Skotlanninterrieri

Turkin pituus riippuu trimmauksesta. Karva kasvaa nopeasti.

Skotilla ovat näyttelykunnossa pitkää parta, kulmakarvat ja helmat.
Hyvinvoinnin kannalta kannatta Skottia trimmauttaa OSAAVALLA trimmaajalla muutaman kerran vuodessa.
Hanki Skottisi kotimaiselta ja vastuuntuntoiselta kasvattajalta. Taas on kuulunut laittomasti maahan tuoduista ja sairaista koirista...
Täältä löydät tietoa ja kasvattajien yhteystiedot :
www.skotlanninterrieri.fi
Ja sitten pääasia.
Skotti on hieno koira. Se on älykäs, voimakas, omanarvontuntoinen, kiintyvä ja reipas. Kasvatusvaiheessa pitää olla napakka, mutta oikeudenmukainen.
Kun on Skotteja omistanut, ei rotua vaihda.
Skotti ei ole, kuten muut rodut, pelkkä koira, vaan suuri persoona.
Onneksi olkoon, kun olet Skotin valinnut!

Kiitos vastauksista. :) Sopivatko skotit ensimmäiseksi koiraksi? Ovatko ne lapsiystävällisiä? Kovia haukkumaan turhalle (ilman opettamista)? Lähtevätkö helposti karkuun?

Kiitos vastauksista. :) Sopivatko skotit ensimmäiseksi koiraksi? Ovatko ne lapsiystävällisiä? Kovia haukkumaan turhalle (ilman opettamista)? Lähtevätkö helposti karkuun?

Sopivat mainiosti ensimmäiseksi koiraksi, kunhan vain ottaa selvän koiran koulutukseen liittyvistä perusasioista ja muistaa olla reilu mutta jämpti. :) Itselläni on 8 kk skottipoika, supersosiaalinen ja rakastaa ihmisiä. Haukkuu äärimmäisen vähän, vain joskus kun vien sitä öisin ulos ja on pilkkopimeää, niin se saattaa haukahdella rapinoille ja yllättäen ilmestyville ihmisille. Sisätiloissa ei hauku ollenkaan. Eikä myöskään karkaile helposti, tosin nyt murroiässä on alkanut olemaan vähän omapäinen ja saattaa lähteä jo vähän pitemmälle, kun on irti hihnasta.... Mutta ei kyllä ole koskaan yrittänyt oikeasti karata.

Mä olisin kiinnostunut myös tutustumaan paremmin skotteihin ja heidän omistajiinsa, misä skottiväki netissä käy juttelemassa? :)

Meille tuli kesällä pikkuinen skottipoika, on varsin mainio tapaus! Ja myöskin ensimmäinen koira. Mieheni oli allerginen koirille, mutta tästä ei ole saanut minkäänlaisia oireita. Pentu on todella älykäs ja oppivainen, tosin itsepäisyys, mikä skotista aina ainitaan, puskee esiin jatkuvasti! :D Luonteeltaan on avoin ja varaukseton, suhtautuu muihin ihmisiin ja koiriin ystävällisesti, tosin koirien kohdalla haukkuu ensin kamalasti, kunnes pääsee haistamaan ja leikkimään. Ihmiset se rakastaa kuoliaaksi :)
Pentu on nyt vähän yli nelikuinen, ja viedään marraskuun alussa ekaa kertaa trimmattavaksi. Tällä hetkellä on hyvin pehmeä ja pörröinen, mutta tämä muuttuu.
Millaisia kokemuksia täällä on yksin jätetystä skotista? Olen kysellyt naapureilta, ja ilmeisesti koira on aivan hiljaa kotona, eikä turhia stressaile. Kuinka suurella todennäköisyydellä sille kehittyy eroahdistusta myöhemmin, jos nyt kaikki menee hyvin?

Viiden skotin elämää seuraanneena yhdellä koiralla oli eroahdistusta pentuvaiheessa, mutta ei myöhemmin. Tämä on ollut se ainoa, jolla on ylipäätään ollut eroahdistusta. Skotit taitavat nukkua suurimman osan yksin vietetystä ajasta. Pentuvaiheessa ja vähän myöhemmin voivat vähän itsekseen leikkiäkin. Oma tän hetkinen koira oli hieman ylpeän oloinen pentunakin siitä, että sai olla yksinkin kotona.

Itse en suosittelisi skottia ihan ensimmäiseksi, vaikka se on jokaisen oma valinta. Skotit ovat niin ihania, mutta ne ovat itsepäisiä, ja terriereitä. Meidän toinen skotti saattaa kesken lenkin istua alas, ja se on silloin päätöksensä tehnyt. Jotenkin kykenen usuttaa sen takaisin matkaan. Täytyy myös sanoa, että jos kahakkaa syntyy niin raajoja ei kannata laittaa väliin. Siitä minua muistuttaa kaksi painaumaa nilkassa. Mutta olen ihastunut skotteihin ihan kokonaan. Jokainen meidän kolmesta skotista menevät ihan ragdolleiksi kun ne ottaa syliin, ja ne ovat vaan niin viehättäviä luonteeltaan.

Midän skotti on nyt vähän yli 8 kk vanha. Kirjoittelin tuossa aiemmin jo ja kyselin eroahdistusasioista sun muista. Ja edellisen kirjoittajan kanssa olen osittain täysin samaa mieltä siitä, ettei skotti välttämättä ole se kaikkein paras ensimmäinen koira, mutta toisaalta tämän kanssa on oppinut niin paljon koiran kanssa elämisestä että huhu huh. Tämä teki aiemmin paljon enemmän lenkeillä stoppailua, nyt on alkanut jo totella, vaikka murkkuikä tuntuu olevan pahimmillaan ja hormonit hyrräävät naapurin narttujen juoksujen takia. Luonteeltaan se on edelleen lempeä ja ystävällinen toisille koirille, remmissä ohitukset vaan ovat hankalia, kun jätkä innostuu ihan pikkasen ja alkaa toki haukkua. Periaatteessa joka päivä tämän kanssa on aina helpompaa ja kivempaa, kun suhde kehittyy.
Nyt kun on noita juoksuja nartuilla ollut, niin naapurit ovat kysyttäessä kertoneet, että päiväsaikaan saattaa kuulua haukkuja tai ulvontaa. Mutta ilmeisesti ei kuitenkaan aina. Menestystä on ollut kun on jättänyt niitä ns. "älyleluja" sille kun olen itse lähtenyt pois kotoa.

SKOTISTA KIINNOSTUNUT

Yllä olevista tiedoista sain jonkinlaista viitettä rodun luonteenpiirteistä, kuitenkin askarruttaa, millainen koirasosiaalisuus skoteilla on noin yleensä ottaen? Hyväksyvätkö esim. ystävien koirat, jos pennusta tutustuvat ja voiko kaveriksi ottaa samaa sukupuolta olevan pennun vai olisiko vastakkainen sukupuoli parempi? Entä irtipito esim. metsässä ja kumpi olisi tasaisempi luonteeltaan narttu vai uros? Itselläni on ollut koiria kohta 40 vuotta, joukossa yksi terrieri (vehnä) joka ilm. terrierien "lauhkeimmasta" päästä ja koirien koulutus ja kaikenlainen harrastustoiminta tullut kyllä tutuksi.

Meillä on nyt reilun vuoden vanha skottipoikakin ja on sosiaalinen. Kavereiden koirat hyväksyy helposti, tosin urosten kanssa se kyllä selvittää välejään aina jonkin verran. Mutta sen jälkeen kaikki sujuu hyvin. Hihnassa kyllä suurimman osan koirista haukkuu pystyyn mutta tutuille ei sitten sano mitään. Irti en hirveästi sitä pidä, kun en luota siihen että tulee takaisin. Ja kasvattajalta sain neuvon, että ei ole välttämättä se varmin irtipidettävä koira muutenkaan. Veden lähellä olen tosi tarkkana koska nää ei ole hyviä uimareita. Tasaisuudesta en osaa mitään sanoa, kun on vaan tää poitsu meillä. Näitten kanssa harrastetaan nykyään vaikka mitä, tosin tää kaveri on niin itsepäinen että ei esim agikentille olla lähdetty lainkaan. Mejä on vissiin näillä suositumpaa koko ajan. Meillä ei paljon ollut kokemusta koirista kun otettiin tää, mutta ollaan pärjätty, eli koulutus ei sulle varmaan tule olemaan ongelma :) varoitan kuitenkin, että skotin jos otat niin voi olla vaikeaa ikinä vaihtaa rotua, nämä vie mennessään :)

skotteja on 2 erillaista on näyttely skotti joka on sirompi ja pitkä karvaisempi ja pienempi ja sitten on metsästykseen jalostettu isompi ja vankka rakenteisempi ja sillä on lyhyempi karva...
minulla itselläni on 3.v skotti joten olen ottanut asiasta selvää

mun skotti on leikattu uros ja tullut tosi epäsosiaaliseksi toisia koiria kohtaan

Hei

tiedustelisin westielle todella ammattitaitoista trimmaajaa Espoon alueella , tietääkö kukaan joka osaa trimmata hyvin westien ?