Heips! Miten pääsisin "helpoimmin" eroon yösyötöistä? Meillä on 7½ kk tyty, joka puoleen
vuoteen asti nukkui yhdellä syömisellä. Sitten kuvioon tuli 2-3 heräämistä eikä uni
tule muuten kuin rinnalla. Vauva syö jo kaikilla
aterioilla kiinteää sekä päälle rintaa. Iltapuuron
jälkeen nukahtaa rinnalle. Mitään korviketta rin-
nalle ei ole koska hän ei osaa syödä tuttia eikä
pulloa, yökkäilee ja pyörittelee tuttia suussa. Eräänä yönä ajattelin "vatkata" hänet uneen ilman syömistä, mutta tunnin rimpuilemisen jälkeen luovutin. Huudattamisen "ansiosta" isosiskokin herää. (Hän oli pullolapsi ja erittäin hyväuninen.)
Miten minun siis tulisi toimia?
vuoteen asti nukkui yhdellä syömisellä. Sitten kuvioon tuli 2-3 heräämistä eikä uni
tule muuten kuin rinnalla. Vauva syö jo kaikilla
aterioilla kiinteää sekä päälle rintaa. Iltapuuron
jälkeen nukahtaa rinnalle. Mitään korviketta rin-
nalle ei ole koska hän ei osaa syödä tuttia eikä
pulloa, yökkäilee ja pyörittelee tuttia suussa. Eräänä yönä ajattelin "vatkata" hänet uneen ilman syömistä, mutta tunnin rimpuilemisen jälkeen luovutin. Huudattamisen "ansiosta" isosiskokin herää. (Hän oli pullolapsi ja erittäin hyväuninen.)
Miten minun siis tulisi toimia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pelkäänpä että lapsi ei luovu suosiolla
saavutetuista eduistaan. Eli edessä on päätös ja
toteutus. Helpoiten homma käy varmaankin niin,
että joku muu henkilö kuin äiti hoitaa yöshown.
Luulisi että kolme yötä riittää. Lapsi ei
tarvitse ruokaa, mitään vatkaamisia tai muitakaan
operaatioita ei tarvita. Kysy unikoulun ohjeet
neuvolasta. Tai toteuta itse tyyliin: 5 minuuttia
huutoa, lapsen luokse: "Pää tyynyyn, nyt on yö,
nyt nukutaan", 10 minuuttia huutoa, "Pää tyynyyn,
nyt on yö nyt nukutaan" ja tätä jatketaan kunnes
lapsi nukahtaa. Jos hommasta lipsutaan eli
otetaan lapsi pois sängystä, tilanne palaa
alkuun. Muutoin luulisin päästävän yhteensä parin
tunnin huudoilla ja kolmella yöllä. Mutta lapsi
ottaa kaikki löysät irti, eli heti jos alat
jonain yönä antamaan periksi on entistä
vaikeammat vieroitukset edessä.
Luulempa että olet erittäin oikeassa, päätöksen pitämisestä ei nyt passaa lipsua. Mutta onko minkälaista kokemusta miten käy maidon erityksen, sillä päivisin imettäisin vielä. Minua meinaan mietityttää että mistä tyttö saa riittävästi nestettä kun se pullokaan ei kelpaa ja mukista menee maksimissaan vain puoli desiä.
Isomman kanssa imetys kesti vain 3kk vaikka tein kaikki temput sen eteen.
Mitä turhia pingottaa, ota mukelo viereen ja
pusero auki niin voi syödä vaikka koko yön!
Itse en jaksanut valvoa öisin pätkääkään,enkä
viitsinyt huudattaa lapsianikaan. Ensimmäinen söi
tuttipullo/rintayhdistelmää muutaman
kuukauden,nukkui alusta asti koko yön(nyt
24v),toinen söi muutaman tunnin välein öin päivin
aluksi rintaa.Ei tuttia ei pulloa,vähitellen
puuroa jne. kuten muukin perhe,siirtyi omaan
sänkyyn yöksi kun pikkuveljensä syntyi,lopetti
imemisen 2kk sitä ennen vähän yli 2vuotiaana,ei
häiriintynyt (nyt 20v),kolmas nukkui vieressä
3vuotiaaksi ja söi myös siihen asti rintaa.Käytti
lisäksi tuttia noin vuoden vanhaksi.Ei
häiriintynyt(nyt 18v).Neljäs söi vuoden vanhaksi
rintaa noin parin tunnin välein,nukkui
vieressä,alkoi sitten opetella omaan sänkyyn
vähitellen jossa nukkui n. 2vuotiaana.Rintaa sai
2 1/2 vuotiaaksi. Tänään reipas 10-vuotias.
Veljensä ,viides lapseni, syntyi kun hän oli 1
1/2 vuotias.Molemmat saivat yhtäaikaa rintamaitoa
muutaman kuukauden.Kun isompi lopetti,lopetti
pienempikin ja söi tuttipullosta maitoa ja
isompana velliä,lisäksi tuttia noin vuoden
vanhaksi. Alkoi nukkua itsekseen puolivuotiaana.
Tänään 9v.
Nauttikaa ihmiset lapsistanne,älkääkä itkettäkö.
Ottakaa viereen, syliin,kaikkea mahdollista.
Sukupuolielämää ei vieressä tuhiseva vauva
häritse mitenkään - mielikuvitusta hei... tai
voihan mennä toiseen huoneeseen tai vaikka mitä.
Miestä ei imetys häirinnyt ollenkaan,hän ei edes
huomannut montako kertaa vauva söi - en kyllä
huomannut itsekään. Terve vauva ei likisty
alle,kyllä sen huomaa. Kokeile... Ihanaa kun on
pieni tuhisija vieressä ja varsinkin kun on jo
isompia lapsia,niin on mukava kun voi sen
pienimmän kanssa olla ihan vaan kolmisin. Isäkin
tulee lapselle läheisemmäksi näin...
Unohda kaikki jutut ettei lapsi itsenäisty ja
takertuu vanhempiinsa. Höpö höpö.Lapsi joka
tietää että pääsee syliin, saa rintaa, halitaan
ymm lähtee mielellään tutkimaan maailmaa ja
luottaa kaikkeen ja kaikkiin.On rohkea, eikä
pelkää. Ei kylläkään lyö ja kiusaa muita kun
kasvaa vähän isommaksi,vaan kauhistuu ja haluaa
puolestaan toimia toisin. Jos on sellainen lapsi
joka pitää vähän enemmän etäisyyttä,hän lähtee
vierestä nukkumasta ja yleensäkin sylistä itse
oma-aloitteisesti, isompana kertoo ettei välitä
halailuista. Toinen lapsi voi kaivata läheisyyttä
sunnattomasti ja kun sitä saa tulee iloiseksi ja
lahduttaa ympäristöäänkin.
Olenkin mielenkiinnolla odottanut, milloin tulee
tällainen mielipide vastaukseksi. Itse olen
kirjoittanut tuon ekan neuvon, sillä se sopii
meidän perheellemme. Ihanaa, että nyt aletaan
ymmärtää ja jopa hyväksyä se, että mikä sopii
yhdelle ei välttämättä sovi kaikille. Sen takia
onkin tärkeää kertoa mahdollisimman monista eri
keinoista, jotta jokainen voi valita omaan
elämänkatsomukseensa ja tilanteeseensa sopivan
mallin.
Itse tulkitsen niin, että lapsen itku on
kysymys:" onko tässä nyt varmasti turvallista
nukkua?" Jos tähän vastataan ottamalla lapsi pois
sängystään, niin annetaan lapselle sellainen
käsitys, että tilanteessa oli todellakin jotain
vaarallista. Jos sen sijaan todetaan: "Nuku vain.
Kaikki on hyvin." ja vielä toiminnalla
osoitetaan, että sänky on turvallinen paikka (eli
ei nosteta lasta sieltä pois) niin itku laantuu
yleensä hyvin nopeasti ja pysyy poissa kokonaan
neljännestä yöstä lähtien.
Itkettäminen vaatii jonkin verran kokemusta ja
kykyä tulkita vauvaa. Kokemuksen perusteella
tietää, että vauvalla ei ole nälkä, jano, kipuja,
kakkaa vaipassa, tai muuta sellaista, vaan
ainoastaan halu seurustella keskellä yötä tai
opittu tapa herätä tiettyyn aikaan tekemään
tiettyjä asioita.
Tosi tarkkanäköinen myös tuo loppukommenttisi
noista erilailla läheisyyttä kaipaavista
lapsista. Esikoisemme oli alusta asti sellainen,
että sai raivarin, jollei saanut rauhassa nukkua
sängyssään tai sitterissä. Jos häntä yritti
heiluttaa/nukuttaa sylissä hän huusi hysteerisenä
tuntikaupalla. Mm. anopilta meni kauan aikaa,
ennen kuin hän sisäisti tämän asian. Aina kun
esikoinen alkoi äännellä levottomasti, anoppi
alkoi vatkata sylissään vauvaa, niin kuin
useimmat meistä vaistomaisesti alkavat. No,
silloin täytyi minun muistuttaa, että lapsi
nopeasti omaan koppaan ennen kuin katastrofi
alkaa. Muutenkin esikoinen on ollut hyvin omissa
oloissaan viihtyvä.
Toinen lapsemme on kyennyt nukahtamaan syliinkin,
mutta johtuen johdonmukaisesta nukuttamisesta
omaan sänkyyn, osaa hänkin nukahtaa omaan
sänkyynsä. Hän kuitenkin kaipaa herkemmin muiden
seuraa eli ei viihdytä itse itseään.
Minkä tavan sitten valitsettekin, niin tehkää se
johdonmukaisesti. Joko yösyötöt kokonaan
lopullisesti pois taikka jatkakaa tissuttelua ja
pullottelua niin usein ja kauan kuin lapsi öisin
haluaa. Tärkeintä on ettei mieltä vaihdeta joka
toinen yö. Siitä ne huudot aiheutuvat, tuosta
päättämättömyydestä.
Nyt on kulunut reilu viikko siitä kun aloitimme
unikoulun.
Ensimmäisenä yönä tyttö heräsi noin vartin yli 3
ja annoimme hänen itkeä (nimenomaan kuunnellen
itkun sävyä) muutaman minuutin jonka jälkeen mies
kävi pimeässä hyssyttämässä (lapsi nukkuu
pinnasängyssä kiinni meidän sängyssä eli melkein
kuin vieressä). Ärhentelyä ja hyssyttelyä kesti
yhteensä noin puoli tuntia ja sen jälkeen tuli
uni. Seuraavana yönä itkun pärähdys, emme edes
sängystä "ennättäneet" ylös kun uni jatkui.
Kolmantena yönä nukkui koko yön heräämättä.
Yöt ovat menneet kaikenkaikkiaan erinomaisesti ja
tarkoitan nimenomaan yötissuttelun jäämistä pois.
Luonnollisesti tämän ikäinen lapsi käy usein
kevyessä horteessa josta seuraa pystyyn
hamuaminen ja hänet pitää laittaa takaisin
pitkälleen, mutta koska tarkoitus oli saada uni
jatkumaan ilman rintaa niin siinä kyllä
onnistuttiin.
Olen samaa mieltä siitä että jokainen toteuttaa
omia vaistojaan lastensa hoidossa, mutta meille
(minulle) tämä oli paras tapa tässä asiassa. Ja
kuulemani mukaan samoin on käynyt monessa
perheessä.
Toivotan hyviä yöunia kaikille äideille, tavalla
tai toisella.
Mukavaa, että neuvo tepsi ja tuo aikamäärekin oli
oikeaan osunut. Saatte varautua siihen, että jos
jostain syystä (esim sairaus) lapsi herää yhtenä
yönä ja joudutaan ottamaan sängystään, niin
edessä on uudestaan
samanlainen "vieroitusoperaatio". Nämä pikkuiset
kun ovat niin uskomattoman nopeita oppimaan,
varsinkin nuo ei-toivotut tavat. Onneksi olkoon,
olette opettaneet lapsellenne ensimmäiset rajat:
milloin syödään ja milloin nukutaan. Siitä se
lähtee, rajojen koettelu ja vetäminen!
Itse annoin lapsilleni iltapuuron päälle pullon
velliä ja sen jälkeen vielä rintaa.Nukkuivat
yönsä hyvin.
Meidän nuorempi poituli täyttää kohta 8 kk.
Olemme onnellisessa asemassa - molemmat nukkuvat
yönsä rauhallisesti, 2-vuotias läpin yön ja
nuoremmalle yleensä riittää yksi yösyöttö.
Välillä tulee kuitenkin aikoja, jolloin nuoremman
yörytmit menevät päälaelleen, mutta palaavat
jonkin ajan kuluessa taas entiselleen. Kumpikaan
pojistamme ei ole koskaan syönyt tuttia ja
nuorempi on ranttu ottamaan pullostakaan maitoa.
Iltaisin hän syö kunnon puuroannoksen ja imaisee
vielä rinnankin tyhjäksi. Rinnalle hän välillä
nukahtaakin, mutta jos näin ei käy, laitamme
hänet sänkyyn käsissään harso, jota hän
luputtelee tyytyväisenä ja nukahtaa siihen. Jos
hän herää yöllä itkemään, laitan harson hänen
käsiinsä. Jos se ei rauhoita, syötän. Vauvat ovat
erilaisia, meillä harso toimii unten tuojana.
Saavutettu etu-kirjoittaja on oikeassa. Ei siinä
muu auta, kun kuunnella sitä huutoa joka kerta
hieman pitempään ja vaikka silitellä päätä
sängyssä. Tai mikä onkin teidän vauvaanne
rauhoittavaa, muttei syliin ottoa. Itselläni on 6-
ja 3-vuotiaat lapset ja kokeilin kaikenlaista,
kun en olisi raaskinnut "huudattaa"... ainut joka
tehosi, oli kuitenkin juuri se. Yllättävän
nopeasti vauva kyllä tottuu uuteen
järjestelyyn... koska ei hänellä varmaankaan
nälkä tule montaa kertaa yössä. Neuvolaan olen
myös soittanut ja kysellyt vinkkejä, kun on jokin
mietityttänyt.
anna illan viimeiseksi ateriaksi
pullollinen velliä.
sitä ennen jotain sosetta tai
vastaavaa.
varmista että massu on pullollaan
ennen nukkumaan menoa niin
vaavi tuhisee hyvin koko yön.
mutta jos herää niin se on sitten
tottumusta herätä eikä nälkää.
silloin älä sytytä valoja,älä
nosta syliin vaan paijaa hetki pimeässä
ja kuiski hetkinen ja sitten menet nukkumaan
ja annat pienen valvoa itekseen.
jos huutaa taas uusi paijaus ja
nukkumaan.
siis ihan pimeässä,että hän ymmärtää
vuorokauden ajan.ei mitään puheita,vain
se hiljainen hyssytys..ei syliä.
jos lapsi on kovin itsepäinen tämä
viepi muutaman yön mutta toimii.
terv. 4 lapsen mamma