AFS?

Kokemusta on. Ja oikeastaan vain positiivisia.

Haastattelu ennen valintaa antaa järjestölle oikeasti mielikuvan nuoren motivaatiosta ja kypsyydestä. Itseä kyllä hävetti, kun en siinä jännityksessä yhtäkkiä osannutkaan sanoa, kuka suomen pääministeri oli, mutta ehkä silti yleissivistys oli tarpeeksi suuri? Joka tapauksessa hakusysteemi oli yksinkertainen ja toimi nopeasti.

Papereita on paljon täytettävä, mutta niin kai se on kaikkien kautta. Perheen sain parin kuukauden päästä hakemuksen jätöstä, joka tosin on aika epätodennäköistä näin yleensä. AFS ottaa oikeasti selvää, sopiiko perheen ja vaihtarin maailmankuvat yksiin, onko samoja harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita. AFS:llä on myös perheitä, jotka ovat olleet mukana vuosikausia, jolloin uudella vaihtarilla on paljon helpompaa sopeutua, kun perhe itse on tilanteessa ollut ennenkin. Kannattaakin oikeasti tehdä kirjeistä ja kuvakollaaseista persoonallisia - omillani sain maailman parhaan perheen, johon olen yhteydessä luultavasti aina.

Orientaatioita on joka lähtöön, niin kotimaassa kuin kohdemaassakin. Meillä oli jatkuvasti kokoontumisia ja juhlia, jotka järjestö järjesti. AFS ei ole kaupallinen järjestö, joten perheet eivät saa rahaa vaihtarista. Silti näissä juhlissa oli lähes tulkoon aina kaikkien vaihtareiden vanhemmat mukana ja nyyttäreihin osallistuttiin ilman muuta.

Jokainen vaihtari saa oman vastuuhenkilön AFS:n kautta, joka pitää vuoden aikana yhteyttä (toiset enemmän, toiset vähemmän) ja jolle voi valittaa, jos joku esim. oman perheen kanssa menee huonosti. Itselläni oli oman alueen pääjehutkin todella mukavia, joille olisin voinut uskoutua mistä tahansa, jos olisi täytynyt. Kaikista AFS-vapaaehtoisista tuli todellakin sellainen olo, että he välittävät vaihtarista ja siitä, mitä heille kuuluu. Vaikka vapaaehtoisia tietysti aina tarvitaan enemmän ja enemmän, minulla oli aina turvallinen olo ja ihmisiä järjestön puolesta oli lähettyvillä aina.

Vaikka itselläni kävikin loistava tuuri ja sain mitä mahtavimman, huolehtivan perheen, kaikilla ei tietysti käy yhtä hyvin. Naapurissani asui eräskin poika, joka vaihtoi perhettä vuoden aikana kuusi kertaa. Lopulta hän majoittautui järjestön koordinaattorille, sillä kotiin hän ei halunnut lähteä. Meidän kokemukset vuodesta varmasti olivat erilaiset, mutta kumpikin oli aivan yhtä surullinen kun kotiin oli lähdettävä.

Risuja en nyt millään keksi. Toki vaihtoon lähteminen on huippukallista, mutta se ei ole vain AFS:n ongelma. Matkat Helsinkiin on hoidettava itse. Menomatkalla oli yksi lenotkoneen vaihto, jonka hoidimme ryhmänä yhdessä, mutta silloin ei ketään ns. vastuuhenkilöä ollut neuvomassa. Ympärillä oli silti parisenkymmentä muutakin suomalaista vaihtaria, lähdössä samaan maahan, joten en kokenut mitään paniikkia, vaikka olin ensimmäistä kertaa lähdöss ulkomaille ja vieläpä lentokoneella.

En pysty kuin suosittelemaan AFS:ää kaikille. Todella monet vaihtarit ovat oman vuotensa jälkeen siirtyneet vapaahetoisiksi omalle alueelleen, joka ehkä kertoo siitä, kuinka paljon järjestöstä pidetään vaihtareiden keskuudessa. Itse odottelen valmistumista ja vakaata työpaikkaa, jolloin voin ottaa puolestani Suomeen AFS-vaihto-oppilaan. :)

Meidän perhe on ollut isäntäperheenä AFS kautta ja kaikki on mennyt lähes täydellisesti! Järjestössä ei mitään valittamista :) Lähden 2013 Jenkkeihin AFS kautta ja kaikki on tähän asti menny tosi hyvin, eli voisin suositella todella lämpimästi!

Itsekin mietin pitkään, mikä järjestö olisi hyvä. Selailtuani paljon erilaisia sivustoja päädyin AFS:ään. AFS vaikuttaa paitsi turvalliselta, myös edulliselta verrattuna moniin muihin. Itse olen lähdössä vaihtoon varmaankin ensi vuonna :)