En ikinä olisi uskonut että mulle kävisi näin. Tästä on nyt 2 viikkoa aikaa.
Olin ystävälläni illanistujaisissa, porukkaa oli paljon ja viina virtasi. Kuitenkin vain muutama ystäväni hyvä ystävä jäi paikanpäälle nukkumaan. Menin nukkumaan vierashuoneeseen, jonne tuli yksi poika jota olen joskus porukassa nähnyt aiemminkin mutta en häntä sen paremmin tunne. Tuli siis sen takia, koska kaikki nukkumapaikat olivat täynnä ja ihan kaverifiiliksillä siinä nukuttiin. Nukahdin nopeasti, oli tullut "muutama" siinä illalla otettua. Pojan kanssa ei ollut illan aikana käynyt mitään flirttiä tai muuta.
Heräsin kun poika laittoi housuja takaisin jalkaani. Kun hän huomasi, että heräsin, hän vain tuijotti minua silmiin pelästyneenä ja sanoi vain "mitään ei tapahtunut" ja käskin hänen lähteä pois. Hän meni alakertaan istumaan keittiöön ja alkoi itkemään. Alkujärkytyksen jälkeen menin hänen perässään ja tivasin että mitä oli tapahtunut. Hän ei ensin meinannut kertoa mutta uhkasin herättäväni kaikki ystäväni ja kertovani tapahtuneen jolloin hän sanoi että oli pannut minua -ilman kumia- kun luuli että olin ollut mukana. Sanoi lopettaneensa kesken kaiken kun huomasi etten reagoi mihinkään.
Aluksi mietin että olen varmaan kännissä aloittanut jotain touhuja hänen kanssaan joten aloin typeränä rauhoittamaan häntä ja unohtamaan asian. Nyt kun mietin niin kyllähän mä oikeasti muistaisin jos olisin jotain tehnyt. Hän vain näytti niin syyttömältä ja jotenkin en halunnut enkä halua vieläkään uskoa totuutta. Hän pyysi anteeksi ja sanoi että häpeää ja pyysi etten kertoisi asiasta muille. Sanoin etten kerro. En pojan takia, vaan sen takia että en kehtaa. Ajattelen, että jos nostaisin asiasta haloon niin syy olisi kuitenkin jollain tapaa minun omani.
Kerroin kaveripojalleni joka ei kyseiseen porukkaan kuulu, ja hän oli järkyttynyt ja vihainen. Jotenkin silti tuntuu, että minä itse vain paisuttelen asiaa eikä se ole oikeasti niin paha? En tiedä mitä pitäisi ajatella ja mitä tehdä.
Tuntuu niin pahalta. Tuntuu niin likaiselta, halvalta ja typerältä.
En halua puhua asiasta kellekään kun kuvittelen jotenkin että ei asia ole niin vakava, tai ei muut pidä sitä niin tärkeänä. Syyllistän itseäni, pitäishän tollaset tilanteet itse osata jollain tapaa välttää.
Poika yritti pyytää minua kanssaan kahville juttelemaan, mutta en pysty. En edes usko, että hän pitää asiaa oikeasti niin vakavana, on tullut puhumaan normaalisti ja kysellyt kuulumisia. Sanoin suoraan että en halua olla ihmisen kanssa joka ei kunnioita minua. Hän vastasi että korvaa tapahtuneen kyllä. Korvaa? Miten hän korvaa sen tunteen mikä mulla on nyt koko ajan kun tunnen itteni niin halvaks ja tuntuu että kaikki tuijottaa ja tietää että toi on se typerä muija, joka vaan huomiohuoraa.
Minulla on ollut juttua yhden jätkän kanssa, mutta en ole kertonut hänelle tapahtuneesta. Jotenkin kuvittelen, että olen pettänyt häntä tuona yönä vaikka tiedän etten itse ole valintaa tehnyt. En silti vain pysty, tunnen itseni niin säälittäväksi tämän takia. En ole nähnyt kavereita nyt tapahtuman jälkeen, koska pelkään että ne näkee musta heti millasen likasen ihmisen kanssa ne on ja että niitä kuvottaa. En tiedä miksi teen tästä näin suuren jutun.
Olin ystävälläni illanistujaisissa, porukkaa oli paljon ja viina virtasi. Kuitenkin vain muutama ystäväni hyvä ystävä jäi paikanpäälle nukkumaan. Menin nukkumaan vierashuoneeseen, jonne tuli yksi poika jota olen joskus porukassa nähnyt aiemminkin mutta en häntä sen paremmin tunne. Tuli siis sen takia, koska kaikki nukkumapaikat olivat täynnä ja ihan kaverifiiliksillä siinä nukuttiin. Nukahdin nopeasti, oli tullut "muutama" siinä illalla otettua. Pojan kanssa ei ollut illan aikana käynyt mitään flirttiä tai muuta.
Heräsin kun poika laittoi housuja takaisin jalkaani. Kun hän huomasi, että heräsin, hän vain tuijotti minua silmiin pelästyneenä ja sanoi vain "mitään ei tapahtunut" ja käskin hänen lähteä pois. Hän meni alakertaan istumaan keittiöön ja alkoi itkemään. Alkujärkytyksen jälkeen menin hänen perässään ja tivasin että mitä oli tapahtunut. Hän ei ensin meinannut kertoa mutta uhkasin herättäväni kaikki ystäväni ja kertovani tapahtuneen jolloin hän sanoi että oli pannut minua -ilman kumia- kun luuli että olin ollut mukana. Sanoi lopettaneensa kesken kaiken kun huomasi etten reagoi mihinkään.
Aluksi mietin että olen varmaan kännissä aloittanut jotain touhuja hänen kanssaan joten aloin typeränä rauhoittamaan häntä ja unohtamaan asian. Nyt kun mietin niin kyllähän mä oikeasti muistaisin jos olisin jotain tehnyt. Hän vain näytti niin syyttömältä ja jotenkin en halunnut enkä halua vieläkään uskoa totuutta. Hän pyysi anteeksi ja sanoi että häpeää ja pyysi etten kertoisi asiasta muille. Sanoin etten kerro. En pojan takia, vaan sen takia että en kehtaa. Ajattelen, että jos nostaisin asiasta haloon niin syy olisi kuitenkin jollain tapaa minun omani.
Kerroin kaveripojalleni joka ei kyseiseen porukkaan kuulu, ja hän oli järkyttynyt ja vihainen. Jotenkin silti tuntuu, että minä itse vain paisuttelen asiaa eikä se ole oikeasti niin paha? En tiedä mitä pitäisi ajatella ja mitä tehdä.
Tuntuu niin pahalta. Tuntuu niin likaiselta, halvalta ja typerältä.
En halua puhua asiasta kellekään kun kuvittelen jotenkin että ei asia ole niin vakava, tai ei muut pidä sitä niin tärkeänä. Syyllistän itseäni, pitäishän tollaset tilanteet itse osata jollain tapaa välttää.
Poika yritti pyytää minua kanssaan kahville juttelemaan, mutta en pysty. En edes usko, että hän pitää asiaa oikeasti niin vakavana, on tullut puhumaan normaalisti ja kysellyt kuulumisia. Sanoin suoraan että en halua olla ihmisen kanssa joka ei kunnioita minua. Hän vastasi että korvaa tapahtuneen kyllä. Korvaa? Miten hän korvaa sen tunteen mikä mulla on nyt koko ajan kun tunnen itteni niin halvaks ja tuntuu että kaikki tuijottaa ja tietää että toi on se typerä muija, joka vaan huomiohuoraa.
Minulla on ollut juttua yhden jätkän kanssa, mutta en ole kertonut hänelle tapahtuneesta. Jotenkin kuvittelen, että olen pettänyt häntä tuona yönä vaikka tiedän etten itse ole valintaa tehnyt. En silti vain pysty, tunnen itseni niin säälittäväksi tämän takia. En ole nähnyt kavereita nyt tapahtuman jälkeen, koska pelkään että ne näkee musta heti millasen likasen ihmisen kanssa ne on ja että niitä kuvottaa. En tiedä miksi teen tästä näin suuren jutun.
Vastaukset 18
Vanhimmat
sen siitä saa kun teini ei pysy kotonaan, mikä ihme saa teinin pomppimaan joka paikkaan yölläkin...ei ymmärrä.
19 vuotias olen että en ihan niin teini mitä varmaan kuvittelet.
Mitenkään en lähde puolustelemaan sitä tyyppiä sillä en tunne mitään kunnioitusta sellaista kohtaan joka noin tekee toiselle. Mitä tuohon syylisyyden tuntoosi tulee niin et ole tehnyt mitään väärin , olet vain niin myötätuntoinen ihminen ettet halua pilata toisen elämää ja sitä ei pitäisi hävetä, eri asia sitten on ansaitseeko tuollainen tyyppi mitään myötätuntoa , mutta sunhan se päätös on.
Ite en puolustelis raiskausta. Tuo oli silti aika ikävä tapaus vaikka pyytelikin anteeksi. Mutta kyllä se siitä myöhemmin ja vuosien kuluttua olet unohtanut koko asian :)
8/10
;)
Tämä avaushan on täysin keksitty! Ei kukaan, joka on mennyt nukkumaan (ei siis ole sammunut), nuku noin sikeästi. :D
No tekstissä tulikin ilmi että heräsi kesken kaiken kun tyyppi oli alkanut tökkimään. Että ihmiset osaakin olla tyhmiä.
"Heräsin kun poika laittoi housuja takaisin jalkaani".
Luepa tuo avaus uudelleen.
dwads on itse tyhmä ja lukutaidoton. Avaajanhan on täytynyt olla koomassa tuon keskeneräisen aktin aikana.
"Sanoi lopettaneensa kesken kaiken kun huomasi etten reagoi mihinkään."
Ikävä myöntää, mutta olit liian hyväuskoinen.
hui
Nosta syyte raiskauksesta ja pistä poika linnaan. Sano sille et "sähän aioit korvata sen"
Tämä avaus on jonkun pervon keksimä. Kuten höpsönhöppänät kirjoitti, ei avauksen tilanne voi olla todellinen. Tarinahan on kuin hömppälehtien novelleista.
Shit happens when you party naked... Eli juo ja varaudu tällaisiin "onnettomuuksiin" tai jätä juominen pois niin osaat välttää nämä asiat.
Sinä et päättänyt "antaa" hänelle ja kukaan muu ei luultavasti tiedä tapahtuneesta mitään joten turha luulla että muut ajattelisitvat sinua huomiohuorana.
Likainen olo menee ohi kun et paljoa kiinnitä tähän asiaan tai oikaan huomiota. Kovetat mielesi siitä asiasta niin ei pitäisi olla ongelmia (ellet tahdo olla heikko ja itkeä nurkassa ja pyöriä itsesäälissä asian suhteen).
Ei sinua ole raiskattu. Jätkällä olisi pitänyt olla mikropeniksessään höyhenen kevyt kosketus, jotta et olisi herännyt. :D
Vai meinaatko, että rakastelu kanssasi on kuin mehupilli pyörisi puolentoistalitran limsapullossa?
Ehei, mie en osta tätä. Joko sut on huumattu, sammuit, etkä mennyt nukkumaan tai olet huomiohuora, joka keksi tämän sadun.
Jos olet jo 19vuotias, olet siis aikuinen.
Kirjoittelet kuin 13-vuotias eli henkinen kehityksesi on jäänyt teinipissiksen tasolle. Mitä jos bilettäisit vähemmän ja sääsätisit loput kaksi aivosoluasi opiskeluun?
Ystävien ystävien luokse ei pidä jäädä nukkumaan. Etkö ole mitään tähänastisen elämäsi aikana oppinut?
Oliko tuo "poika" ikäisesi? Ei hän nimittäin silloin enää ole poika, vaan mies. Kasvakaa aikuisiksi.
"Jos olet jo 19vuotias, olet siis aikuinen. "
Pikkupissis ei ole aikuinen, sen näkee naamasta.
Ikäviä tilanteita. Moni tapaus jää pimentoon.