Kun aurinko laskee pimeyteen,
tunnen itsenikin yhdistyvän kaipuuseen.
Loiste vetää viitan ylleen,
ja nukahtaa unelmaan eiliseen.
Minä käperryn sen viereen,
viimeiseen valonsäteeseen.
Unelma viaton minuakin kutsuu,
kunnes aamulla säde taas poistuu.
Se heittää viitan päälleni,
että siitä huolta päivän pitäisin.
Ja kun valo palaa illalla luokseni,
hän ottaa minut taas suojiinsa.
tunnen itsenikin yhdistyvän kaipuuseen.
Loiste vetää viitan ylleen,
ja nukahtaa unelmaan eiliseen.
Minä käperryn sen viereen,
viimeiseen valonsäteeseen.
Unelma viaton minuakin kutsuu,
kunnes aamulla säde taas poistuu.
Se heittää viitan päälleni,
että siitä huolta päivän pitäisin.
Ja kun valo palaa illalla luokseni,
hän ottaa minut taas suojiinsa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.