksista, joita on mielenkiintoista lukea :-)

Kukaan ei ole vielä maininnut ja esitellyt minun suosikkiani, vaikka sitä vartosin täällä kuulevani ;-)

mikäs se sun suosikki on?

Hieman harvinaisempi tapaus: keeshond eli vanhalta kutsumanimeltään hollanninpystykorva. Kuuluu siis saksanpystykorviin kuten myös pomeranian/zwergspitz, kleinspitz, mittelspitz ja grosspitz. Kessuahan saksankielisissä maissa kutsutaan wolfspitziksi värin (harmaa) mukaan.

Perustelut: kessu on kaunis ja kompaktinkokoinen, erittäin oppivainen ja miellyttävä hälyttävä vahti, joka ei kuitenkaan turhia räksytä. Niillä on ilmeikkäät kasvot, omaleimainen ravi ja äärimmäisen upea turkki, joka pysyy kunnossa melko pienellä vaivalla. Lisäksi näitä ei tule vastaan ihan joka paikassa. Ovat myös harvinaisuutensa takia vielä melko terveitä, perinnöllisiä sairauksia ei ole kauheasti.

Keeshond/ Saksanpystykorva ehdottomasti :)

1. Mahtava persoonallisuus
2. Helppo kouluttaa ( mutta koulutus on kuitenkin aikaa vievä)
3. Hyvä vahti
4. Ikuinen pennun luonto
5. Leikkisyys
6. Vankkumaton luotto omistajaan
7. On se vaan niin perskeleen hyvän näkönen!!!!!
8. Ei ole jokaisella vastaan tulijalla

Lapinporokoira.

Terve, uskollinen säänkestävä peruskoira. Ei mistään kohtaa liioiteltu fyysisesti eikä psyykkisesti. Työhön ja rauhoittumaan kykenevä. Paras mahdollinen yhdistelmä paimenkoiramaista nöyryyttä ja kuuliaisuutta sekä pystykovamaista alkuvoimaa ja sinnikkyyttä.

Siperianhusky ja suomenlapinkoira on ehottomia suosikkejä.
Mutta siperianhusky voittaa hilkulla.
sanon siperianhusky!!




ÄLKÄÄ KOSKAAN OSTAKO PENTUTEHTAISTA TAI TUNTEMATTOMISTA ALKUPERISTÄ

(PENTUTEHTAASTA OSTAMINEN ''RUOKKII'' PENTUTEHTAITA!!!!!!!!!!!!!)

akita ehottomasti ja on hyvä mettästys koira ainakin meidän kyoshi haukkuu lintuja ja karhu metilläkin joskus isä onkin niistä harvoista jotka käyttää harvinaisia käyttökoiria niinku yleensä mettästäjillä on joitain karjalankarhukoiria sii voi lol

mulla oli keeshond ja se oli kuin ihmisen mieli upea vahti syrjäisellä omakoti alueella jossa oli vain 5 vaki asuntoa loput kesämökkejä oli hyvä kun koira ilmotti jos joku kulki ja kyllä sitä moni pelkäskin. Marjat söi puskista joten ei ollut hyötyä vaikka ajoi rastaat pois. Vahti vaunuja ja lapsia kiltti se oli.Ensin piti kokeilla kuka pelkää haukuntaa ja jos vaan jäi paikalleen eikä juossut pois antoi silittää ventovieraankin. Jos vielä joskus muutan omakotitaloon tiedän minkä koiran otan.

Spämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähäSpämmäsin vähä

Jämtlanninpystykorva. Todella upea koirarotu, loistava metsällä, mutta myös perheystävällinen.

"ku yleensä mettästäjillä on joitain karjalankarhukoiria sii voi lol"

Johtuisiko vaikka siitä, että niillä tekee jotain metsällä toisin kuin akitalla. Ok, ilkeillä ei saanut, mutta hän aloitti lollailun.

ainut ja lemppari
kun ei ole muista koirista kokemusta, ainoastaan tästä 1vuotiaasta narttukoirastamme joka on suomepystykorvan (emä on lapissa metsästykoirana) ja lapinporokoiran risteytys.
Ulkonäkö on kuin suomenpystykorva, mutta väriltään musta.
Terve,kaunis, iloinen, oppivainen, vilkas, sosiaalinen,huumorintajuinen, erittäin energinen, vähä haukkuinen (poikkeuksena oravat tai koira kaverien kanssa keskustelu), osaa lauma käyttäymisen ja taltuttaa arankin ( vihaisen/epäluuloisen) koiran eleillään -jonkin asteinen koira psykologi.
Metsässä tottelee ja kuuntelee ohjeita paitsi jos on saalis hajussa tai kuulolla.
Negatiiviset puolet ovat liiallinen älykkyys; ei huijata, herkuilla ei paljonkaan merkitystä opetuksessa, halu pihalta karkailuun ja itsepäinen villiys joka on myös sen ihana puoli ;-)
Kaivaa kuoppia , puree puita silpuksi, vetää pensaita juurineen, syö marjoja ja jäniksen papanoita.... siis ihanan touhukas
Asumme kaupungin liepeillä omakotitalossa ja tämä koira olisi onnellisimmillaan lapissa vapaana ja "villinä" -sen näkee siitä. Koira on niin onnellinen metsässä; hymyilen se katsoo minua ja kalisuttaa hampaitaan.

Paljon aikaa ja huomiota vaativa koira mutta on "love of my life"

Husky ja hokkaido

Meillä on shiba. Itsenäinen ja älykäs, siisti koira. Ei ole mikään sylikoira ja paijattava, mutta silti ihana. Uskollinen ja reipas. Omaa tahtoa löytyy, joten ei maailman helpoin koulutettava. Uskoo kuitenkin, kun jämptisti käsketään. Ollaan harrastettu agilityakin. En vaihtaisi :)

Meillä shiba kans:) aivan erityinen rotu, persoonallinen ja kaunis. Itsenäinen mutta uskollinen. Suomessa vain vähän kasvattajia, joten vaikea saada(Suomesta)... Suosittelen !

Siperianhusky - löytyy uros iteltä. aivan ihana kaveri

Pohjanpystykorva ja jämpti, luottokavereita!

Kotoa löytyy Alaskanmalamuutteja ja Suomenlapinkoiria, ja pakko sanoa että malamuutti on ykkönen :) Upea itsenäinen koira! Aina innokas menemään ja jokainen koira on aivan omalaatuinen persoona. Malamuuteissa on ihanaa myös niiden "juttelu", eli ihmistä silmiin tuijottaminen ja samalla öliseminen.

KAIKKI OVAT IHANIA!

Sipet eli siperian huskyt! Kauniita ja elegantteja, varsinkin sinisilmäisissä on se oma susimainen mysteerisyys, viekkaus ja viettelevyys. Mukavia lenkkikavereita ja valjakon kyydissä on muuten mukava olla!

Länsigöötanmaanpystykorva

Hyvä perhekoira, tarmokas pieni suuri koira, eloisa... ja tottakai paras kaveri :)

Mittelspitz, suomenlapinkoira ja islanninlammaskoira ovat lempparini. :) Ovat alkukantaisia ja terveitä (kuten muutkin FCI5-rodut), ja niiltä löytyy miellyttämishalua.

Ei tähän voi muuta sanoa kuin Suomenpystykorva. Sille rodulle ei ole tällä pallolla vielä korvaajaa, eikä myöskään tule. Hieno luonne, kova riistavietti, kaunis ulkomuoto. Sen parempaa jahtikaveria ei voi saada.

Ehdottomasti Itäsiperianlaika. Kaiken riistan koira, alkukantainen, älykäs, uskollinen, sulavalinjainen ja kaikkea mitä koiralta voisi toivoakkaan. Koskaan en vaihtas.

Mittelspitz eli suomeks suomenpystykorva. se on tosi sulonen ja lapsiystävällinen. Se voi näyttäää laivakoiralta meillä on mittelspitz ja tosi moni on luullu sitä laivakoiraks -.-