Kyllä yksi oli oikeassa kun kirjoitti, että Levylämmön siirrin vie 4-5kertaisesti enemmän lämpöä kuin roottorilla toimiva ilmastointi kone. Roottorilla toimiva koneen hyötysuhde on noin 73% ja levylämmönsiirtimen hyötysuhde on noin 50%. Levylämmön siirtimen ongelmahan on, että koneessa on useasti etuvastus 1000w ja jälkivastus 500w. Ja poistoilma ei riitä lämmittämään kovilla pakkasilla tuloilmaa riittävän lämpimäksi. Ja silloin vastukset on päällä koko ajan. Ja on helppo laskea miten paljon vastukset vie energiaa. Meillä on Lämpöilmapumppu asennettu 2001 ja se vie noin 700W ja tuottaa melkoisesti lämpöä. Kovillakin pakkasilla se pukkaa 28C. Levylämmön siirtimillä varustetuissa koneissa on myös ongelmana, että kun on pakkaset niin sen huurteenpoisto menee päälle juuri silloin kun lämmität takaa. Ja se kumoaa takkatoiminnon tehokkaasti. Siitä aiheutuu kova alipaine ja savut takasta tulee sisälle ja on tosi hoppu, että kerkiää sammuttamaan koneen ja aukaisemaan oven tai ikkunan. Onkohan muilla tästä kokemuksia. Itse olen ilmastointi asentaja ja olen tosi kiinnostunut ilmastointi laitteista yleensä ja niitten toiminta periaatteista ja energian kulutuksesta. Meillä oleva Nilan ilmalämpöåumppu ei tätä ongelmaa aiheuta koska ilmalämpöpumpussa ei ole huurteen poistoa. Tulo ja Poisto on koko ajan tasapainossa. Tosin ilmalämpöpumppu painii ihan eri sarjassa ei näitä oikein kannata verrata keskenään. Mutta ilmastoinnistahan on kuitenkin kyse. Suosittelen ja varsinkin Nilan merkkistä laitetta. Levylämmön siirtimet toimivat jos jaksaa maksella isoja sähkölaskuja ei siinä mitään, mutta huurteen poisto on ongelma näissä koneissa takan lämmityksen aikana. Parempi pysäyttää koko laite kun suunnittelee takanlämmitystä.
Levylämmönsiirrin
jouko8657
1268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No jos talo lämpiää sähköllä niin jälkilämmityshän ei sinänsä hukkaan mene kun lämpö tulee sisälle, mutta se etulämmitysvastus kyllä menettää osan energiastaan jäteilman mukana pihalle.
Pystytkö mittaamaan ulkoilma ja jäteilmakanavista lämpötiloja, niitä vertailemalla saa kyllä aika hyvän kuvan mikä ero on kuutiolämmönvaihtimella, roottorilla ja PILPllä.
Jos ulkoilma ja jäteilma saman lämpöisiä niin silloin puhutaan 100% hyötysuhteesta, jos jäteilma kylmempää kuin ulkoilma niin mennään jo yli 100%.