Efora Oy

Hyvä, että firmassa tehostetaan toimintaa, näin turvataan tulevaisuus.

Tuo on mennyt ohi,nämä Eforan yt:eet.
Onko tuo totta?
Jos on niin kertoo taas jotain mihin suuntaan paperiteollisuus on Suomessa menossa,eli muihin maihin.Tosin se on ollut jo pitkään ollut nähtävissä.

Tosin Stora Ensio hoitaa homman hieman pidemmällä viiveellä kuin Suomen Nokia.
Nokiahan ulkoisti monet työntekijänsä Accenturelle jossa nyt myös on yt:eet käynnissä ja siellä ulostetaan ylimääräistä porukkaa pois.

Raha puhuu ja markkinat.

Stora Enson tapauksessa Ruotsi teki kyllä semmoiset ilmaveivit paperiteollisuus finaalissa Suomi vs Ruotsi.
Hannu Hanhet....Sundiinit.....

Ja Kreikasta tämän verran:

http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU

Jokainen tyylillään, mutta ihmettelen ettet palstalla ahkeraan kirjoittavana ole rekisteröinyt itsellesi tuota "temari" nimimerkkiä?

Efora on ABB:n tytäryhtiö, jonka kanssa Stora Ensolla on - tällä hetkellä -voimassaoleva hankintasopimus tehtaillaan tehtävistä kunnossapitotöistä. ABB:n toimialan jokainen voi vilkaista esimerkisi Googlesta.

Kunnossapitopalvelun toimittajia on olemassa muitakin, joten on oikeastaan ymmärrettävääkin, että yritys pyrkii pitämään toimintansa kilpailukykyisenä verrattuna kilpailijoihinsa.

Kenenkään ei ole pakko rekisteröidä keskusteluissa käyttämäänsä nimimerkkiä. Toisaalta on aivan täyttä hapen hukkaa antaa itsensä provosoitua provokaatioiksi tarkoitetuista, luvattomista käyttöönotoistakaan. Luvattomat lainathan tarkoittavat vain sitä, että lainaaja kaipaa nopeasti lainattunsa kommenttia: jokin lainatun ajatuksissa on siis koskettanut ja puhutellut lainaajaa!

Temari-nimimerkin lainaaja(t) peilaavat siis itseasiassa sitä tosiasiaa, että temari.,, on saavuttanut tällä palstalla korkeamman aseman meihin muihin kuolevaisiin verrattuna. Onnitteluni! ;-)

ekoholisti, olet tarkka havainnoitsija ja seuraat selvästi aikaasi. Mutta.

Kysyt usein helppoja ja mukanokkelia kysymyksiä, joihin et tunnu edes itse odottavan saavasi vastauksia. Pelkät retoriset kysymykset eivät kuitenkaan ole tae keskustelutaidosta jos -halustakaan. Tietoisenakin tyylivalintana ne kääntyvät helposti käyttäjäänsä vastaan: keskustelu ei kanna ja se rampautuu alkumetreillä pelkäksi inttämiseksi. Hyvä keskustelija kyseenalaistaa myös itsensä.

Useiden väittämiesikin yllä, alla, takana, edessä ja sivuilla on puhdasta ilmaa. Ei Stora Enso ole historian ensimmäinen yritys, joka on päättänyt ulkoistaa osan toiminnoistaan, eikä teollinen tuotanto lopu Suomesta tai Imatraltakaan ainoastaan siitä syystä, että jokin osa jonkin yksittäisen yrityksen toimintaa ulkoistetaan.

Esimerkiksi terästehdas ulkoisti mm. kunnossapitonsa jo useita vuosikymmeniä sitten. Ja jos olen markkinatalouden lainalaisuudet oikein ymmärtänyt, se todennäköisesti kilpailuttaa palveluntarjoajat edelleen säännöllisin väliajoin ihan vain omaa toimintaansa tehostaakseen. SE on siis monessa mielessä todellinen perässähiihtäjä!

Ja kyllä. Minulla on mielikuvitukseni ja olen ylpeä siitä. Mielestäni itseasiassa koko Suomi tarvitsee mielikuvitusta lisää: innovaatioista ja yritteliäisyydestä saattaisimme jopa saada leipämme tulevaisuudessa. Ennenkaikkea kaipaamme kansakuntana itsekritiikkiä, ryhtiliikettä ja yhteisöllisyyttä. Kaikkea ei tarvitse saada valmiina! Minä en voi vaikuuttaa siihen, mitä muut tekevät, mutta päätän siitä, minkälaisia askeleita itse otan.

p.s. Suomi putos puusta soi joitakin vuosia sitten eräässä ajankohtaisohjelmassa, joka käsitteli Suomen metsäteollisuuden tilaa. ;-) Hyvä valinta siis.

Mutta terästehdas on osin palannut vanhaan systeemiin, eli osa kunnossapidosta on tehtaan kirjoissa. Kunnossapito ei voi toimia kunnolla "ostetulla" väellä.
Stora Ensokin palaa varmasti samaan ratkaisuun. Eli ottaa esim. huoltomiehet ja muutaman telanvaihtajan/asentajan tms. kirjoilleen.
Ennustan että Eforan taru päättyy vuonna 2013 kun viisivuotissopimus päättyy. Niin perseelleen on ABB malli saanut tehtaitten kunnossapidon.
Vielä tuo joulukuinen kimppa ABB servicen kanssa oli viimeinen niitti, että tähän YT-neuvotteluun on jouduttu.
Toimintamalli on täysin perseestä, laitteet pitää pitää kunnossa, mutta se ei saa maksaa mitään, ja aiemmin tehdyt sopimukset kunnossapito rajoista on tehty ammattitaidottomasti, henkseleitä paukuttaen.
Kun kunnossapito yhtiöitettiin Saimaan Servicen avulla Helkala sanoi että mitään ei muutu.
No 11/2 vuoden päästä "myytiin" ukot ABB:lle ja perustettiin Efora.
Siitä n. kuukausi, Eforan pääliköt totesi, että ei kanata, pannaan pystyyn YT-neuvottelut.
Tehtiin etninen puhdistus kuten Ovakon Vuotepissä aikoinaan (se ajettiin konkurssiin, että saatiin laiskurit ja sairaat mäkeen) Efora hoiti sen YT:n avulla.
Kun laiskurit ja rammat oli poistettu, kehuttiin nyt menee hyvin.
No, nyt ollaan taas tässä tilanteessa. Työnjohto joutaa mäkeen ja asentajat tekee ne tehtävät otona. Jos joutavat ja osaavat.
Päälikkötason ukkoa on palkattu joka vuosi kymmeniä ja ne on pääsääntöisesti ABB:n "koulukunnan" ukkoja. niiden palkka pitää maksaa duunarin tekemästä työstä. on kehitys-, turvallisuus-, osasto-, ym. päälikköä pilvin pimein.
Kunhan muistat pitää kypärää ja suojalaseja, niin muu on toisarvoista.

ABB:n mallin mukainen kunnossapito on tuhoisaa, niin tehtaille, kuin työntekijöillekin.
Laitteet vanhenee, kuluu, mutta kuvitellaan että ennakkohuolto korjaa ikääntymisen. Kyllä niitä pitää korjatakin.
Työnjohto on poltettu loppuun, nuoremmat on jo nostaneet kytkintä ja lähteneet muihin hommiin. Ikärakenne on sellainen, että keski -kä on vähän pienempi kuin Kukkurilassa. Ylityöt ei enää pahemmin nappaa velatonta eläkelläistä.
Toisaalta ei ne pidä enää isyyslomiakaan.

Kuten sanoin, ulkoistaminen ei sinällään lopeta teollista tuotantoa Suomessa, päinvastoin. Ulkoistaminen voisi olla jopa yksi keino hoitaa työn tekeminen, jako ja tehokkuus terveemmälle pohjalle esimerkiksi juuri teollisuudessa. Miksi näin ei tehdä?

Tapa tehdä työtä ja työllistyä on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paikallisesta isältä pojalle kulttuurista vaihdokkikulttuuriksi, jossa usein myös työnjohtajat, mutta varsinkin keskijohto vaihtuvat vähintään viiden vuoden välein: paikallistuntemus ja sidonnaisuus leivän antavaan paikkakuntaan ovat kadonneet. Valtionyhtiöistä on tullut pörssiyhtiöitä, joiden olemassaolon tarkoitus on tahkota rahaa omistajilleen. Tiimiajattelun ja itseohjautuvuusvaatimusten avulla vastuu työn kehittämisestä on hivutettu vaivihkaa työn suorittajille, eikä kenelläkään ole lopulta kattavaa kuvaa siitä, kuinka monta turhaa askelta organisaatio todellisuudessa ottaa. Lisäksi epävarmat ajat ovat epävarmoja myös keskijohdolle. Oman penkkinsä puolesta pelkäävä keskijohto keskittyy kumartamaan ylempiään ja unohtaa, että samalla se kääntää peräpeilinsä kohti jotakuta toista. Sama pelko ja toimintatapa peilautuu koko organisaatioon, jossa kaverin kannustamisen asemasta keskitytään esimiesten mallin mukaan varmistamaan ainoastaan oma selusta.

Reviiriajattelu näkyy kaikkialla organisaatiossa mukaanlukien työnantajat, työntekijät, toimihenkilöt sekä ammatti- ja työnantajaliitot ja valitettavan usein ongelmia, vaikka ne tiedostettaisiinkin, ei yritetäkään ratkaista, ennen kuin nopeaa muutosta vaaditaan organisaation korkeammalta portaalta. Koska ongelmiin ei ole tartuttu oma-aloitteisesti aikanaan, organisaation keventäminen on usein pikaratkaisu kaikkiin vaivoihin. Onko puuhun tosiaankin mahdollista nykyään kiivetä latvan kautta?

Yhteistoimintamenettelynhän pitäisi ainakin juhlapuheiden mukaan olla yrityksen ja sen työntekijöiden yhteinen projekti yrityksen toiminnan sekä työntekijöiden työolojen, työn ja aseman kehittämiseksi. Yleensä kehittämisen vuoro tulee kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun entistä kevyempi organisaatio yrittää hoitaa leikkauksia edeltävän työmäärän leikkauksia edeltävillä menetelmillä, mutta pienemmällä määrällä suorittavia käsipareja.

Työn tehokkuus ei kasva loputtomiin pelon ilmapiirissä riutuvaa organisaatiota keventämällä. Työelämän ja sitä ylläpitävien instituutioiden on muututtava. Markkinavoimat eivät saa olla ainut työelämää ylläpitävä voima.