Kun on kalis niin on frysis. Dorkaa palella vetoisassa kerrostaloasunnossa.
Eikö kiinteistöhuollon piiriin sisälly myös asumisviihtyvyys ja lämmityskustannusten tarkkailu. Niin ymmärsin kun katsoin: Ikkunoiden tiivistysohjeita. Yksittäisen asukkaan tiivistystyöt ei vähennä koko kiinteistön lämmityskustannuksia. Tiivistämällä kaikki ikkunat asuntojen lämpötilat nousee ja asumisviihtyvyys paranee. Niin ja lämmityskustannukset pienenee.
Eikö kiinteistöhuollon piiriin sisälly myös asumisviihtyvyys ja lämmityskustannusten tarkkailu. Niin ymmärsin kun katsoin: Ikkunoiden tiivistysohjeita. Yksittäisen asukkaan tiivistystyöt ei vähennä koko kiinteistön lämmityskustannuksia. Tiivistämällä kaikki ikkunat asuntojen lämpötilat nousee ja asumisviihtyvyys paranee. Niin ja lämmityskustannukset pienenee.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ikkunoiden tiivistäminen kuuluu asukkaalle!!!
Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan sisäikkunan tiivistäminen kuuluu selkeästi osakkaan / asukkaan velvollisuuksiin. Eli tiivistämään, hopi, hopi .
AOYL 1599/2009 , 4 luku. Kunnossapito .
JOs on vähänkin aloitteellisuutta, niin ei tarvitse palella.
Dorka ohje. Alan ammattitaidottomalle ihmiselle kuuluu vastuu kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta tai säästöstä. Dorkaa että lämmönkulutuksen vastuu kuuluu asukkaalle. Mutta sadeveden sekä lumen pääsy ikkunoiden väliin kuuluu taloyhtiölle (ulkoikkunan tiivistys). Kun sadeveden vaurioittamat ja vetoiset ikkunat uusitaan niin laskun maksaa aina asukas.
Kiinteistöhuollosta sekä lämmitysenergiakuluista tietävä osakas on tietämättömien ja saitojen osakkaiden armoilla.
Hallitukseen valituilla pitäisi olla edes alkeelliset tiedot kiinteän omaisuuden huollosta.
Ei taloyhtiöillä ole varaa palkata ammattihallitusta.
Mitenkä voin poistaa vedontunteen ja saada asuntooni lisää lämpöä?
Isännöitsijä vain mumisee ja huoltomies vain urpoilee.
Katso netistä ohjeita. Hyviä vinkkejä löytyy mm lisää lämpöä, Veto mitä veto on jne
Onko palstan lukijoilla muista neuvoista kokemuksia?
Ei ollut tietoa, mutta nyt on. Kiitos tietoa haluava.
Eipä siinä paljoa tiivistämiset auta, kun on hervottomat holet karmeissa koneellisen ilmastoinnin takia.
Ja kun on hervottomat holet karmeissa, niin lämpö karkaa harakoille, kun ei ole lämmöntalteenottoa.Eli kone imee lämmön pihalle ja ottaa ulkoo kylmää tilalle.
Oli kyllä pakkasilla komee lämmin-ilmapatsas meitin katolla..itku melkeen pääsi.
Ja energiaa sitten säästetään pitämällä patterit kylminä.
Nyt on oikeen sikamaista, kun pattereis ei o lämpöö ja tota kosteeta ilmaa imetään kämppä täys.
Varmaan kaikki asukkaat saa keuhkokuumeen :/
Myös meidän edellisessä taloyhtiössä ilmastointikoneessa vaan kierrettiin nappeja kaakkoon, vaikka oli kylmää ja vetoista kuin....
Minä aikani asiasta valitettuani tukin ilmanimuventtiilit ja puhallusventtiilit ja hoidin tuuletuksen ihan ikkunoitse. Ei minua siinä tilanteessa kiinnostanut enää vähääkään koko talon "sisäilman laatu". Meidän kämppä ei ollut asumiskelpoinen ja korjasin asian parhaaksi katsomallani tavalla. Tein myös sellaisen hassun jutun, että kiersin lämpöpattereihin lisää kierroksia, talossa kun on sähkölämmitys yhtiön yhteisen mittarin kautta.
Isännöitsijä, taloyhtiö tai huoltoyhtiö ei halunnut tai osannut ongelmaa ratkaista. Minulla ei ollut enää muuta mahdollisuutta.
Kerrostalojen isännöitsijöiltä ja huoltoyhtiöiltä puuttuu kokonaan tietämys ja ymmärrys mitä on: asukas, asumisviihtyvyys ja lämmitysenergiasäästö.
Taitamattomuus ja tietämättömyys lisää vedontunnetta, heikentää asumismukavuutta, nostaa asumiskustannuksia sekä energiakulutusta.
Miksi kylmästä ja vedosta valittaja on isännöitsijän mielestä turhasta valittava rutisija.
Asukas kai parhaiten tietää mitä puutteita hänen asumismukavuudessa on.
Näinhän se on...
Miksi nykyinen kiinteistökanta on jätetty energiasäästömääräysten ulkopuolelle?
Energiatodistus ei sisällä energiansäästömääräyksiä tai käytännön ohjeita.
Turha tieto kun toimenpidemääräykset puuttuvat.
Kansalaiset hytisevät kylmissä ja vetoisissa asunnoissa.
Tiedot ja taidot puuttuvat niin asukkailta kuin kiinteistöhuollon päättäjiltä.
Huoltoyhtiöt koittavat parantaa tilannetta, lisäämällä asuntojen lämpöjä ja kiinteistön lämmityskustannuksia.
Vain uudistalojen energiasäästömääräyksillä ei paranneta kansallisia energiasäästötavoitteita ja hillidioksiidipäästöjä.
Onko asiassa perää? Jos ikkunoissa on korvausilmaventtiili niin huoneen lämpötilan pitäisi olla 23-24 astetta.
Meillä on sellaiset ikkunat ja huoneen lämpötila on 19 astetta.
POMPPOPALLO AAAAAAAAAAA KIVITALOT
KODINKONEET
KOSTEUSVAURIOT
KOTI
KYLPYHU
Kenelle kerrostalojen asunnot on tarkoitettu?
Nykyisten huoltokäytäntöjen mukaan, vähäisiä mutta kalliita huoltotöitä suoritetaan vain korjauskelvottomille rakennusten osille.
Kiinteistön elinkaareen vaikuttavat huoltotyöt on tietämätön "osaamisalue".
Utopistisia asioita ovat huoneistojen oikeat lämpötilat, häiriöttä toimiva ilmanvaihto sekä asumisviihtyvyys.
Taidottomuuden sekä koulutuspuutteen sijaiskärsijänä ja maksajana on voimaton kerrostaloasukas.
Lämpöä voi nostaa puhaltimilla. Pattereihin kohdistetaan ilmavirta pöytätuulettimilla. 1-nopeus on hiljainen ja puhallinta voi pitää yölläkin päällä.
Kyseenalaista neroutta. Sähkön kulutuksen joutuu maksamaan asukas.
Asuntoon riittävä lämmöntuotto kuuluu taloyhtiölle.
Vedottomassa asunnossa viihtyvyyden raja on 21 astetta.
Vetoisassa tai ikkunassa korvausilmaventtiili niin viihtyvyyden raja on 23-24 astetta.
Jokainen lisälämpöaste lisää myös lämmitykustannuksia a 5%.
Vedontunteen vähentäminen lienee ensisijainen toimenpide.
No kärvistele sitten kylmässä. Minä en. Siinä ero.
Olen myös kärsinyt liian kuumasta kerrostaloasunnosta. Kunnon pakkasillakin 24 astetta. Patterit ruuvattuna kiinni. Lämpö tuli katto- ja lattialämmityksenä kun ylä- ja alakerrassa 26 astetta. Sekä lisäksi kiehuvan kuumista patteriputkista, joita nousi joka huoneen läpi. Onnistuin saamaan lämpökeskuksen avaimen. Laskin avoimet tuuletusikkunat -15'C kelillä ja kun niitä oli puolet ikkunoista, pienensin käyrän jyrkkyyttä 5 asteella. Toistin tuota kunnes ikkunoita ei ollut enää kovinkaan monta avoimena kovimmilla pakkasilla.
Paljonko luulisit pöytätuulettimen kuluttavan sähköä?
Vihje. 1-nopeudella ottoteho 5 W.
Vuodessa menee 44 kWh tuolla 1-nopeudella. Lisätehoa ehkei tarvita kuin lämmityskaudella. Eli noin 22 kWh on tarkka arvio.
lisää nerouksia: palava kynttilä, entä tulitikun lämpö ja naruhyppely.
Voi pyhä järjen köyhyys.
Jos kylmyys tai veto vaivaa niin perusheikkouksiin ne toimenpiteet kohdistetaan.
Folioimalla seinät ja katot saa helposti ja halvalla lämpötilaa nostettua sen 2-4 astetta.
Määräysten mukaan huoneenlämpötilan tavoite/mitoituslämpötila on huoneen keskeltä 1,1m korkeudelta mitattuna 21 astetta.
Mitään eroa määräyksissä ei ole sen suhteen onko asunnossa kovausilmaventiilit vai ei
19 astetta luokitellan vielä tyydyttäväksi se on raja jos lämpötila on 18 silloin on isännöitsijän/taloyhtiön pakko ryhtyä toimiin asian kuntoon saamiseksi!
Ylpäässä lämpö ei saisi nousta yli 24 asteen se on yläpäässä tyydyttävä arvo
25 astetta pakotaa taas isännöitsijän/yhtiön toimimaan asian kuntooon saamiseksi!
Poikkeus on viralliset vanhustentalot siellä tuo suunnitteluarvo on 23 astetta
Kaikki nämä tiedot löytyy helposri eri lähteistä D määräykset,ympäristöministeriö jne:
Jos taloyhtion asukkaat palelevat 20 asteen kylmyydessä. Kysyn vain onko asukkaat väärässä vai määräykset?
Jos lämpötilamääräykset eivät ota huomioon vedon aiheuttaa viileyden tunnetta (pintaveren kiertoa). Kysyn vain onko yksiselitteiset lämpötilamäärykset oikeassa?
Alle 20-21 asteen lämpötilat ovat alle oleskeluviihtyvyyden arvoja. Taasko määräykset ovat oikeassa ja oleskeluviihtyvyyden arvot väärässä?
Vetoisessa huonetilassa oleseluviihtyvyyden aikaansaamiseksi on läm,pötilojen oltava 23-26 astetta.
Kysyn vain onko oleskeluviihtyvyyden tuntemukset väärässä ja määräykset oikeassa?
Kyseenalaisiin määräyksiin vedoten isännöisijä on aina "oikeassa" ja kylmäntunteessa värjöttelevät ihmiset ovat väärässä.
Kysyn vain eikö terveen järjen käyttö ole sallittua.
Ei 20 astetta ole kylmää, se on lämmintä. Jos siinä palelee niin ei ole ihminen kunnossa.
Johonkinhan raja on vedettävä on monessa eri tutkimuksessa todettu että ihmiselle on sopivin viihtyvyyslämpötila 21 astetta! lämmitysjärjestelmän mitoituksessa ei voida lähtee mutu tuntumaan tai äänestykseen se mikä on toiselle kylä on toiselle ihmiselle lämmin! sama pätee "vetoon" siinä missä yksi on sitä mieltä että vetää toinen asukas on sitä mieltä että kaikki on ok!
Miten tätä vasten sitten kerrostaloyhtiössä määritellään sopiva lämpötila tai ilmastoinnin taso? huutoäänestykselläkö?
Talon lvi tekniikan suunnittelu perustuu lakeihin ja määräyksiin lämmitysjärjestelmän tehot ja mitoitus suunnitellaan sen mukaan että huoneistossa on 21 asreen lämpötila suunnitteluarvo ei ole 19 eikä 23 astetta vaan 21 astetta! miksi?
Kyse on energiasta jokainen ylimääräinen lämpöaste vastaa noin 5% lisäkulua energiassa eli jos koko talossa on lämpötila 23 astetta kuluu energiaa noin 10% turhaan
Asia vaan on niin että yksittäisellä osakkaalla ei ole valtaa määrätä asuntoonsa lisää lämpöä vaikka kuinka kiukuttaisi! asunto osakeyhtiö ei ole demokratia vaan lähes kaikki perustuu lakeihin ja viranomaismääräyksiin.
Ja jos ollaan tarkkoja niin asunto ei edes mene läpi tarkastuksesta jos lämpötilat on 25 luokkaa, valmistumisvaiheessa tai käyttöönoton jälkeen urakoitsija mittaa lämpötilat asunnoista ja mittauspöytäkirjat toimitetaan rakennusvalvontaan hyväksyttäväksi!
Vaan turha näitä on yrittää selittää maallikolle
valittajat voi ostaa sähköpattereita ja lämmittää niillä vaikka 30 asteeseen koko kämpän.
Vai huutoäänestys? Lämpötilat sekä ilmavirtaukset voidaan selvittää mittareilla.
Lämpömittauksen korkeus 1,1 metriä. Pääosiltaan kotioloissa istutaan. Eli riittääkö se että vain pää on lämpöisellä alueella.
Kylmälle altiit kehonosat (jalat) ovat alle 80 centissä.
Ai niin pää on lämpöisessä, siis keskiverroin ihmisen pitäisi voida hyvin.
Oletko varma että ohjeistukset ja asetukset ovat oikeassa?
Ottaako asetukset huomioon sairaat, vammaiset, leikkivät lapset lattialla sekä vanhemmat ihmiset? Suuri osa asukkaista ovat ikäihmisiä joiden pintaverenkierto on heikko.
Kun asumisviihtyvyyden parannustoimia ei haluta eikä osata tehdä, niin kätkeydytään asetusten taakse.
Yksi asetusten taakse kätkeytyvä päättäjä voi taitamattomuuttaan heikentää suurimman ryhmän asumismukavuutta.
Energiasäästötoimenpiteille on olemassa parempia ja tehokkaampia toimia kuin kylmentää asuntoja. Tieto ja taito lienee kateissa.
Et halua ymmärtää sitä asiaa että on mahdotonta ottaa jokaisen ihmisen henkilökohtaiset mieltymykset huomioon. Kerrostalossa voi asua sata ihmistä jokainen tuntee itselle sopivan lämpötilan subjektiivisesti ( Subjektiivisuudella (lat. subiectivus) tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja usein myös puolueellista näkemystä)
Lämmitys järjestelmää ei voida suunnitella eikä mitoittaa 100 eri ihmisen subjektiivisen tuntemuksen mukaan vaan täytyy olla joku yhteisesti sovittu objektiivinen ( Objektiivisuus tarkoittaa henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää) arvoa jonka mukaan mentellään.
Lämpötilan mittausta keskeltä huonetta 1,1m korkeudelta sanotaan oleskeluvyöhykkeeksi.
Patteritermostaatit on rajoitettu niin että ne antavat maksimissaan sen 21 asteen lämpötilan termostaatti sulkeutuu jos huoneen lämpötila on enemmän, termostaatin toiminta on myös mitoitettu niin että että tämä 21 olisi oleskeluvyöhykkeeellä eikä ikkinan vieressä missä voi olla vaikka 17 lämpövuotojen takia. jos halutaan että ikkinan vieressä on 21 astetta niin lämpötila huoneen keskellä olisi 26 astetta!
Anyway tämän enempää en jaksa yrittää asiaa selventää maallikoille asiaan liittyy niin monta eri muuttujaa ja tekijää mistä muodostuu kokonaisuus ja täytyy ymmärtää se kokonaisuus jotta käsitää mistä lopputulos tulee.
Asetuksen tai suosituksen henki ei tarkoita että asumismukavuutta heikennetään.
Asetuksen tarkoitus on saada kiinteistöhuollon päättäjät suorittamaan sellaisia parannuksia että lämmityskulut laskevat ja asumisviihtyvyys parantuu.
Energiasäästön aikaansaamiseksi on kiinteistössä suoritettava aivan jotain muita tekoja kuin yksinkertainen lämmönpudotus 21 asteeseen.
Vasta järkevien sekä edullisten toimenpiteiden jälkeen huoneen lämpötiloja voidaan laskea asumisviihtyvyyden siitä kärsimättä.
Asumisviihtyvyyttä parantamalla voidaan lämmitykustannuksia vähentää 10-20%
Lämpö suositukset ja termarit ovat vain kiinteistöhuollon helpottamiseksi tarkoitettuja apuvälineitä.
Tosiasiat lämmityskustannusten ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi ovat aivan jotain muuta kuin pitkät tarinat.
Jos tietoja sekä taitoja ei ole niin, tarinat lienee paras tapa selvitä kylmistä tilanteista.
Lämmityksen tomivuus voidaan mitata objektiivisesti mittareilla mittaamalla jotta tulos on vertailukelpoinen se suoritetaan ennalta määriteltyllä tavalla kuin myös iv mittaukset
Kun nämä tulokset ovat ohjeellisten viitearvojen sisällä asiat ovat kunnossa tekniikan osalta ja piste.
Siihen ei faktaan ei auta yhtään sinun subjektiivininen mutu kokemuksesi
sinusta tuntuu että on kylmä ja vetää mutta kun lämmitys ja iv on todettu toimivan normaalisti on sata varmaa että toimenpiteisiin ei aleta se on ikävä totuus mikä vaan on vaikea hyväksyä!
Lisäksi on kaksi eri asiaa lämmityksen tekninen toimivuus ja rakenteista tuleva veto/kylmä ei se ole lämmitysvika vaan talon rakennevika!
Sekin on kokonaan eri asia että pitäisikö määräykisä ja suunnittelukriteereitä muuttaa mielestäni ei mutta jos olet erimieltä järjestä mielenosoitus tai ota yhteyttä kansanedustajaasi;)
Entä asukkaan viihtyvyys vedossa? Keskeinen vedontunteeseen vaikuttava tekijä on vallitseva huoneilman lämpötila. Normaalissa oleskelutilassa viihtyvyys on noin 21 C:ta - 24 c.seen. Herkkyys vedontunteelle kasvaa oleellisesti lämpötilan ollessa alueen alapäässä. Suomessa huonelämpötilat ovat yleensä viihtyvyysalueen alarajoissa, jopa sen alapuolella. Kokonaislämmönsiirtoon vaikuttavat ilman liikkeen ja lämpötilan lisäksi säteilylämmönsiirto. Sen osuus nousee silloin, kun läheisten huoneen pintojen lämpötilat poikkeavat ilman lämpötiloista. Näin tapahtuu esimerkiksi kylmän ja vetoisan ikkunan ääressä istuttaessa.
Huoneen lämpötilan ollessa viihtyvyysalueen ylärajoissa tai sen yläpuolella voidaan sallia korkeampia ilman nopeuksia.
Kehon kokonaislämpötasapaino on oleellinen vedon tunteen syntymiselle.
Operatiivinen lämpötila kuvaa huoneen lämpimyyttä. Vedon tunne syntyy siis ilman liikkeen, lämpötilan tai säteilylämmönsiirron vuoksi tai niiden yhteisvaikutuksesta.
Vedon tunteen voi poistaa vähäisillä ja edullisilla toimenpiteillä. Vaikka ilman mielenilmaisuja ja kansanedustajia.
Edellyttäen että on tietoja sekä haluja toimia asukkaiden eduksi.
Meilahden 30-luvun arvokiinteistössä olleessa yksiössä muutama vuosi sitten asuessani oli sisälämpötila pahimmillaan 16 astetta. Vedosta turha puhuakaan, kun tuuli suoraan sisälle painovoimaisen ilmanvaihdon kanavasta. Kotivarustus oli pitkät kalsarit, paksut collegehousut, pari t-paitaa ja fleece, sukat ja villasukat. Hyvä ettei hengitys höyrynnyt.
Et sitten osannut säätää sitä painovoimaista poistoventtiiliä? Tuloventtiilistä tulee juuri se mitä poistoventtiilistä poistuu.
Painovoimaiset ovat normi-ilmanvaihdolla 0-asteen kelillä. Sitä kylmemmällä pitää osata säätää säleikköä. Mutta se on vaikeata. Kettinki on hukattu vuosikymmenisä sitten ja säätövipu maalattu jumiin.
Siihen hommaan olisi tarvinnut 10 kilon lekaa, kun venttiili oli niin jumissa, ei paljon ketjusta liikahtanut. Kuten tuon ikäsissä murjuissa yleensä on, samaten patterien venttiilit yleensä rikki. Saahan sen teipaamallakin umpeen samalla kun teippaa kaikki ikkunanraot ym.
Sen jonka joku ihminen on joskus tehnyt. Sen pystyy toinen ihminen huoltamaan tai suorittamaan edulliset korjaustoimet, jotka parantavat asumismukavuutta.
Näitä tietotaidot eivät sisälly isännöitsijäkoulutukseen.
Asetusten ja säädösten hyvä sisälukutaito lienee tärkein oppiaihe.
Omistajien (osakkaiden) ja vuokralaisten oikeudet ja asumisviihtyvyys tallotaan säädöksien viidakkoon.
Kiinteistöhuollon maallikot (asukkaat) alistuvat ylimielisen "tietäjän" eli yhtä vähän tietävän isännöitsijän mielivallan alla.
Pari viestiä aikaisemmin on esimerkki isännöitsijän ajattelutasosta "-järjestä mielenosoitus tai ota yhteyttä kansanedustajaasi".
Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Sama pätee kiinteistöhuollosta neuvovaan isännöisijään.
Säätiedotusten yhteydessä ilmoitetaan usein: Pakkasta niin ja niin paljon ja tuulesta (eli tuulikerroin) johtuen pakkasen purevuus ja vaikutus on niin ja paljon enemmän.
Miksi asuntojen lämpötiloja mitattaessa ei oteta huomioon vetokerrointa?
On kyseessä pakkastatuuli tai asunnon veto niin samalla tavalla ilmanliike viilentää olevaa lämpötilaa.
Kerrostaloissa on ihmeellinen ajatusten vääristymä.
Miten ihmeessä asukkaat voivat olla syyllisiä, jos asunnoissa on kylmä ja vetoista?
Asumisviihtyvyyden heikkoudet sekä niiden mahdolliset parannustoimet, kuuluvat kyllä kiinteishuollon vastuuhenkilöille.
Taloyhtiöt ovat paholaisen keksintö ja ihmistä tuhoava organisaatio.
Ei kerrostalot ole hassumpi asumismuoto.
Kummallisuuksia löytyy lähinnä vastuujako periaatteista ja taulukoista.
Heikentävinä asioina on nähtävä etenkin, kiinteistön ylläpidosta tietämätön hallitus.
Asukkaiden olotilaa ei paranna isännöitsijän jääräpäisyys pitää kiinni virheellisistä lämpötiloista ja ala-arvoisista ilmanvaihdon ratkaisuista.
Tietojen puuttuessa on kiinteistön rapistuvien osien vuosihuollotkin usein laiminlyöty.
Lumivalleja auttavasti siirtävillä huoltomiehillä ei ole alkeellistakan tietoa kiinteistöhuollon moninaisista huoltotoimista.
Yksittäisellä osakkeen omistajalla tai vuokralaisella ei ole suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa edelläolevien päätöksentekoihin.
Ei asukkaan tarvitse tietää kiinteistöhuollosta.
Sen takia tehtäviin on palkattu alan asiantuntijoita, isännöitsijä, huoltomies jne.