Kulmakunnan kauhu

Oikastaan taisit itse vastata ongelman aiheuttajaan ja taist jopa antaa siihen ratkaisunkin....
"Siitä tämä voi osittain johtuakin, että koira saa liian vähän ulkoilutusta"
"käytös on talvisin kamalampaa,kun taas kesällä se on aika vähäistä"
Talvella liikutaan siis vähemmän joten ongelmia enemmän,se on sitä pakkautunutta energiaa joka purkautuu.

Älä keskity negatiivisuuteen koirasi kanssa. Se räyhäys tietysti hävettää, kun ajattelee että muut paheksuvat. Jätä pois sellaiset ajatukset. Terrieri sentään pysyy hanskassa ja maailmaan ääntä mahtuu. Mutta ei se nyt sentään rikos ole, pois itkut! Ulkoiluta vaan sitä kulmakunnan kauhuasi enempi, pois omilta nurkilta jotta lenkit olisivat kiinnostavampia. Keskity positiivisuuteen ja leikitä reissun aikana. Jos räyhäystä välillä on, unohda se heti tilanteen mentyä. Älä liikaa ennakoi kohtaamisia, ettet jännity ja ahdistu, siihen koirasi reagoi.

Sanoisin tuosta räyhäyksestä, että moni koira sen tyylin ottaa, omista syistään, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Vaan omistaja sitä häpeää julmetusti, ahdistuu ja turhautuu koiransa käytökseen ja noidankehä on valmis. Nyt rentoutta peliin, huumoria ja positiivista energiaa, ei itkua eikä raivoa.

Jos koiran välttämättömiä tarpeita ei täytetä päivittäin, niin se alkaa pian oireilemaan jommalla kummalla päällään.

Riittävä liikunta ja jokin koiralle (koiran takia) mieleinen tekeminen on aika välttämätöntä, jos haluaa tasapainoisen koiran. Tähän ei ole oikotietä.

Jos itku pääsee niin se kertoo jo siitä että stressinsietoraja on ylittynyt roimasti, mutta itkuhan poistaa sitä ahdistusta aivan kuten koira haukkumalla ja vinkumalla tekee joten antaa tulla vaan. Koiraa ei kyllä kannata huomioida silloin itliessä mitenkään vaikka ne usein tuleekin "lohduttamaan", näin haluamme siis nähdä asian.

Koirasi siis tuntee hyvinkin pitkälti kuten sinä, mutta kummasta on tullut toisen kaltainen niin sen tietää omistaja itse. Muutos pitää kuitenkin lähteä omistajasta koska koirahan ei tietenkään pysty järkeilemään asioita. Miettikääpä miten ahdistavaa on elämä heikolla itsetunnolla varustetulle koiralle joka joutuu itsensä lisäksi suojelemaan toista heikkoa kanssakulkijaa maailman vaaroilta.

no kai se nyt on tollanen ku et vie ulos tarpeeks. mun paimenkoira oli kuulemma kans täys piru ku oli entisillä omistajilla, ja oli alussa mullaki. vein metsää vapaaks, vein koirapuistoo, hihna lyhkäselle, jos et ekalla kerralla jaksa tapella koiran kaa pistä hihna vyötärös ympärille ja anna koiran vetää, kyllä se siihen väsyy ku vetäny jonku aikaa ota hihna kätee lyhkäselle, siinä on ja pysyy kuule, ei vedä mihkää ja sit annat namin ja kehut. ihan kokemuksesta puhun. näin toimin itse koirani kanssa ja nykyää koirani ei vedä, ei räyhää muille ei mitää!

Vaikka et tykkää viedä koiraa lenkeille, ota kerrankin itseäsi niskasta kiinni ja lähde vaikka kunnon metsäretkelle! Tee kunnon lenkkejä ja tarjoa koiralle paljon liikuntaa ja sisällä älypelejä tai vaikka temppujen opettelua. Kun saa vähän aktivointia, koira on tyytyväisempi ja ongelmat saattavat helpottaa. :)
Voit myös ottaa nameja mukaan lenkille ja aina kun näköpiiriin/vastaan tulee asia, jolle tiedät koiran rähjäävän, ota sen huomio itseesi nameilla. Juttele ja kannusta sitä iloisesti, muista myös kehua. Kun ärsyke on ohitettu nätisti, palkitse ja kehu vuolaasti. J
os koiran huomio ei pysy sinussa, kokeile namien pudottamista maahan. Kun koira huomaa ärsykkeen, rupea pudottelemaan nameja maahan (ei liikaa!) niin että koira on keskittynyt namien syömiseen eikä edes huomaa ärsykettä. Siirry pikkuhiljaa lähemmäs ja lähemmäs ärsykettä, kunnes jollain lenkillä ärsyke kulkee ohitsenne eikä koira räyhää!

Vetämiseen, poukkoilemiseen ja nenä maassa kulkemiseen saattaa auttaa kuonopanta tai vetämiseen ihan vaan valjaatkin. Voit myös pysähtyä koiran vetäessä ja jatkaa matkaa vasta kun koira on rauhassa hihna löysänä ja vaikka katsoo sinua.
Lenkeillä on hyvä vaihdella suuntaa ja tehdä paljon käännöksiä, sekä hidastaa ja nopeuttaa kävelyvauhtia, jotta koira oppii tarkkailemaan sinua ja keskittyy enemmän sinuun.

Tuhannet kiitokset asiallisista kommenteista ja avuista!! :)

Tänään annoin vähän kuin testimielessä koiralle paljon virikkeitä; reipasta lenkkiä, nuuskuttelua, leluja ja naminpiilotuksia. Välillä koira katsoi mua vähän epäuskoisella ilmeellä "taasko muka mennään ulos?"
Koira nautti silminnähden ja lenkit sujuivat PALJON rauhallisemmin. Ei ollut vetämistä, sinkoilua ja niin kovaa nuuhkimisvimmaa. Olin itsekin iloisella mielellä, kun koira käveli hienosti hihna löysällä vierelläni. Edelleen kyllä räyhää vieraille koirille vanhasta tottumuksesta, mutta senkin saan nameilla hallintaan, jos toinen koira on tarpeeksi kaukana.
Siitä tulikin kysymys mieleen, että jos koira on jo aloittanut räyhäämisen, saako sille vielä antaa namia kun se on lopettanut räyhyn ja esim. istuu pyynnöstä? Ettei koira luulisi että palkitsen hienosta räyhäämisestä.

Itsestä tuntuu ainakin, että jos tällä meiningillä jatkan (ja aionkin) niin paranee kyllä meidän suhde ja molemminpuolinen luottamus. Sen myötä sitten voisi tuo remmirähjääminen korjaantua?

Hyviä neuvoja jo tullut, mutta kun sanoit koiraasi kylmänaraksi, niin osta sille joku mantteli ja tossut talveksi. Onhan niille vaatteita jos jonkunlaisia jo nykyisin, ja monilla koirilla ne on ihan tarpeeseen talvisin.

Kylmänaran koiran kanssa on monesti talvella vähän vaikeita nuo ulkoilut, mutta vaatteet auttaa jonkin verran. Kuitenkin vaatetuksesta huolimatta pitää olla tarkkana, ettei koira palellu. Itse lyhennän lenkkejä reilusti kovilla pakkasilla, mutta pyrin tekemään lenkit kaupungin keskustassa ihmisvilinässä, ja energiaa puretaan myös sitten kotona opettelemalla temppuja tai muulla touhuamisella.

Ja ihan turhaa hävetä, jos koira riekkuu ja räksyttää. Se on erittäin yleistä, ja harvinaisempaa on, että vastaan tulee hyvin käyttäytyvä koira. Omalla jännittämisellä ja ahdistumisella pahennat vaan tilannetta, sillä koira aistii tunteesi ja se pahentaa vaan sen käytöstä. Ei kai noihin riekkumisiin tarvi asennoitua sen kummemmin kuin tyyliin että "jahah... Vai että tämmöstä tällä kertaa" ja sitten jos ohitukset sattuukin menemään hyvin, niin ollaan iloisia ja ylpeitä koirasta, niin senkin se aistii, ja myös kehut päälle tietysti.

Ja olipa ulkoilu ja lenkillä käynti syystä tai toisesta ikävää, niin silti jos koiran on ottanut, sen kanssa pitää vaan sinnikkäästi lenkillä käydä. Kyllähän se saattaa tympiä lähteä kovaan pakkaseen tai lumituiskuun tarpomaan, mutta se on vaan tehtävä kun koiran on kerta ottanut. Myös koiran huono käytös saattaa olla noloa, mutta siitä huolimatta sinne lenkille ja ihmisten ja koirien joukkoon vaan pitää lähteä. Sillä se koirakin oppii viimein olemaan kunnolla, kun näkee ja kokee mahdollisimman paljon, sillä jännityksestä, liiasta energiasta ja pelostahan tuo käytös johtuu.

Koitappa sellaista, että lenkität enemmän. Myös aktivointileikkejä kannattaa koittaa ja uusien temppujen harjoittelua, ne väsyttävät nopeasti.

Aktivointileikkejä on mm. etsiminen kuten verijälki. Mutta kannattaa aluksi sellaista koittaa, että laittaa pyyhkeen sisään makkaroita ja taitelee moneen kertaan. Sitten antaa koiralle luvan alkaa pöyhiä sitä.

Myös kannattaa koitta sellaista, että makkaralla vedät hajujälkeä asuntoon ja koira etsii nappulat, tuolien päältä hyllyiltä maton alta ja niin edelleen.

Kaikkea missä koira käyttää nenää ja aivoja, väsyttävät nopeasti. Temput ja etsimiset.

Pelkällä liikunnalla väsyttämisessä voi olla se ongelma, että koiran kunto kohenee ja tarvitsee aina vain enemmän lenkkejä että väsyy yhtä paljon. Tietysti lenkkeily on hyvästä mutta pelkästään se väsyttämiseen ei ole kannattavinta :D



Johtajuuteen kannattaa koittaa mm sellaista, että jos koira on tottunut että sitä väistetään, mutta se menee kyllä niin että koira väistää. Jos koira nukkuu ei sen yli tule kävellä, mutta muuten koira väistää aina.


Johtajuus ei ole pelkkää jämäkkyyttä eikä varsinkaan huutamista, siinä vain antaa kuvan että on arvaamaton. Jos vaikkapa koira juoksisi karkuun, mutta sitten kun tulee takaisin tulee aina kehua. Tai jos tulet kotiin ja kämppä on tuhottu ja omistaja huutaa, sekin antaa vain arvaamattoman kuvan että mitä sieltä ovesta tulee.

Pelkääkö tuo koira ulkona asioita? Johtajuuteen kuuluu myös sitä, ettei turhaan altisteta pelottaville asioille totuttamatta ja omistaja suojelee koiraansa.

Tämä on käytännössä vähän vaikeaa, mutta ohitustilanteissa ei saisi kiristää hihnaa sillä se vain viestittää että nyt on jotain tulossa. Koita saada koiran huomio ennen kuin koira huomaa ärsykkeen, palkitse ja kehu koiraa kun se seuraa ja luo sinuun kontaktia.

Toivottavasti tästä oli apua :)

Vanhemmillani oli aikanaan aivan älytön remmirähjä cockeri. Oli menossa kaikkien koirien päälle tappaakseen. Ulkoileminen oli aivan painajaista.
Koira sairastui yksi syksy johonkin ruoansulatussairauteen ja lihoi jonkin verran. Rähjääminen jatkui silloinkin. Emme oikein osanneet tehdä rähjäämiselle mitään.
Laihdutuskuuri alkoi talvella ja ulkoilutimme sitä todella paljon. Lähellä oli jääalue, jonne veimme sen 2-3 kertaa päivässä juoksemaan umpihankeen. Koira juoksutettiin todellakin läkähdyksiin. Kevään tultua harjoittelimme pyörän kanssa, jotta sai kovaa liikuntaa.
Ja kappas, rähjääminen rauhoittui kuin itsestään. Tajuamattamme varmaan tapahtui myös käytöskoulua, kun koiran piti keskittyä juoksemiseen ja jäällä patukan noutamiseen. Pyöräilyn opetimme nameilla, ruokahullu koira kun oli.
Ihan kaikkien kanssa rähjääminen ei loppunut, mutta rauhoittui kummasti.
Tsemppiä kamalasti teille, muistan vielä näin 25 vuoden jälkeenkin, miten vastenmielistä oli ulos lähteä.

Räyhän omistaja myös huomioikoon seuraavat seikat: koira palelee tai on nälkäinen -> se on jännittyneempi ja reagoivampi. Remmirähjäys tuntuu eskaloituvan aina talvella, noilla voi olla vaikutusta. Ilman muuta on merkitystä sillä, että talvikelit eivät aina salli riittävää ulkoilua.
Tapa on hankala kitkeä koirasta, joka sen pään ottaa. Sen tietää vasta sitten kun on jo usean koiran onnistuneesti kouluttanut ja sitten tuleekin taloon machoileva rähisijä. Luulit tietäväsi kaiken talutuskoulutuksesta, ja vaan yksikään konsti ei toimi tämän uuden kohdalla.
Meilläkin ollaan edelleenkin vaiheessa. Ohitukset sujuvat välttävästi, kun taluttaja on tooosi tarkkana ohjeistuksen kanssa. Toistaiseksi tyydyn tähän ja odotan, että ikä rauhoittaa pullistelijapoikaamme. Jospa sitten muutaman vuoden kuluttua olis jo vähän rennompaa.

Ennen kuin alat soveltaa koiraan minkään valtakunnan knoppeja, niin aloita ihan ensimmäiseksi siitä itsesi rauhoittamisesta lenkillä. Nakkaa pa*kat vastaantulijoille ja ohikulkijoille ja ikkunasta mulkoilijoille, ei se sinun karvapesäkkeesi ole ensimmäinen koira joka ulkona mesoaa eikä takuuvarmasti viimeinen. Koiran hankkiessa tulee ne hullun paperit vähän niin kuin kaupanpäälle :)

Pistä vaikka napit korviin ja kuuntele lempimusiikkiasi ja rentoudu tai ota juttelukaveri lenkkiseuraksi, äläkä niin välitä siitä mitä koira puuhaa. Ellei se nyt satu yrittämään syödä naapurin fifiä. Kun itse saat stressitasoasi laskettua, koirakin varmaan hokaa että nämä lenkit on ihan rauhallista ajanvietettä. Itse ainakin huomasin että koirani peilasi omia tunnelmiani ulkoillessa, ja kun sain itseni rauhoittumaan rauhoittui koirakin (ja ne korvatkin löytyivät taas). Sitten kun itse pääsee siihen tilaan päänsä sisällä että on aivan sama mitä muut ajattelevat, on hyvä sauma alkaa muokata koiran käytöstä valitsemallaan tavalla.

Mielestäni koiran kasvatus on yhtä helppoa/vaikeaa kuin lapsenkin! Aikuinen on AIKUINEN, siis kasvattaja ja auktoriteetti. Rajoja ja rakkautta, ulkoilua ja terveellistä ruokaa. Ja siisteyskasvatus = jätöksiä EI jätetä pihoille eikä kävelyteiden varrelle, vaan jätös noukkaistaan muovipussiin ja roskikseen. Ellei toimi, niin suosittelen koirille vaippoja ulkoilun ajaksi!!!

Kaikenlaiseen koiran häiritsevään käytökseen toimii parhaiten kunnon selkäsauna, luuletteko että eläimet luonnossakin ratkaisevet ongelmat jollain tempuilla ja palkitsemmalla hyvää käytöstä namuilla?

Kun rakki aloittaa pelleilynsä niin nostat niskasta ilmaan ja läiskit muutaman kerran kuonoon, niin eiköhän opi että miten ei pidä käyttäytyä ja toisto tarpeen mukaan.

Mulla valkkari koira joka kans räyhää etenkin muille koirille. Onko oikein jos pysähdyn,otan kunnolla pannasta kii ja sanon EI? Odotan et koira menee ohi sit jatketaan matkaa. Kauheen ressaavaa ja nykyään harvemmin käyn edes lenkillä tuon kanssa kun ressaa aivan pirusti noi ohitus tilanteet.

Jo itse,sinusta ei ole koirasi pitäjäksi. Ongelmasi ovat liian suuret tietotaitoosi nähden. Järkevintä olisi luopua koirastasi ja tulevaisuudessa etsiä pienikokoinen ja helppoluonteinen rotu,siis jos vielä aiot hankkia koiran. On aivan turhaa näin netissä neuvoa,koska kukaan ei ole nähnyt sinua eikä koiraasi livenä.

miksi koira haukkuu traktoria ja mun isää ..heti kun isä tulee ulos tai traktorin ovi aukee alkaa..

- Lenkitykseen tottuu ihminenkin kun menee vaan ja lakkaa inisemästä säästä. Vain kovimmilla pakkasilla tarttee lyhentää.
- hanki koiralle takki, niitä löytyy ihan halvallakin
- aktivoi enemmän, lähde metsään tee verijälki järljestystä, tai kaverin etsintää vaikka. Aloita lyhyemmällä matkalla ja pidennä.
- leiki ja käy vaikka koirakoulussakin, saat kuin itsestään sen johtajuusongelmankin kuriin. Koira kaipaa lauman johtajaa, joka on varma, looginen ja tietää mitä tekee: ei tarvitse kuritusta eikä hermojen menetystä.
- jos vetää, pysähdy, älä nyi, älä mene perässä vaan pysähdy. Anna koiran ottaa katsekontakti ja kehu ja palkitse.
- muista: kehu aina hyvää suoritusta, jätä huono huomiotta.
- Kun menette ohi, puhu koiralle, pysähdy vaikka. Ota se lähelle, ja kiinnitä sen huomio itseesi puhumalla, ja tarjoa nami. Pidä huomio vakaasti itselläsi. Älä panikoi, vaan ole varma.
- jos palkkio toimii, niin hyvä. Useat koirat eivät ihan heti ala tottelemaankaan ennen palkkiota. Saattaa mennä pari vuottakin.
- Ota enemmän selvää rotusi ominaisuuksista, niistä voi löytyä vinkkejä mikä koiralta käy luonnostaan ja mikä sen tarkoitus on.
- Voisit hankkia erikseen vetovaljaat, ja käydä juoksemassa niiden kanssa. Koira oppii nopeasti että vain silloin vedetään ja vain silloin mennään kovaa. Sitten lorvaillaan kun on panta.
- Jos koiraa lenkittää ja liikuttaa sekä aktivoi liian vähän, se on täynnä energiaa ja purkaa sen: liikuta enemmän, säästät itseäsi pidemmän päälle.
- Pidä koira hihnassa jämäkämmin, mikään ei ole niin karsean näköistä kun hallitsematon omistaja hallitsemattoman koiran kanssa.
- käy enemmän metsässä jos voit, siellä on niin paljon hajuja, että koira pysähtelee ja haistelee enemmän, mutta saa "pään täyteen": se väsyy paljon lyhyemmällä. Lisäksi metsässä voisit käyttää fleksiä. Kaupunkiin en tuolla menolla todellakaan sitä suosittele.
- kesällä voi myös käyttää uimassa ja itsekin saa tosiaan keväästä syksyyn kivasti kuntoaan kohotettua kun juoksee koiran kanssa... Koiralle voi talvella pitää vetovaljaat ja käydä vaikka hiihtämässä!
- Hanki vinkkejä koiran kouluttajilta, kaikkea on aktivointileluista luihin. Kyllä koiralle tekemistä löytyy!

Kyllä se siitä, käytä kaikkea mitä keksit. Yleensä se on koiran omistaja jonka täytyykin se suurin kasvaminen tehdä, usko pois, se on normaalia!
Nää tämä mahdollisuutena, sillä se on sitä :)
Tsemppiä!

"nuuskii minkä kerkeää"
=D

Koirapsykologi tai koirakouluttaja (asiallinen) varmasti auttaisi teitä. Ja koiralle voi pukea vaatetta (myös tassut) ulos mentäessä jos on liian kylmää, kuten omistajallekin.

Energisyyttään se todennäköisesti purkaa. Kun sitä on liikkaa, purkautuu se hallitsemattomasti, kuten nyt.

Nyt olisi hyvät hanget missä koiraa pitäisi näin aluksi juoksuttaa kevään ajan. Kevät näyttäisi silloin koiran kuin omistajankin silmissä hieman erillaiselta

Siis meettekö te ihmiset näin talvisin koiran kanssa mettään? Siellähän on niin pirusti lunta että miten siellä oikein kävelee. Menisin itekin mutta kun on tuota lunta niin paljon. Täällä on yks tosi hyvä mettäpaikka olla koirankin irti mutta siinä menee talvisin moottorikelkkareitti, joten sinne ei voi mennä ainakaan.

No voi että, oon minäki tyhmä ollu kun oon koko talven ollu menemättä mettään kun ajatellu että lunta niin pirusti kuitenkin ettei siellä voi kävellä. Tänää tehdään hommaan muutos ja onhan se jo kevätkin tulossa ja lumet alkanu sulamaan :) Ja koira nauttii kun saa vapaasti juoksennella.

Tästähän näyttää tulleen ihan tulikuuma aihe. Kiitos tosi paljon neuvoista!

Nyt kun säät näyttää paremmilta, koirakin tykkää enemmän liikku ulkona. Ja parannusta on tosiaan tapahtunut. Ihmisten ohitukset sujuvat ihan vettä vaan ja korvatkin on enemmän auki lenkeillä.
Aamuisin ja iltapäivisin käyn koiran kanssa oikein rauhallisen nuuskuttelulenkin, niin sitten ne hajutkin on tulleet tutuksi ja illemmalla voidaan mennä reippaammin.
Suhde koiraani on myös kasvanut huimasti ja olisin innostunut myös harrastamaan koiran kanssa jotakin, mutta tämän räyhyluonteen takia pitää varmaan sammuttaa nämä innostukset? Toisten koirien näkeminen saa tämän hurtan nimittäin ihan tolaltaan... : /