ajattelin kirjoittaa teille jotka olette
mahdollisesti hankkimassa lasta tai jo saaneet
sellaisen.
lapsi saattaa pelätä tai alkaa pelätä jossain
elämänsä vaiheessa jotain. se ehkä tuntuu teistä
vanhemmista naurettavalta. pyydänkin teitä
ottamaan pelot tosissaan. lapsen pelkotila ei saa
hävettää itseä!
kerrompa jotain.
minä tässä, täysi-ikäisenä, kärsin piikkipelosta.
pelkään lääkärissä kaikkia vieraita toimenpiteitä
tai jotain mikä mahdollisesti voisi sattua.
niin kauan kun muistan, kaikki alkoi juuri
piikkipelosta. äiti vei verikokeeseen ja piti
kiinni. minähän siinä itkin ja huusin paniikissa
ja kas kummaa, äiti NAUROI! äiti nauroi oman
lapsensa hädälle ja pelolle. autossa kun
toimenpide oli ohi, äiti avasi sanaisen arkkunsa
ja vihaisena alkoi tiuskia miten häntä hävetti!
kun äitiä hävetti kun minä pelkäsin!
kuunnelkaa lasta vastaavanlaisissa tilanteissa ja
koettakaa olla tukena. ei sitten toivottavasti
tule nuorisopykiatrille asiaa eikä muuhunkaan
hoitoon niinkuin tällä. jos se pelko vain
selviäisi ymmärryksellä. aina kannattaa yrittää.
mahdollisesti hankkimassa lasta tai jo saaneet
sellaisen.
lapsi saattaa pelätä tai alkaa pelätä jossain
elämänsä vaiheessa jotain. se ehkä tuntuu teistä
vanhemmista naurettavalta. pyydänkin teitä
ottamaan pelot tosissaan. lapsen pelkotila ei saa
hävettää itseä!
kerrompa jotain.
minä tässä, täysi-ikäisenä, kärsin piikkipelosta.
pelkään lääkärissä kaikkia vieraita toimenpiteitä
tai jotain mikä mahdollisesti voisi sattua.
niin kauan kun muistan, kaikki alkoi juuri
piikkipelosta. äiti vei verikokeeseen ja piti
kiinni. minähän siinä itkin ja huusin paniikissa
ja kas kummaa, äiti NAUROI! äiti nauroi oman
lapsensa hädälle ja pelolle. autossa kun
toimenpide oli ohi, äiti avasi sanaisen arkkunsa
ja vihaisena alkoi tiuskia miten häntä hävetti!
kun äitiä hävetti kun minä pelkäsin!
kuunnelkaa lasta vastaavanlaisissa tilanteissa ja
koettakaa olla tukena. ei sitten toivottavasti
tule nuorisopykiatrille asiaa eikä muuhunkaan
hoitoon niinkuin tällä. jos se pelko vain
selviäisi ymmärryksellä. aina kannattaa yrittää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
äitisi suhtautuminen kuulostaa siltä, että
hänelläkin saattaisi olla terapeutille asiaa? Ehkä
hänet on omassa lapsuudessaan opetettu torjumaan
pelkonsa, olemaan näyttämättä niitä koska se on
jotain hävettävää(vain heikot pelkäävät?)
Miten niin lapsi "saattaa pelätä" jotain? Kaikkihan
me jotain pelkäämme, joskus aiheesta ja joskus
aiheetta. Pelot ovat luonnollinen osa
itsesuojelumekanismiamme ja sitten vasta pihalla
onkin jos mikään ei pelota!
Ns. järjettömiä pelkoja täytyy tietenkin purkaa ja
käsitellä puhumalla. Joskus tarvitaan myös
ammattiauttajaa pelkotilojen käsittelyyn.
Toivottavasti kovin monen lapsen ei tarvitse
kohtaloasti jakaa. Muista kuitenkin että sinä et
ole äitisi, sinun ei enää tarvitse hänen
reagoinneistaan ottaa itseesi etkä varmaankaan
toista hänen virheitään jos omia lapsia saat.
Jaksamista sinulle.
Mä olen nyt 23 ja minulla on kaksi lasta ja
muistan omasta lapsuudesta sen että minä pelkäsin
hammaslääkäriä ja juuri verikokeen ottoa. Äitini
oli aina tukena ja ymmärsi pelkoni ja yritti
auttaa, mutta kaikki on tosiaankin siitä kiinni
mitä vanhemmat tekevät kun pelkotilat tulee
esille.
Esim. esikoiseni pelkää lääkäriin menoa. Eilen
kävin lääkärissä niin että tyttäreni oli mukana
ja näytin neidille että pelättävää ei ole. Mutta
tiedän sen että mulla on pitkä prosessi edessäs
ja aijon hoitaa sen kunnialla läpi. No tänään
kävin verikokeissa ja neiti oli mukana ja samalla
hän näki mitä taphtuu. Ja vaikka itse pelkään
neuloja yli kaiken niin yritin olla siinä niin
että minä en plekäisi tai näytä että pelkään /
inhoan. Ja tyttäreni hymyili koko ajan ja näytti
siltä , että hän ei tainnut tuntea minkään laista
pelkoa vielä.