Oon nyt 13 vuotias poika jonka vanhempien välillä ei tunnu olevan yhtään rakkautta :(((((
Tänäänkin he sanoivat minulle että asuvat hetken aikaa eri taloissa (about kk) He kuulema halusivat pitää "breikin" ja rakastavat minua koko ajan yhtä paljon jne. jne. sanoivat ja väittivät että rakastaa toisiaan tosi paljon mutta en usko tuota
/
/
/
Voisiko joku auttaa Kiitos jo avusta ja sori kirjotusvirheet
Tänäänkin he sanoivat minulle että asuvat hetken aikaa eri taloissa (about kk) He kuulema halusivat pitää "breikin" ja rakastavat minua koko ajan yhtä paljon jne. jne. sanoivat ja väittivät että rakastaa toisiaan tosi paljon mutta en usko tuota
/
/
/
Voisiko joku auttaa Kiitos jo avusta ja sori kirjotusvirheet
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moikka! Olen pian 18v tyttö, ja tilanteeni on vähän samanlainen. Vanhempani ovat ehkä noin vuoden jahkailleet, että haluavatko erota vaiko eivät. Tänään he päättivät erota. Ja heti perään ilmoittivat meille (siskoni on 15), etteivät eroakaan. En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella. Meillä kotona on koko ajan kireä tunnelma, ei mitään kunnon riitoja, eikä "breikkiä", niin kuin vanhemmillasi. Mutta koko ajan erilaista piilovittuilua, pienistä asioista suuttumista yms.
Olen itse koittanut tämän vuoden asennoitua asiaan niin, että elän omaa elämääni, ja annan vanhempieni elää omaansa. Toki ero vaikuttaisi elämääni (tosin ei niin paljon kuin siskoni, tai esim. sinun, koska olette nuorempia. Itse muutan kuitenkin kahden vuoden sisällä pois kotoa yms..). Suosittelen kuitenkin sinulle, että tämän epävarmuuden ajan keskityt omiin asioihisi. Sinulla on varmasti muutakin ajateltavaa, kuin vanhempiesi asiat. Puhu jollekin perheesi tilanteesta, esim. hyvälle ystävälle, mutta älä ajattele tilannetta koko ajan. Sellaisen asian pohtiminen, johon et itse voi oikeastaan vaikuttaa, ei auta sinua mitenkään. Toki asiaa täytyy joskus ajatella, mutta älä käytä kaikkea energiaasi siihen.
Jos vanhempasi päättävät erota, se on ikävää, mutta usko, että he rakastavat sinua todella paljon, ja jatka omaa elämääsi, niin hankalaa kuin se varmasti siinä tilanteessa onkin, kun kaikki muuttuu. Keskitä energiaasi voimaa antaviin asioihin ,kuten kavereihin, harrastuksiisi yms, ja yritä sulkea korvasi suurimmalta riitelyltä. Olet sen ikäinen, että vaarana voi olla ,että sorrut ryyppäämään/polttamaan/sekoilemaan. Älä ryhdy siihen, se ei todellakaan auta mitään.
Toivottavasti oli edes jotain apua, vaikka lähinnä purinkin omaa tilannettani.....:)
Ei kirjoitusvirheet haittaa mitään, sillä itsekkin niitä teen. Toivon ja rukoilen, että vanhempiesi ongelmat helpottuisi ja he voisvat jatkaa elämää yhdessä. He ovat kertoneet sinulle, että olet heille rakas vaikka eroaisivatkin. Eihän se vaikuta siihen että olet heille rakas lapsi. Tuntuu hyvältäm, että he ovat voineet kertoa sinulle myös ratkaisun että katselevat asioita muutaman viikon erillään.
Ei kivaa ole että vanhemmat eroavat, mutta niin vain ihmisten elämässä tapahtuu. Jos he eivät pääse sopuun niin voi olla parempi, että asut heidän kanssaan kahdessa kodissa kuin joutuisit kuulemaan jatkuvaa kinastelua tai kokemaan jännitystä ilmassa.
Ja eihän ero koskaan lasten syy ole. Varmaan sinua rassaa nyt tämä epävarmuus. Joskus on vain elämässä tällaisia ristiriitatilanteita. Keskity nyt vain elämää omaa elämääsi. Jos he eroavat, ei maailma sihen sitenkään kaadu ja sinulla on vielä omat rakkaat vanhempasi.