Meille tulee maaliskuussa vauva ja koiramme on 7v.
kiltti saksanpaimenkoira. Mitä asioita pitäisi
ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla?
Koira kun on tottunut se vauva olemaan tähän asti.
Lasten kanssa yleisesti se tulee toimeen hyvin,
kunhan lapset eivät häiritse nukkuessa. Ruuatkin
se antaa vaikka viedä suusta jos joku haluaa. Eli
vauva on hyvässä asemassa koiraan nähden, mutta
entä koira? Se on kuitenkin hirvittävän rakas
varsinkin minulle ja tottunut jakamattomaan
huomiooni. Pitääkö nyt jo ruveta valmistelemaan,
ettei tule yht`äkkiä? Kaipaan kokemuksianne.
kiltti saksanpaimenkoira. Mitä asioita pitäisi
ottaa huomioon, että kaikilla olisi hyvä olla?
Koira kun on tottunut se vauva olemaan tähän asti.
Lasten kanssa yleisesti se tulee toimeen hyvin,
kunhan lapset eivät häiritse nukkuessa. Ruuatkin
se antaa vaikka viedä suusta jos joku haluaa. Eli
vauva on hyvässä asemassa koiraan nähden, mutta
entä koira? Se on kuitenkin hirvittävän rakas
varsinkin minulle ja tottunut jakamattomaan
huomiooni. Pitääkö nyt jo ruveta valmistelemaan,
ettei tule yht`äkkiä? Kaipaan kokemuksianne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
meille syntyi kesäkuussa poikavauva ja
perheessämme on ennestään 3:n vanha doberman
narttu.koiramme on myös ollut vauvaa ennen meidän
yht. huomion kohde."pelkäsimme" myös samaa
asiaa,mutta pelkomme oli turhaa.raskauden aikana
me otimme koiran mukaan "vauvapuuhiin" eli kun
laitoimme vauvan sänkyä,hoitopöytää jne...koira
sai tutustua rauhassa uusiin juttuihin.koulutimme
koiraa hieman helpommin käskettäväksi,ettei
tarvitse sitten vauvan aikaan
menettää "hermojaan" koiran vuoksi.tästä
erityisesti on ollut apua,sillä koiramme on vielä
suht vilkas.laitokselle otin mukaan pienen
pyyhkeen,joka oli vauvan vieressä.sen isä vei
sitten koiralle ennen kuin me pääsimme kotia,näin
koiralle vauvan tuoksu ei ollut aivan
vieras.parina ekana päivänä koira uikutti kun
vauva itki,mutta sekin on jäänyt pois.uskon että
teillä menee kaikki hyvin,sillä koirallanne on jo
ikääkin hieman enemmän eli myös viisautta.näin
meillä ja onhan nämä molemmat rodut
palveluskoiria.onnellista odotusta!
Vauvaa ei saa jättää hetkeksikään yksin koiran
kanssa!!! Olipa koira entisestä kokemuksesta
kuinka rauhallinen tahansa, on se kuitenkin eläin
ja voi käyttäytyä tilaisuuden tulleen täysin
arvaamattomasti. Järkyttäviä tapauksia on
sattunut. Varovaisuus ennen kaikkea, kun kyseessä
on pieni vauva.
Juu, vaikka koiramme on kiltti ja ihana, niin en
missään tapauksessa tule jättämään vauvaa sen
kanssa yksin. Koira on kuitenkin eläin ja
saattaahan se jo suuren kokonsa kanssa (40kg)
aiheuttaa tahattomia onnettomuuksia, esim. mennä
vauvan päälle makaamaan tms. Olemme nyt
aloittaneet valmistelut sillä, että rakensimme
portin huushollin keskivaiheille ja koira saa
olla välistä yksin toisella puolella. Portti sen
vuoksi, että molempien suvussa on allergiaa ja
koira ei tule nukkumaan samoissa tiloissa vauvan
kanssa. Se on nyt nukkunut jo muutaman
yön "omalla puolellaan" ja ihan vaivattomasti.
Muutaman kerran tökki nenällä porttia, mutta kun
ei auennut, niin kömpi sohvalle nukkumaan.
Kiitos kaikille vartauksista ja lämmintä syksyä.
Eikö silloin olisi syytä hävittää koira kokonaan,
jos pelkäätte allergiaa? Sehän voi iskeä myös
teihin, jos kerran molempien suvussa on allergiaa.
Täytyy sanoa, että en yhtään ihmettele, jos
nykylapset ovat niin sairaita, koska
elinympäristö pidetään niin steriilinä. Ei saa
koskea, ei saa maistaa, hyvä kun saa haistaa!
Vähemmästäkin vastustuskyky heikkenee, eikä
sitten enää kestetä pienintäkään bakteeria.
Voi hyvät hyssykät, kyllä on mennyt mallinsa.
Kysyin asiasta neuvolalääkäriltäni, joka sanoi
allergiariskin olevan aika pienen. Ja tuumasipa
myös, että saattaapa siinä koiran kanssa
touhutessa vastustuskyky kasvaa myös muita
allergioita vastaan.
Me otettiin -98 koira,kuukauden kuluttua saimme
tietää että ihmisvauvakin taloon tulee.Noh heti
tuli pelko mitäs nyt kun koiruus on itekki nuori
vielä.Aloima koiraa käyttään heti tutuilla
kylässä missä oli eri ikäisiä muksuja.
H-hetki tuli ja otimme mukaan rievun johon
tarttuu vauvan hajuja ja mieheni laittoi roikkuun
sen pinnasänkyyn niin että koira pääsi haisteleen
ja ihmeissään oli käynytkin useein haistelemassa
Kun tultiin kotiin mieheni kantoi vauvan ja minä
menin sisälle ensin. siinä riisuttiin yhdessä
sitte vauva ja koira sai varpaita haistella.
Sitten lähin puoleksi tunniksi koiran kanssa
kahestaan käveleen ja istuskeleen ulos.
Siitä lähtien joka toinen päivä menin itse koiran
kanssa iltalenkille ja tietekkin kun aamulla
lähin käveleen otin koiranki aina mukaan ja kun
muksu oli toisella meistä sylissä toinen hoivas
koiraa ja aina koira vauvan hoitoon mukaan.Tulos
oli se että kun muksu laitettiin lattialle niin
kuuma sille tuli kun koiran piti mennä ihan
viereen makaan ja hyppykiikun allekkin oikein
änkesi kun toinen pomppi päällä.Toivon että
koiranne hyväksyy vauvan ja miksi ei kun
muistatte onnen huumassa että karvakasakin saa
rapsutuksia ja halauksia ja uuteen tulokkaaseen
rauhassa tutustua.
Älä helvetissä pidä sitä susikoiraa lapsen
lähettyvillä parempi olisi jos pääsisit siitä
kokonaan eroon, tai joku päivä huomaat kun se on
haukannut vauvalta jalan tai käden.
vaan saksanpaimenkoira.
Onneksi on tullut enemmän muunlaista palautetta...
Miksi koira haukkaisi lapsesta palasen, kun ei
muistakaan haukkaa?
Meidän perheeseemme kuuluu 2 koiraa, 2 kissaa
toistaiseksi yksi vuoden ikäinen poika ja toisen
laskettuaika on 20 pvän päästä. Mitään ongelmia
ei ole lapsen ja koirien(Collie 10 v ja Bouvier
7v) välillä ollut. Miksi olisi kun koirat ovat
alusta asti olleet selvillä paikastaan lapseen
nähden!? Ei koiraa kannata ottaa jollei kouluta
sitä tietämään mikä sen paikka on. Ei koiran
kuulu olla vauva. Helpompi jopa koiran olla ja
elää kun sillä on selvät rajat. Mutta eipä kuulu
kakaroidenkaan repiä koiraa hännästä yms. mitä
perheissä näkee tapahtuvan. Kyllä itseäänkin
alkaisi ottaa päähän kun joku koko ajan tökkisi,
repisi ja kiljuisi vieressä. Usko pois kyllä sopu
sijaa antaa ja kaikki menee todennäköisesti hyvin.
Sama juttu kiltti sussari ja erityisen rakas
minulle! meillä meni kaikki ainakin hyvin kun
pidimme huolen että minulla oli aikaa edelleen
hänelle ja aina välillä siis vain hänelle.
Sairaalasta toimme vauvan hajuisen pyyhkeen jo
ennen vauvaa kotiin tutkittavaksi.
kannattaa myös muistuttaa vieraita että nyt
teillä on 2 "lasta" ja molemmat pitää huomioida.
Kiireetön tutustuminen vauvaan on hyväksi. tehkää
tarvittavat muutokset jo ennen vauvan tuloa.
hyvä olisi vielä opettaa koiralle että jotain on
koko ajan kädessä esim kantaa tyynyä aikaajoin
ennen vauvan syntymää. Kaikkein tärkeimpänä pidän
meillä ainakin sitä että koiralle osoitetaan oma
paikka yhteisössä hellästi mutta
peräänantamattomasti. Lapsen kasvettua tulisi
miettiä sellainen paikka jossa koira saa olla
rauhassa jonne lapsi EI mene häiritsemään!
Onnea teille toivottavasti kaikki menee hyvin!
Hyvä vinkki tuo kanniskelu. Koiralla on jo nytkin
oma paikka, johon kellään ei ole asiaa, kun se
lepää. Siellä se tietää saavansa olla rauhassa.
Vaistoaako koira, että jotain on tekeillä? Aina
ollut aika kova vetämään ja leikit olleet tosi
vauhdikkaita, varsinkin minun kanssani, mutta nyt
ihmeesti rauhoittunut. Katselee välillä pää
kallellaan "hellästi" ja ikäänkuin "hymyillen" ,
vai olenko sekoamassa?
Mikäli halutaan ettei koiran mene vauvan
huoneeseen, kannattaa jo nyt opettaa koiralle
että kyseessä olevaan huoneeseen ei mennä jottei
koira yhdistä vauvaa negatiiviseksi tekijäksi.
Huomiota molemmille (koiralle ja vauvalle)
paljon, yhdessä puuhastelua, ulkoilua yhdessä
jne...
Myöskin tulisi koiralle opettaa että se on
hierarkiassa alempana kuin vauva ja lapsen
kasvaessa opettaa hänellekin oikeaa koirien
käsittelyä.
Kyllä kaikki varmasti sujuu, nyt vain nautit joka
hetkestä ja tämän jälkeenkin. :)
Tosiaan välillä tuntuu että koirat ymmärtävät
enemmän kuin annetaan luulla tai ainakin
vaistoavat. Meillä oli ihan sama juttu tuntui
kummalta kun koira ei enää yhtäkkiä tullutkaan
viereeni sänkyyn ja halusi vain olla vieressä
mutta ei enää kiivennyt syliin. Kaiken huipuksi
hän antoi oman paikkansa jo ennen poikamme
syntymää kun keskustelimme että tuohon pitäisi
laittaa pinnasänky mutta.... hän tosiaa siirtyi
eteiseen eikä tänäpäivänä ole takaisin tullut.
Leikit muuttuivat rauhallisemmiksi eikä ulos
kinuttu enää loppuvaiheilla ollenkaan etten vaan
rasitu. Meillä koira laittoi usein pään vatsani
päälle ja "jutteli". Kyllä koirat ovat ihania kun
niistä oikeasti välittää ja hoitaa ne antavat
kaikkensa että sinä olisit tyytyväinen.
-Koiran rakkaus on ainutta jota voi ostaa rahalla
-Koira on ainut olento joka tosissaan välittää
sinusta enemmän kuin itsestään.
Kaikkea hyvää tosiaan sinulle ja perheellesi
asioilla on tapana järjestyä tavalla tai
toisella!!!!
Yksin kertainen neuvo. Ajattele että koirasi on
toinen lapsi. Ikää n. 1vuosi7kk Niin se menee
helposti.
Minulla on lähes 2-vuotias poika ja 5-vuotias
narttukoira. Useat edellä mainitut asiat ovat
hyviä tutustumiskeinoja vauvan ja koiran välillä,
ja muistuttaisinkin, että antaisitte lapsen ja
koiran tutustua rauhassa toisiinsa. Vauva-iässä
lasta ei jätetä yleensä paljon yksin, että
pääsisi edes tapahtumaan mitään ikävää, mutta
lapsi alkaa yllättävän nopeasti liikkua... Lauman
arvojärjestyksen tulee olla tiedossa koiralla
hyvin nopeasti, koska kun lapsi liikkuu ja pääsee
kiskomaan ja repimään pitää koiran se vain
hyväksyä. Tietenkin vanhempien täytyy huolehtia
siitä, että koiralla on oma rauhansa, eikä sitä
kiusata, mutta kokemuksesta tiedän, että näin
tulee joka tapauksessa kuitenkin käymään. Jos
koiralla on epäilystäkään paikastaan laumassa, se
voi toimia luontonsa mukaan. Joten muistakaa,
että koira ei todellakaan ole ihminen vaan ELÄIN,
vaikka niin rakas onkin! Ja rakkautta vaan
molemmille, niin ne kantaa jo aika pitkälle.